Euroopan komission Suomen-edustusto

Seuraa kesäajan EU-uutisia ja tapahtumiamme edustuston nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Edustusto järjestää muun muassa kirjallisuusillan Eurooppasalissa 17. elokuuta ja on mukana Turun Eurooppa-foorumissa 31. elokuuta. Seuraava uutiskirje ilmestyy kesälomien jälkeen. Hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!

EU on kohdannut odottamattomia haasteita sitten vuoden 2020, jolloin nykyinen monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin. Vuosikymmeniin syvimmästä maailmanlaajuisesta talouskriisistä oli vasta juuri ja juuri selvitty, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäys on aiheuttanut valtavia humanitaarisia, taloudellisia ja talousarviovaikutuksia. Komission esittämien ehdotusten tarkoituksena on lisätä varoja muutamilla toimintapolitiikka-aloilla sen varmistamiseksi, että EU:n talousarviolla saadaan edelleen aikaan tuloksia tärkeimmissä tavoitteissa. Ehdotuksen pääkohtia ovat 50 miljardin euron rahoitustuki Ukrainalle vuosina 2024–2027, talousarvioon tuleva 15 miljardin euron lisäys muuttoliikkeen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan maailmanlaajuisiin seurauksiin vastaamiseksi, uusi Euroopan strategisten teknologioiden kehitysväline (STEP) EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn edistämiseksi keskeisillä teknologian aloilla samoin kuin toimiva mekanismi korkojen ennennäkemättömästä noususta johtuvan NextGenerationEU-välineen rahoituskustannusten kasvun kattamiseen.

Venäjän hyökkäyssodalla on tuhoisia seurauksia Ukrainan kansalle, taloudelle ja infrastruktuurille, ja Ukrainan elpymis- ja jälleenrakennushaaste on valtava ja monitahoinen. Sen vuoksi Euroopan komissio ehdottaa erityistä rahoitusvälinettä, jolla voitaisiin tukea Ukrainaa johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja joustavasti vuosina 2024–2027. Tukiväline kuvastaa EU:n sitoutumista Ukrainan tukemiseen Venäjän hyökkäyssodan edessä ja san matkalla kohti EU-jäsenyyttä. Uudella tukivälineellä tuetaan Ukrainan pyrkimyksiä ylläpitää makrotaloudellista vakautta, edistetään elpymistä ja nykyaikaistetaan maata samalla, kun se toteuttaa keskeisiä uudistuksia osana jäsenyysvalmisteluja. Sillä tuetaan siirtymistä vihreään, digitaaliseen ja osallistavaan talouteen, joka asteittain muuttuu EU:n sääntöjen ja normien mukaiseksi.

EU:n strategisena tavoitteena on viime vuosina ollut Euroopan talouden kilpailukyvyn vahvistaminen vihreän ja digitaalisen siirtymän avulla. EU:n teollisuuta uhkaavat sen sisäänrakennetusta häiriönsietokyvystä huolimatta korkea inflaatio, työvoimapula, toimitusketjun häiriöt, korkojen nousu, energiakustannusten kohoaminen ja tuotantopanosten hintojen nousu. Tämän ohella kilpailu pirstoutuneilla maailmanmarkkinoilla on kovaa, eikä aina oikeudenmukaista. EU:lla nykyisin käytössä olevien välineiden vahvistamiseksi ja niiden hyödyntämiseksi entistä paremmin komissio on nyt ehdottanut Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) perustamista. Tarkoituksena on, että käyttöön saadaan nopeasti rahoitustukea, jolla edistetään yritysten investointeja. Väline mahdollistaa myös rahoituksen ohjaamisen sellaisille teknologian aloille, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan johtoaseman kannalta.

Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja ovat julkaisseet Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiaa koskevan yhteisen tiedonannon. Tiedonannossa keskitytään minimoimaan riskejä, jotka syntyvät tietyistä taloudellisista virroista tilanteessa, johon liittyy kasvaneita geopoliittisia jännitteitä ja nopeita teknologian muutoksia. Samalla pyritään säilyttämään talouden avoimuus ja dynamiikka mahdollisimman korkealla tasolla. Ehdotetussa strategiassa vahvistetaan yhteinen kehys taloudellisen turvallisuuden saavuttamiseksi muun muassa vahvistamalla EU:n taloudellista perustaa ja kilpailukykyä. Strategialla suojellaan EU:ta myös riskeiltä. Lisäksi EU:n tulee strategian mukaan toimia yhteistyössä mahdollisimman monen maan kanssa yhteisiä huolenaiheita ja etuja koskevissa kysymyksissä.

Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen vuoteen 2050 mennessä tarjoaa yrityksille ja kansalaisille kaikkialla EU:ssa uusia mahdollisuuksia. Monet yritykset ja sijoittajat ovat jo lähteneet tavoittelemaan kestävyyttä, mistä on osoituksena kestävän sijoittamisen lisääntyminen. Yrityksillä ja sijoittajilla on kuitenkin myös haasteita tässä siirtymässä, erityisesti kun on kyse tietojen antamista ja raportointia koskevien uusien vaatimusten noudattamisesta. Komissio on nyt esittänyt uuden toimenpidepaketin kehittääkseen ja vahvistaakseen EU:n kestävän rahoituksen kehyksen perustaa. Komissio on myös lisännyt uusia toimintoja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään ja ehdottanut kestävien sijoitusten markkinoiden läpinäkyvyyttä parantavia uusia sääntöjä. Paketilla pyritään muun muassa varmistamaan, että säännöstöstä on apua yrityksille, jotka haluavat panostaa kestävyyteen.

Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti kertoo uimareille, mistä löytyvät tänä kesänä Euroopan puhtaimmat uimarannat. Vuoden 2022 uimavesiraportin mukaan lähes 86 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 89,4 prosenttia uimapaikoista. Kaksi kolmesta Euroopan uimarannasta sijaitsee rannikkoalueella, ja rannikoilla uimarantojen vedenlaatu on yleensä parempi kuin sisämaan joki- ja järvivesissä. Vuonna 2022 EU:n rannikoiden uimarannoista 88,9 prosenttia luokiteltiin laadultaan erinomaisiksi. Sisämaan uimavesissä tähän laatuluokkaan kuuluvien rantojen osuus oli 79,3 prosenttia. Uimavedet luokitellaan havaittujen ulosteperäisten bakteerien määrän perusteella uimavesidirektiivin laatuluokkiin ”huono”, ”riittävä”, ”hyvä” tai ”erinomainen”.

Ensimmäinen sukupolvi Suomea EU:n ytimiin vieneitä virkamiehiä on eläköitymässä EU:sta lähivuosien aikana, eikä Suomesta löydy riittävästi kiinnostuneita EU-urille. Tämä tarkoittaa Suomen vaikutusvallan heikentymistä entisestään tilanteessa, jossa isommat EU-maat hakevat uutta suuntaa unionille kriisivuosien jälkeen. Miten varmistetaan, että Suomesta saadaan jatkossakin riittävä määrä osaajia EU:n suuntaa muovaamaan, ja miksi tämä on tärkeää Suomelle? Aiheesta keskustelevat 29. kesäkuuta klo 12.00–12.45 Porin SuomiAreenassa (Eetunaukion lava, Itäpuisto 4) Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala, EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) johtaja Minna Vuorio ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Päivi Wood. Keskustelun juontaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Amanda Alvesalo, ja sen järjestää Eurooppalainen Suomi ry. Keskustelun voi katsoa suorana lähetyksenä tai tallenteena MTV Katsomosta.

Innovaatiorahasto on yksi suurimmista ilmastotoimien rahoitusohjelmista maailmassa. Sen tarkoitus on tukea innovaatioita vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla ja tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voi irtautua hiilestä. Innovaatiorahastoa rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kautta saaduilla tuloilla. Komissio on käynnistänyt uuden rahoitushaun, jossa myönnetään yhteensä 100 miljoonan euron edestä avustuksia pienimuotoisille hankkeille. Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisten teollisuudenalojen vähähiilistämiseen, energian varastointiin taikka hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen tai varastointiin. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) ja komission ilmastotoimien pääosasto (DG CLIMA) järjestävät 4.–5. toukokuuta englanninkielisen webinaarin, jossa annetaan opastusta rahoituksen hakuun. Ilmoittaudu webinaariin 30. kesäkuuta mennessä!

Suomen ja Euroopan tulevaisuus puhuttaa jälleen tämän vuoden Eurooppa-foorumissa 30.8.–1.9. Turussa. Eurooppa-foorumin vuoden teemana on Muuttuva Eurooppa. Foorumin tapahtumapaikkana toimivat Turun Taideakatemian ja konservatorion tilat osoitteessa Linnankatu 54–60, Turku. Konservatorion Sigyn-salissa kuullaan 31. elokuuta klo 9.00 komissaari Jutta Urpilaisen pääpuheenvuoro. Iltapäivällä klo 13.00–13.45 samassa salissa käydään keskustelu otsikolla ”EU: yhtenäisyyttä etsimässä”. Keskustelussa pohditaan muun muassa EU:n viimeaikaisten kriisien pohjalta, ovatko EU:n toimet lisänneet sen yhtenäisyyttä. Lisäksi mietitään, mitkä ovat EU:n vahvuudet ja tulevat haasteet ja mitä seuraavan komission työohjelman pitäisi sisältää. Paneelissa ovat mukana komissaari Jutta Urpilainen ja professori Alexander Stubb. Tämän Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämän ohjelman juontaa toimittaja Baba Lybeck. Tervetuloa!

Kuluvaa EU-vaalikautta on jäljellä noin vuosi. Miten vihreä siirtymä etenee käytännössä? Mitä vaalikaudelta 2024–2029 on odotettavissa? Aiheesta keskustelevat 1. syyskuuta klo 11.00–11.45 Turun konservatorion Sigyn-salissa (Linnankatu 60, Turku) Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.), Elsi Katainen (Renew, kesk.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. Keskustelun juontaa toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, ja sen järjestävät Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja Euroopan komission Suomen-edustusto. Iltapäivällä klo 14.00–14.45 Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto järjestää konservatorion Crichton-salissa paneelikeskustelun otsikolla ''Suomi Euroopassa – Jarrumies, tuomari vai lääkäri?'' Panelisteina ovat komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Pauli Kariniemi ja hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Paneelin moderoi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin kielten osaamisen hyötyä ja hauskuutta. Helsingissä ja Espoossa järjestetään 26.–27. syyskuuta useita kielten päivän tapahtumia, joista löytyy jokaiselle jotain. Opettajat voivat tuoda oppilaansa 26. syyskuuta Helsingin keskustakirjasto Oodiin kielikahvilaan, jossa pääsee tutustumaan Euroopan kieliin ja maihin sekä testaamaan simultaanitulkkausta aidossa tulkkauskopissa ammattitulkkien kanssa! Illemmalla Oodissa voi nauttia runonlausunnasta EU-kielillä ja kuunnella paneelikeskustelua muiden kielten vaikutuksesta suomen kieleen. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa järjestetään 27. syyskuuta kieltenopettajille kielten päivän seminaari. Kielten päivän vieton kruunaa monikielinen konsertti Hanasaaressa 27. syyskuuta klo 18.00. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia, mutta useisiin niistä on ilmoittauduttava etukäteen. Ohjelmatietoja päivitetään loppukesällä, jolloin aukeaa myös ilmoittautuminen kielikahvilaan, seminaariin ja konserttiin.

Millaista plussaa sinä olet saanut Erasmus+ -ohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista? Entä miten itse kehittäisit näitä EU-ohjelmia? Tervetuloa 7. marraskuuta 2023 klo 9.00–17.00 mukaan Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuuteen, jossa pääset vaikuttamaan Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen tulevaisuuteen. Osana ohjelmien väliarviointia Opetushallitus haluaa kuulla mielipiteesi ja järjestää tätä varten työpajoja eri sektoreille: 1) varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus, 2) ammatillinen koulutus, 3) korkeakoulutus, 4) aikuiskoulutus, 5) nuorisoasiat, 6) liikunta ja urheilu sekä 7) Euroopan solidaarisuusjoukot. Tilaisuus järjestetään Tampere-talossa (Yliopistonkatu 55, Tampere), ja se on pääosin suomenkielinen. Tarkempi ohjelma julkaistaan elokuussa, jolloin myös ilmoittautuminen aukeaa.

Oletko lähdössä matkalle kesällä? Huolestuttaako sinua, että matkasi peruuntuu tai että saavut perille reilusti myöhässä? Tiesithän, että sinulla on tiettyjä matkustajan oikeuksia. Lisätietoa oikeuksistasi löydät alla olevan linkin kautta. Sieltä löydät myös ladattavan sovelluksen, jonka avulla voit helposti tarkistaa oikeutesi matkasi aikana. Junamatkustajien oikeuksia koskevat uudet säännöt tulivat voimaan äskettäin. Junamatkustajana sinulla on ongelmatapauksessa muun muassa oikeus saada tietoa reaaliajassa ja mahdollisuus laatia itse uusi matkareitti. Jos sinulla on vamma tai liikuntarajoitteita, sinulla on oikeus saada apua, jos ilmoitat avun tarpeesta junayhtiölle 24 tuntia ennen junan lähtöä. Uusien sääntöjen ansiosta on myös helpompi ottaa polkupyörä mukaan junaan, sillä uusissa junissa on oltava enemmän paikkoja polkupyörille.

Nyt pääset katsomaan tallenteen keväällä järjestetystä ruotsinkielisessä Translating Europe Worskshop -webinaarista, jossa tarkastellaan EU-direktiivin syntyä ja säädöksen terminologian kehittymistä. Webinaarissa tutustutaan aluksi EU:n lainsäädäntöprosessiin englanniksi. Sen jälkeen tavataan EU:n toimielinten ruotsinkielisiä asiantuntijoita – kääntäjiä, terminologeja ja lingvistijuristeja – jotka tuovat mukaan ruotsin kielen näkökulman. Webinaarissa on lisäksi mukana ruotsalaisia ja suomalaisia virkamiehiä, jotka kertovat EU-direktiiveihin liittyvästä oikeudellisesta ja kielellisestä työstä Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa lait käännetään suomesta ruotsiin, ja tämä koskee myös EU-direktiivien saattamista osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tämä voi aiheuttaa kääntäjille melkoista päänvaivaa termiasioissa. Siitä saamme kuulla lisää valtioneuvoston kanslian ruotsin kielen yksikön erityisasiantuntijalta.

Komission Suomen-edustusto etsii viestintäassistenttia, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat edustuston tiloissa järjestettävien tapahtumien koordinointi samoin kuin avustaminen ja tekninen tuki tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi tehtäviin kuuluvat esimerkiksi avustaminen digitaalisen viestintämateriaalin tuotannossa sekä tapahtumiin liittyvä asiakaspalvelu ja raportointi. Hakijalta toivotaan muun muassa tehtävään soveltuvaa koulutusta, vähintään kahden vuoden kokemusta vastaavista tehtävistä sekä sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa. Ruotsin kielen taito on eduksi. Tehtävään palkattavalle tarjotaan kolmivuotista työsopimusta, jota on mahdollista jatkaa viidellä vuodella. Kahdeksan palvelusvuoden jälkeen sopimusta voidaan jatkaa pysyväksi.