Uutiset
Tiedotteet
Lehdistötiedotteet
Puheet

Oletko ensi kertaa näillä sivuilla ? Jos olet ensimmäistä kertaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston sivuilla, tämä lyhyt opas kertoo, millaista tietoa voit sivuilta löytää. Sosiaalipoliittinen toimintaohjelma Sosiaalipoliittinen toimintaohjelma Tämä kunnianhimoinen suunnitelma on keskeinen osa toimintaamme. Sen tarkoituksena on nykyaikaistaa eurooppalaista yhteiskuntamallia, jotta se kykenisi mukautumaan Euroopan talouden ja yhteiskunnan  valtaviin muutoksiin. Sosiaalipoliittisella toimintaohjelmalla pyritään myös tukemaan unionin yleistä tavoitetta eli parantamaan talouden suorituskykyä, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja hyödyntämään täysimääräisesti osaamisyhteiskunnan mahdollisuudet. Työllisyys Euroopan työllisyysstrategia Amsterdamin sopimuksessa vuonna 1998 todettiin, että työllisyyden edistäminen on eräs yhteisön tärkeimmistä tavoitteista. Tavoite vahvistettiin strategiassa, joka koostuu neljästä temaattisesta painopisteestä (eli 'pilarista') - työllistyvyydestä, yrittäjyydestä, sopeutumiskyvystä ja yhtäläisistä mahdollisuuksista - ja kuvattiin työllisyyden suuntaviivoissa. Jäsenvaltiot laativat suuntaviivojen perusteella vuosittain  työllisyyttä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat. Komissio ja neuvosto analysoivat kansalliset toimintasuunnitelmat, ja analyysin tulokset esitellään yhteisessä työllisyysraportissa. Yhteisissä työllisyysraporteissa tehdyt havainnot voivat vaikuttaa suuntaviivojen muotoiluun ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeviin maakohtaisiin suosituksiin. EURES Euroopan työnvälitysverkosto Eures on koordinoitu verkosto, joka tukee työntekijöiden vapaata liikkumista Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvissa 31 maassa. Verkostoon kuuluu julkisia työnvälityspalveluja,  ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä. Tavoitteena on tiedottaa liikkumisesta mahdollisesti kiinnostuneille työntekijöille työmahdollisuuksista ja elin- ja työoloista ETA-alueella sekä antaa neuvoja auttaa työnantajia palkkaamaan työntekijöitä ulkomailta antaa neuvoja raja-alueiden työntekijöille ja työnantajille Paikallinen kehittäminen Pyrkimyksenä on lisätä paikallista ja alueellista osallistumista työllisyystilanteen parantamiseksi. Paikallinen toiminta on yhä keskeisemmin mukana työllisyyden suuntaviivoissa, ja Euroopan työllisyysstrategian kansallisessa toimeenpanossa on ollut suuntauksena paikallisten kumppanuuksien ja hajauttamisen merkityksen kasvu. Euroopan sosiaalirahasto ESR eli Euroopan sosiaalirahasto on Euroopan unionin työllisyyspolitiikan strategisten tavoitteiden pääasiallinen rahoituskanava. Rahasto on yli 50 vuoden ajan investoinut ohjelmiin, joilla kehitetään ammattitaitoa ja työllistettävyyttä. Ohjelmat suunnitellaan jäsenvaltioiden ja Euroopan komission yhteistyönä, ja ne toteutetaan laajoina hankkeina, joihin osallistuu sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita. Jäsenvaltiot ja eurooppalaiset alueet valitsevat toteutettavat hankkeet ja hallinnoivat niitä. Hankkeissa voi olla mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, koulutuslaitoksia, vapaaehtoisjärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia eli ammattiliittoja ja työpaikkaneuvostoja, toimialajärjestöjä ja ammattiyhdistyksiä sekä yksittäisiä yrityksiä.  ESR pyrkii myös vauhdittamaan uudenlaisia toimintamalleja hankkeissa, joissa rohkaistaan eri toimintatasojen välisiin kumppanuuksiin ja eurooppalaisen osaamisen levittämiseen. Equal-yhteisöaloitteet Equal-aloitetta rahoitetaan ESR:sta, ja siinä testataan uusia tapoja torjua syrjintää ja eriarvoisuutta työpaikoilla ja työnhaussa. Equal-aloitteen pääperiaatteita ovat kansainvälinen yhteistyö, innovaatio, päätöksenteon hajauttaminen, temaattinen ja kumppanuuteen pohjautuva lähestymistapa sekä kokemusten jakaminen ja valtavirtaistaminen. Omana teemanaan Equal-aloitteessa otetaan huomioon myös turvapaikanhakijoiden tarpeet. Innovatiiviset toimet (6 artikla) ESR tarkastelee myös uusia lähestymistapoja työllisyyden sisältöön ja/tai organisointiin, myös ammatilliseen koulutukseen, ja teollisuuden mukautumiseen. Näitä 6 artiklana tunnettuja toimia ovat koehankkeet, tutkimukset, kokemusten vaihto ja tiedottaminen. Euroopan komissio hallinnoi suoraan 6 artiklan innovatiivisia toimia, joiden lisäarvo perustuu mahdollisuuteen hyödyntää hankkeista saatuja kokemuksia ESR:n yleisessä toiminnassa. Työolot ja työn organisointi Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työnantajien ja työntekijöiden edustajien vuoropuhelu on eurooppalaisen yhteiskuntamallin kulmakiviä. Kesäkuussa 2002 hyväksytyssä komission asiakirjassa  pyritään antamaan uutta vauhtia eurooppalaiseen työmarkkinosapuolten vuoropuheluun painottaen kolmea seikkaa: kehotetaan Euroopan työmarkkinaosapuolia kehittämään edelleen ja laajentamaan itsenäistä vuoropuheluaan; sosiaaliasioiden huippukokous, jolla lisätään työmarkkinaosapuolten osallistumista EU:n taloudelliseen ja sosiaaliseen uudistusstrategiaan; kiireinen tarve tukea entistä voimakkaammin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteita EU:n ehdokasmaissa. Yritysten sosiaalinen vastuu Yritysten sosiaalinen vastuu tarkoittaa sitä, että yritykset ottavat vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat huomioon liiketoiminnassaan ja suhteissaan osakkeenomistajiinsa. Nykyään yritykset ja osakkeenomistajat ovat yhä tietoisempia siitä, että vastuullinen käyttäytyminen on avainasemassa yrityksen kestävän menestyksen ja  osakkeenomistajien edun kannalta. Yritysten sosiaalinen vastuu merkitsee myös sosiaalisesti vastuullista muutoksenhallintaa yrityksen tasolla. Yritysten sosiaalisen vastuun laajempi tiedostaminen voisi merkittävällä tavalla auttaa Euroopan unionia saavuttamaan strategisen päämääränsä eli tulemaan maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamistaloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yritysten sosiaalista vastuuta käsittelevä sidosryhmien eurooppalainen foorumi on tärkeä väline yritysten sosiaalista vastuuta edistävässä komission strategiassa. Komission puheenjohtamaan foorumiin osallistuu työntekijöiden, ammattijärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan sekä yritysverkostojen edustajia, ja tarkoituksena on edistää yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyvien toimintatapojen ja välineiden innovaatioita, lähentymistä ja avoimuutta. Työoikeus Euroopan komission toimintaan työoikeuden ja nykyisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen alalla sisältyvät työntekijöiden edustusta, työaikajärjestelyjä, henkilötietojen suojaa ja väliaikaisten työntekijöiden työehtoja koskevien asiakirjojen julkaiseminen ja direktiivien antaminen. Työterveys ja työturvallisuus Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä yhteisön toiminta perustuu yleisperiaatteeseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityishuomiota työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen näiden työympäristöissä ja yhdenmukaistettava ja edistettävä parannuksia alalla. Käytännössä tämä on tarkoittanut toimenpiteitä työntekijöiden suojemiseksi kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden (esimerkiksi melun tai tärinän) aiheuttamilta riskeiltä, mutta se voi tarkoittaa myös tiettyjen työntekijäryhmien (esimerkiksi väliaikaisten, raskaana olevien tai nuorten työntekijöiden) työterveyteen ja -turvallisuuteen vaikuttavien parannusten edistämistä. Komissio hyväksyi 12. maaliskuuta 2002 yhteisön uuden työterveys- ja työturvallisuustrategian vuosiksi 2002-2006 (KOM(2002)118). Työvoiman vapaa liikkuminen Pääsy työhön toisessa jäsenvaltiossa on ihmisten vapaan liikkumisen keskeinen näkökohta Euroopan unionissa. Pelkkä Euroopan työmarkkinoiden laajuus tarjoaa monia mahdollisuuksia työnhakijoille ja työnantajille, jotka etsivät tietynlaisella ammattitaidolla varustettuja työntekijöitä, ja tämä voisi lisätä työllisyyttä ja talouskasvua. Toiminnan tavoitteena on avata eurooppalaiset työmarkkinat kaikille EU:n työntekijöille. Oikeus päästä työmarkkinoille tarkoittaa myös sitä, että siirtotyöläisillä ja heidän perheillään on oikeus yhtäläisiin työoloihin sekä  sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen integroitumiseen. Sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi Työntekijöiden oikeutta vapaaseen liikkumiseen tuetaan sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnilla.  Euroopan työllisyysstrategian sivustolla tarjotaan helposti ymmärrettävää tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä esitellään asiaankuuluvaa yhteisön ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun muutat toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai oleskelet väliaikaisesti toisessa jäsenvaltiossa ja tarvitset siksi tietoa kyseisen maan sosiaaliturvajärjestelmästä. Osallisuutta edistävä yhteiskunta Sosiaalinen tilanne ja väestö Osiossa on analyysejä ja tietoa väestösuuntauksista ja sosiaalisista oloista. Tietoa tarjotaan myös sosiaalista tilannetta, väestöä ja perhettä koskevan seurantajärjestelmän toiminnasta. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen Liian laajalle levinneen sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on jo vakiintunut sosiaalipolitiikan tavoite, ja jäsenvaltiot koordinoivat siihen liittyviä toimiaan työllisyystrategian kaltaisessa vuotuisessa prosessissa. Osallisuuden entistä voimakkaampi edistäminen on olennaisen tärkeä tekijä kestävään talouskasvuun, työpaikkojen määrän kasvuun ja laadun parantamiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan unionin pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamisessa. Sosiaalinen suojelu EU:ssa Komissio hyödyntää työllisyydessä käytettävää koordinointimenetelmää vertaillessaan jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmiä (sosiaalista suojelua, eläkkeitä, terveydenhuoltoa jne.) tarkoituksenaan kartoittaa, kuinka Eurooppa voisi vastata väestömuutosten asettamiin haasteisiin.  Sosiaalista suojelua jäsenvaltioissa koskevasta MISSOC-järjestelmästä löydät tiedot kaikista jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmistä - rahoituksesta, terveydenhuollosta, sairausetuuksista ja eläkkeistä - sekä säännöllisen tiedotteen tietyistä sosiaalisen suojelun aiheista. Syrjinnän torjunta ja sosiaaliset perusoikeudet Näiltä sivuilta löydät tietoa komission toiminnasta, jolla pyritään torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, edistämään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja edistämään EU:n perusoikeuskirjan toimeenpanoa. Kansalaisten vuoropuhelu Komissio julkaisi vuonna 2000 keskusteluasiakirjan "Komissio ja valtiosta riippumattomat järjestöt: kumppanuuden lujittaminen". Asiakirjalla oli kaksi tavoitetta: luoda yleiskatsaus komission ja valtiosta riippumattomien järjestöjen välisiin suhteisiin ja ehdottaa tapoja näiden suhteiden lujittamiseksi. Keskusteluasiakirja toimii edelleen aiempaa johdonmukaisempana perustana komission laajuisille yhteistyöpuitteille. Vammaiskysymykset Euroopan unionin vammaisstrategian tavoitteena on kaikille avoimen ja kaikkien ulottuvilla olevan yhteiskunnan luominen. Keskeinen osa strategiaa on esteiden kartoittaminen ja poistaminen. Strategia pohjautuu kolmeen toimintatapaan: yhteistyöhön, vammaisten osallistumiseen ja vammaisksymysten valtavirtaistamiseen yleisessä politiikassa. Vuosi 2003 on Euroopan vammaisten teemavuosi. Vuoden aikana edistetään vammaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Kaikkialla Euroopassa huomiota kiinnitetään niihin moniin eurooppalaisen yhteiskunnan osa-alueisiin, joilla vammaiset (joita on kymmenesosa eurooppalaisista) kohtaavat esteitä ja syrjintää. Sukupuolten tasa-arvo Naisten ja miesten tasa-arvo Tällä tarkoitetaan kaikkien kansalaisten, sekä naisten että miesten, tasa-arvoista osallistumista talouteen, päätöksentekoon, yhteiskunta- ja kultuurielämään sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan sanoin kuin kaikkien tasa-arvoista edustusta näillä aloilla. EU on jo pitkään ollut sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yhteisön lainsäädännöllä taataan, että naiset ja miehet ovat lain edessä tasa-arvoisia. Tasa-arvoista kohtelua koskeva lainsäädäntö on lisäksi vakiintunut ja olennainen osa yhteisön säännöstöä, jota EU:n jäseneksi hakevien maiden on noudatettava. Jäsenvaltioiden naisten asemassa on tapahtunut huomattavaa edistystä, mutta sukupuolten välistä eriarvoisuutta on yhä. Naisten huolenaiheet, tarpeet ja pyrkimykset  olisi otettava huomioon politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, ja niitä olisi pidettävä yhtä merkittävinä kuin miesten vastaavia tarpeita. Tätä toimintalinjaa kutsutaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi. Sen rinnalla pyritään  erityistoimenpiteiden avulla ratkaisemaan itsepintaisia ongelmia, jotka liittyvät sukupuolten eriarvoisuuteen. Laaja-alaiset toimet Laajentuminen Laajentuminen lienee Euroopan unionin suurin haaste uuden vuosituhannen kynnyksellä. Laajentumisprosessilla on merkittävä työllisyyteen liittyvä ja sosiaalinen ulottuvuus. Euroopan unioni on kehittänyt työoloja, sukupuolten tasa-arvoa, työterveyttä ja -turvallisuutta, syrjimättömyyttä ja työntekijöiden vapaata liikkumista koskevaa yhteisön säännöstöä. Jäsenvaltiot ovat lisänneet poliittista yhteistyötään työllisyyden, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen tiimoilta. Euroopan sosiaalirahasto tukee eurooppalaisen työllisyysstrategian toteuttamista jäsenvaltioissa. EU pitää työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumista poliittiseen keskusteluun erittäin tärkeänä. Ehdokasmaiden on otettava omakseen tämä työllisyyteen liittyvä ja sosiaalinen ulottuvuus Euroopan unioniin liittymiseensä mennessä. Kansainvälinen yhteistyö Euroopan sosiaalipoliittisen ohjelman vaikutuspiiri ulottuu Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle. Maailmanlaajuistumisen myötä kansainvälisestä yhteistyöstä tulee yhä tärkeämpää. Komissio on aktiivisesti yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden, esimerkiksi YK:n, OECD:n ja ILO:n, sekä teollisuusmaiden kuten USA:n ja Japanin kanssa. Yhteistyön kautta pyritään edistämään eurooppalaista yhteiskuntamallia ja sen saavutuksia sekä keskeisiä työnormeja ja ottamaan oppia muiden maiden kokemuksista. Osaamisyhteiskunta Puhumme usein 'tietoyhteiskunnasta', jolla tarkoitetaan tiedon ja tieto- ja viestintätekniikan lisääntynyttä merkitystä, tai 'osaamisyhteiskunnasta' painottaen tällä termillä sitä, että investointeja abstraktiin, inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan pidetään tietämyksen ja luovuuden rinnalla arvokkaana voimavarana. Muutokset voivat johtaa uusiin työmahdollisuuksiin, mielekkäämpiin työtehtäviin, uusiin koulutusvälineisiin, julkisten palvelujen parempaan saatavuuteen ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten ja alueiden lisääntyneeseen osallistumiseen. Näillä sivuilla esitellään Euroopan unionin toimintaa, jolla kansalaisia autetaan hyödyntämään mahdollisuuksia ja välttämään uuden yhteiskunnan riskit. Täältä löydät myös viimeisimpiä tutkimustuloksia.