Tässä kartassa esitetään meristrategiapuitedirektiivin (4 artikla) mukaiset Euroopan merialueiden ja niiden osa-alueiden rajat. Meristrategiapuitedirektiivi hyväksyttiin 17. kesäkuuta 2008, ja sen tavoitteena on suojella meriympäristöä tehokkaammin kaikkialla Euroopassa.

Tässä kartassa esitetään merten aluesuunnitteluhankkeiden sijainnit Euroopassa. Merten aluesuunnittelussa on kyse siitä, että suunnitellaan, missä ja milloin ihmisen toimintaa toteutetaan merellä, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta ja kestävää. Merten aluesuunnittelussa sidosryhmät osallistuvat avoimesti merellä toteutettavien toimintojen ja töiden suunnitteluun yli rajojen ja sektoreiden sen varmistamiseksi, että merellä harjoitettava ihmisen toiminta on tehokasta, turvallista ja kestävää. Lisätietoja

Tässä kartassa esitetään alueet, joista on saatavilla rannikkoatlas internetissä.

Tässä kartassa esitetään merkitsevä aallon korkeus ja suunta 237 paikassa, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin välein noin 50–100 kilometrin etäisyydellä Euroopan rantaviivasta. Havainnot aallon korkeudesta ja suunnasta on kerätty ERS-1-, ERS-2-, Topex/Poseidon- ja Geosat-satelliittien korkeusmittariantureilla, ja tiedot ovat saatavilla waveclimate.com-tietokannassa. Näistä havainnoista laskettiin keskiarvot kunkin paikan keskellä olevasta 200x200 kilometrin suuruisesta ruudusta.

Avomeri- eli offshore-laitokset ovat meriympäristössä sijaitsevia rakenteita ja laitoksia, joita käytetään yleensä sähkön, öljyn, kaasun ja muiden resurssien tuottamiseen ja siirtämiseen. Tässä kartassa esitetään näiden avomerilaitosten sijainnit ja toiminnalliset tilat. Tiedot ovat peräisin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevasta yleissopimuksesta (OSPAR), jonka puitteissa seurataan avomerilaitosten kehitystä ja ylläpidetään päivitettyä luetteloa kaikista öljyn ja kaasun avomerilaitoksista OSPAR-merialueella.

Tässä kartassa esitetään tuulen keskimääräinen nopeus ja suunta 237 paikassa, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin välein noin 50–100 kilometrin etäisyydellä Euroopan rannikosta. Havainnot tuulen nopeudesta ja suunnasta on kerätty ERS-1-, ERS-2-, Topex/Poseidon- ja Geosat-satelliittien korkeus- ja sirontamittariantureilla, ja tiedot niistä ovat saatavilla waveclimate.com-tietokannassa. Näistä havainnoista laskettiin keskiarvot kunkin paikan keskellä olevasta 200x200 kilometrin suuruisesta ruudusta.

Nykyaikaisissa ydinvoimalaitoksissa lämpöä tuotetaan ydinfissiolla, mikä tarkoittaa, että uraaniatomeja halkaistaan suuren energiamäärän vapauttamiseksi. Tämän lämmön avulla muutetaan vettä höyryksi ja käytetään sähköä tuottavaa turbiinia. Jotta ydinfissiossa syntyvää valtavaa määrää lämpöä voidaan käsitellä turvallisesti, näissä voimaloissa käytetään jäähdytysjärjestelmää. Koska vesi on erinomainen tapa jäähdyttää reaktori, monet laitokset sijaitsevat jokien varsilla tai rannikoilla, missä vettä on paljon ja se on ilmaista. Tässä kartassa esitetään rannikoilla sijaitsevien ydinvoimalaitosten sijainnit, toiminnalliset tilat ja muita ominaispiirteitä. Siinä on useiden EU:n ja EU:n ulkopuolisten lähteiden toimittamia tietoja yhdistettynä ja yhdenmukaistettuna ja sitä päivitetään vuosittain.

Tuulivoima, joka tarkoittaa sitä, että tuuliturbiini muuttaa tuulen sähköksi, on yksi johtavista kestävistä energialähteistä. Koska tuulet ovat merellä jatkuvampia ja puhaltavat yleensä kovempaa kuin maalla, suuresta joukosta offshore- eli merituulimyllyjä koostuvien tuulipuistojen avulla pystytään tarjoamaan jatkuvasti puhdasta tuulienergiaa. Tässä kartassa esitetään merituulipuistojen sijainnit ja toiminnalliset tilat Euroopan merillä. CETMAR kokosi tiedot useista lähteistä eri puolilta EU:ta Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa (EMODnet) varten.

Tuulivoima, joka tarkoittaa sitä, että tuuliturbiini muuttaa tuulen sähköksi, on yksi johtavista kestävistä energialähteistä. Koska tuulet ovat merellä jatkuvampia ja puhaltavat yleensä kovempaa kuin maalla, suuresta joukosta offshore- eli merituulimyllyjä koostuvien tuulipuistojen avulla pystytään tarjoamaan jatkuvasti puhdasta tuulienergiaa. Tässä kartassa esitetään Euroopan merillä sijaitsevien offshore-tuulipuistojen laajuus, toiminnallinen tila ja muut ominaispiirteet. CETMAR kokosi tiedot useista lähteistä eri puolilta EU:ta Euroopan meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa (EMODnet) varten.

Merienergialla (jota kutsutaan joskus valtamerienergiaksi tai hydrokineettiseksi energiaksi) tarkoitetaan valtamerien aaltojen, tuulen, vuorovesien, suolaisuuden ja lämpötilaerojen synnyttämää energiaa. Veden liikkuminen maailman valtamerissä synnyttää valtavan varaston kineettistä energiaa eli liike-energiaa. Tässä kartassa esitetään niiden hankkeiden sijainnit, jotka valjastavat tämän energian ja muuttavat sen kotitalouksien, liikenteen ja teollisuuden käyttämäksi sähköksi.

Merienergialla (jota kutsutaan joskus valtamerienergiaksi tai hydrokineettiseksi energiaksi) tarkoitetaan valtamerien aaltojen, tuulen, vuorovesien, suolaisuuden ja lämpötilaerojen synnyttämää energiaa. Veden liikkuminen maailman valtamerissä synnyttää valtavan varaston kineettistä energiaa eli liike-energiaa. Tässä kartassa esitetään paikat, joissa kehitetään uutta teknologiaa tämän energian valjastamiseksi ja muuttamiseksi kotitalouksien, liikenteen ja teollisuuden käyttämäksi sähköksi.

Tässä kartassa esitetään vuoroveden keskimääräinen korkeusero – puolet laskuveden ja nousuveden korkeuserosta – 237 paikassa, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin välein noin 50–100 kilometrin etäisyydellä Euroopan rannikosta. Havaintojen laskemiseen on käytetty kahdeksan vuoden satelliittikorkeusmittausten sekä noin 7300 rannikkoaseman vuorovesimittausten perusteella laadittua vuorovesimallia.

Maantieteellinen koordinaatisto on maapallon päälle asetettu kuvitteellinen viivojen verkko, joka toimii vertausjärjestelmänä minkä tahansa sijainnin ilmaisemiseksi maapallolla. Pystyviivoja kutsutaan pituuspiireiksi (longitudi) ja vaakaviivoja leveyspiireiksi (latitudi). Näiden kahden viivan leikkauspiste määrittää tarkan sijainnin. Pituuspiirit mitataan asteina idästä länteen pystysuunnassa pohjois- ja etelänavan välillä. Leveyspiirit mitataan asteina pohjoisesta etelään niin, että 0astetta on täsmälleen pohjois- ja etelänavan puolessa välissä.

Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä EU:n jäsenyyttä hakeneet ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat. Siitä näkee kaikista maista tärkeitä tietoja, kuten koon, väestömäärän, pääkaupungin, lipun...

Tässä kartassa esitetään Euroopan maiden rajat.

Tässä kartassa esitetään maailman tärkeimpien valtamerien ja merien Kansainvälisen hydrografisen järjestön määritelmien mukaiset nimet ja rajat. (Vuosi: 1953 – Limits of Oceans & Seas, Special Publication No. 23)

EEA – Rantaviivalla tarkoitetaan aluetta, jolla maa ja meri tai valtameri kohtaavat. Tämän maantieteellisen Euroopan rantaviivakartan on laatinut Euroopan ympäristökeskus (EEA). Siinä esitetään erittäin tarkasti analysoituja tietoja, ja sen mittakaava on 1:100000. Tiedot on saatu satelliittikuvista (esim. EUHYDRO ja GSHHG). Joitakin käsin tehtyjä täydennyksiä tarvittiin EU:n luontodirektiivien, vesipuitedirektiivin ja meristrategiapuitedirektiivin vaatimusten täyttämiseksi.

National Geospatial-Intelligence Agency – Valtameren pohjan pinnanmuotojen maantieteelliset ominaisuudet ovat monitahoisia ja vaihtelevia, ja ne ovat muodostuneet tektonisten, vulkaanisten, eroosio- ja kerrostumisprosessien ja niiden keskinäisten vaikutusten seurauksena. Tässä kartassa esitetään vedenalaisten pinnanmuotojen nimitykset (kuten keskiselänteet, syvänteet, vedenalaiset kanjonit ja vedenalaiset vuoret).

Missioon liittyvät toimet ovat yhteisiä toimia, joilla pyritään saavuttamaan valtamerien ja vesistöjen ennallistamista vuoteen 2030 mennessä koskevan mission kolme tavoitetta:

  1. suojella ja ennallistaa meriekosysteemejä ja makean veden ekosysteemejä vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti
  2. estää ja poistaa valtamerien, merien ja vesistöjen pilaantumista EU:n toimintasuunnitelman ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” mukaisesti
  3. tehdä kestävästä sinisestä taloudesta hiilineutraalia ja kiertotalouteen perustuvaa eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen sekä kestävää sinistä taloutta koskevassa strategiassa vahvistetun kokonaisvaltaisen vision mukaisesti.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi missiossa otetaan käyttöön myös seuraavat tukitoimet:

• digitaalinen valtameri- ja vesistötietojärjestelmä
• suuren yleisön aktivoiminen ja osallistaminen.

Lisätietoa missioon liittyvistä toimista on täällä.

Vuonna 2008 perustettu Euroopan meripäivä on EU:n vuotuinen kohtauspaikka, jossa käsitellään meriasioita ja kestävää sinistä kasvua. Konferenssi yhdistää päättäjät, tutkijat, teollisuus ja yhteiskunta erilaisissa korkean tason ja aihekohtaisissa tilaisuuksissa, työpajoissa ja näyttelyalueilla. Tässä kartassa esitetään Euroopan meripäivän vuotuisen sidosryhmäkonferenssin tapahtumapaikat sen käynnistämisestä lähtien.

Samanaikaisesti Euroopan meripäivän konferenssin kanssa järjestetään eri puolilla Eurooppaa paikallisia tapahtumia, jotka on suunnattu nuorille ja kansalaisille ”EMD in my Country” -otsikon alla. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua teemapäivän viettoon ja korostaa merien ja valtamerien elintärkeää merkitystä paikallisyhteisöissään. Tässä kartassa esitetään yleiskatsaus 150 paikallisesta ”EMD in my Country” -tapahtumasta, joita järjestetään 20 eri maassa (15 EU-maassa ja kuusi EU:n ulkopuolisessa maassa) huhtikuusta heinäkuuhun 2019: rantojen siivouskampanjoita, opastettuja satamakierroksia, meriaiheisia näyttelyjä, ekoretkiä alueille, joilla on merkittävä merellinen kulttuuriperintö, ja veneretkiä. Monet järjestäjät hyödynsivät tapahtumia myös esitelläkseen Euroopan meriatlasta oppilaille ja opiskelijoille eri puolilla EU:ta! Jotta kartta olisi vieläkin ainutlaatuisempi, siihen on piilotettu jotain erityistä. Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista ”EMD in my Country 2019” -tehtävä!

Vuosittain järjestettävä Euroopan meripäivän konferenssi pidettiin Alankomaiden Den Helderissä 20.–21.toukokuuta 2021. Sen lisäksi järjestetään eri puolilla Eurooppaa useita nuorille ja muille kansalaisille tarkoitettuja paikallisia tapahtumia nimikkeellä ”Euroopan meripäivä omassa maassani”.
”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa viime vuosina tasaisesti noussutta tietoisuuden ja aktiivisuuden aaltoa, ja siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niissä on ollut yli 30000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivouspäivillä, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemustoimilla, ekokierroksilla ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Näihin toimiin ja tapahtumiin sisältyvillä ”huveja ja pelejä” -konseptilla vedotaan suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua juhlallisuuksiin ja korostaa merten ja valtamerten elintärkeää roolia paikallisyhteisöille.
Koska koronaviruskriisi ei vielä ole ohi, ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja sisältää vuonna 2021 sekä virtuaalisia että mahdollisuuksien mukaan fyysisiä tapahtumia.
Tämä kartta tarjoaa yleiskuvan 232paikallistapahtumasta, joita ”Euroopan meripäivä omassa maassani 2021” -kampanjan yhteydessä järjestetään kaikkiaan 25:ssä eri maassa (21 EU-maassa ja neljässä EU:n ulkopuolisessa maassa). Monet järjestäjät esittelevät Euroopan meriatlasta opiskelijoille ja oppilaille eri puolilla EU:ta järjestämissään tapahtumissa.
Huomaa, että karttaan on piilotettu jotain aivan erityistä! Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Euroopan meripäivä omassa maassani 2021 -aarteenetsintä.

Vuotuisen Euroopan meripäivä -konferenssin (joka tänä vuonna järjestettiin Italian Ravennassa 19.–20.toukokuuta) lisäksi järjestetään eri puolilla Eurooppaa nuorille ja muille kansalaisille tarkoitettuja useita paikallisia tapahtumia nimikkeellä ”Euroopan meripäivä omassa maassani”.
”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa viime vuosina tasaisesti noussutta tietoisuuden ja aktiivisuuden aaltoa, ja siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niissä on ollut yli 50000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivouspäivillä, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemustoimilla, ekokierroksilla ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Näihin toimiin ja tapahtumiin sisältyvällä ”huveja ja pelejä” -konseptilla vedotaan suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua juhlallisuuksiin ja korostaa merten ja valtamerten elintärkeää roolia paikallisyhteisöille.
Koska koronaviruskriisi ei vielä ole ohi, ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja sisältää vuonna 2022 sekä virtuaalisia että mahdollisuuksien mukaan fyysisiä tapahtumia.
Tämä kartta tarjoaa yleiskuvan paikallistapahtumista, joita ”Euroopan meripäivä omassa maassani 2022” -kampanjan yhteydessä järjestetään kaikkiaan 29:ssä eri maassa (22 EU-maassa ja seitsemässä EU:n ulkopuolisessa maassa). Monet järjestäjät esittelevät Euroopan meriatlasta opiskelijoille ja oppilaille eri puolilla EU:ta järjestämissään tapahtumissa.
Huomaa, että karttaan on piilotettu jotain aivan erityistä! Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Euroopan meripäivä omassa maassani 2022 -venekilpailu.

Euroopan meripäivän (European Maritime Day, EMD) konferenssi pidetään tänä vuonna Ranskan Brestissä 24.–25.5.2023. Samaan aikaan järjestetään eri puolilla Eurooppaa nuorille ja muille eurooppalaisille tarkoitettuja paikallisia tapahtumia ”EMD in my Country” -otsikon alla.
Meriasioita koskeva tietoisuus ja aktivismi ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti, ja ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa tätä kehitystä. Siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niihin osallistuu jo yli 50 000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivoustempauksilla, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemusta lisäävällä toiminnalla, ekoretkillä ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Tapahtumia pyritään pelillistämään, jotta vedottaisiin suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua teemapäivän viettoon ja korostaa merien ja valtamerien elintärkeää merkitystä paikallisyhteisöissään.
Tämän vuoden Euroopan meripäivään omassa maassani kuuluu paikan päällä järjestettäviä tapahtumia sekä virtuaali- ja hybriditapahtumia.
Tästä kartasta voit tarkastella vuoden 2023 paikallistapahtumia eri maissa. Monet järjestäjät esittelevät näissä tapahtumissa Euroopan meriatlasta osallistujille, mukaan lukien opiskelijoille ja koulujen oppilaille eri puolilla EU:ta.
Jotta kartta olisi vieläkin kiehtovampi, olemme piilottaneet sinne yllätyksiä. Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Meriatlaksen geokätköilyhaaste.

Noin 160 aluetta 28 maasta ovat perustaneet Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR). CPMR järjestäytyi seuraaviksi maantieteellisiksi komissioksi, jotka edistävät sen erityistä identiteettiä ja tekevät yhteistyötä kunkin suuren merialueen yhteistä etua koskevissa asioissa: Atlantin kaari, Balkan ja Mustameri, Saaret, Välimeren alue, Itämeri ja Pohjanmeri. Tässä kartassa esitetään CPMR:n jäsenalueet, joiden tarpeet ja edut liitto pyrkii varmistamaan EU:n toimielimissä ja kansallisissa hallituksissa. CPMR pyrkii erityisesti parantamaan Euroopan meriulottuvuutta korostamalla yhdennetyn meripolitiikan merkitystä, yhteisen kalastuspolitiikan laajempaa alueellistamista ja meriturvallisuusjärjestelmää, joka on suunniteltu niin, että se pystyy käsittelemään lisääntynyttä meriliikennettä.

Tässä kartassa esitetään neljä EU:n makroaluestrategiaa ja Atlantin valtameren alueen meristrategia. Makroaluestrategia on Eurooppa-neuvoston hyväksymä yhtenäinen kehys, jolla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, joita ilmenee tietyllä maantieteellisellä alueella, joka liittyy samalla alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, jotka näin hyötyvät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän yhteistyön tehostumisesta.

Euroopassa on neljä yhteistyörakennetta, joiden tarkoitus on suojella meriympäristöä ja tuoda yhteen jäsenvaltiot ja naapurimaat, joilla on yhteisiä merivesiä: meriä koskevat alueelliset yleissopimukset. Tässä kartassa esitetään merialueet, jotka kuuluvat meriympäristön suojelua koskevien alueellisten yleissopimusten (Helsingin sopimus, Barcelonan yleissopimus, Bukarestin yleissopimus ja OSPAR-yleissopimus) piiriin. Jäsenvaltiot käyttävät meristrategioitaan laatiessaan näitä olemassa olevia alueellisia yhteistyörakenteita keskinäiseen koordinointiin.

Euroopassa on laaja meritutkimusinfrastruktuurien verkosto, johon kuuluu useita erilaisia laitoksia, kuten tutkimusaluksia ja laitteita, joita voidaan ottaa aluksille, maalla ja merellä toimivia fysiikan, biologian ja kemian alan tutkimus- ja testauslaitoksia sekä lukuisia etänä ja paikan päällä toimivia havainnointilaitteita. Tässä kartassa esitetään EurOceanin meritutkimusinfrastruktuurien tietokannan pohjalta erilaisia laitoksia. Napsauttamalla karttaa saat näyttöön kunkin laitoksen keskeiset tiedot, kuten linkit ja yhteystiedot, joiden avulla saat näiden laitosten toimijoiden antamia lisätietoja.

Missioon liittyvät toimet ovat yhteisiä toimia, joilla pyritään saavuttamaan valtamerien ja vesistöjen ennallistamista vuoteen 2030 mennessä koskevan mission kolme tavoitetta:

  1. suojella ja ennallistaa meriekosysteemejä ja makean veden ekosysteemejä vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti
  2. estää ja poistaa valtamerien, merien ja vesistöjen pilaantumista EU:n toimintasuunnitelman ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” mukaisesti
  3. tehdä kestävästä sinisestä taloudesta hiilineutraalia ja kiertotalouteen perustuvaa eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen sekä kestävää sinistä taloutta koskevassa strategiassa vahvistetun kokonaisvaltaisen vision mukaisesti.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi missiossa otetaan käyttöön myös seuraavat tukitoimet:

• digitaalinen valtameri- ja vesistötietojärjestelmä
• suuren yleisön aktivoiminen ja osallistaminen.

Lisätietoa missioon liittyvistä toimista on täällä.

Vuonna 2008 perustettu Euroopan meripäivä on EU:n vuotuinen kohtauspaikka, jossa käsitellään meriasioita ja kestävää sinistä kasvua. Konferenssi yhdistää päättäjät, tutkijat, teollisuus ja yhteiskunta erilaisissa korkean tason ja aihekohtaisissa tilaisuuksissa, työpajoissa ja näyttelyalueilla. Tässä kartassa esitetään Euroopan meripäivän vuotuisen sidosryhmäkonferenssin tapahtumapaikat sen käynnistämisestä lähtien.

Samanaikaisesti Euroopan meripäivän konferenssin kanssa järjestetään eri puolilla Eurooppaa paikallisia tapahtumia, jotka on suunnattu nuorille ja kansalaisille ”EMD in my Country” -otsikon alla. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua teemapäivän viettoon ja korostaa merien ja valtamerien elintärkeää merkitystä paikallisyhteisöissään. Tässä kartassa esitetään yleiskatsaus 150 paikallisesta ”EMD in my Country” -tapahtumasta, joita järjestetään 20 eri maassa (15 EU-maassa ja kuusi EU:n ulkopuolisessa maassa) huhtikuusta heinäkuuhun 2019: rantojen siivouskampanjoita, opastettuja satamakierroksia, meriaiheisia näyttelyjä, ekoretkiä alueille, joilla on merkittävä merellinen kulttuuriperintö, ja veneretkiä. Monet järjestäjät hyödynsivät tapahtumia myös esitelläkseen Euroopan meriatlasta oppilaille ja opiskelijoille eri puolilla EU:ta! Jotta kartta olisi vieläkin ainutlaatuisempi, siihen on piilotettu jotain erityistä. Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista ”EMD in my Country 2019” -tehtävä!

Vuosittain järjestettävä Euroopan meripäivän konferenssi pidettiin Alankomaiden Den Helderissä 20.–21.toukokuuta 2021. Sen lisäksi järjestetään eri puolilla Eurooppaa useita nuorille ja muille kansalaisille tarkoitettuja paikallisia tapahtumia nimikkeellä ”Euroopan meripäivä omassa maassani”.
”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa viime vuosina tasaisesti noussutta tietoisuuden ja aktiivisuuden aaltoa, ja siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niissä on ollut yli 30000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivouspäivillä, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemustoimilla, ekokierroksilla ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Näihin toimiin ja tapahtumiin sisältyvillä ”huveja ja pelejä” -konseptilla vedotaan suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua juhlallisuuksiin ja korostaa merten ja valtamerten elintärkeää roolia paikallisyhteisöille.
Koska koronaviruskriisi ei vielä ole ohi, ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja sisältää vuonna 2021 sekä virtuaalisia että mahdollisuuksien mukaan fyysisiä tapahtumia.
Tämä kartta tarjoaa yleiskuvan 232paikallistapahtumasta, joita ”Euroopan meripäivä omassa maassani 2021” -kampanjan yhteydessä järjestetään kaikkiaan 25:ssä eri maassa (21 EU-maassa ja neljässä EU:n ulkopuolisessa maassa). Monet järjestäjät esittelevät Euroopan meriatlasta opiskelijoille ja oppilaille eri puolilla EU:ta järjestämissään tapahtumissa.
Huomaa, että karttaan on piilotettu jotain aivan erityistä! Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Euroopan meripäivä omassa maassani 2021 -aarteenetsintä.

Vuotuisen Euroopan meripäivä -konferenssin (joka tänä vuonna järjestettiin Italian Ravennassa 19.–20.toukokuuta) lisäksi järjestetään eri puolilla Eurooppaa nuorille ja muille kansalaisille tarkoitettuja useita paikallisia tapahtumia nimikkeellä ”Euroopan meripäivä omassa maassani”.
”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa viime vuosina tasaisesti noussutta tietoisuuden ja aktiivisuuden aaltoa, ja siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niissä on ollut yli 50000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivouspäivillä, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemustoimilla, ekokierroksilla ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Näihin toimiin ja tapahtumiin sisältyvällä ”huveja ja pelejä” -konseptilla vedotaan suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua juhlallisuuksiin ja korostaa merten ja valtamerten elintärkeää roolia paikallisyhteisöille.
Koska koronaviruskriisi ei vielä ole ohi, ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja sisältää vuonna 2022 sekä virtuaalisia että mahdollisuuksien mukaan fyysisiä tapahtumia.
Tämä kartta tarjoaa yleiskuvan paikallistapahtumista, joita ”Euroopan meripäivä omassa maassani 2022” -kampanjan yhteydessä järjestetään kaikkiaan 29:ssä eri maassa (22 EU-maassa ja seitsemässä EU:n ulkopuolisessa maassa). Monet järjestäjät esittelevät Euroopan meriatlasta opiskelijoille ja oppilaille eri puolilla EU:ta järjestämissään tapahtumissa.
Huomaa, että karttaan on piilotettu jotain aivan erityistä! Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Euroopan meripäivä omassa maassani 2022 -venekilpailu.

Euroopan meripäivän (European Maritime Day, EMD) konferenssi pidetään tänä vuonna Ranskan Brestissä 24.–25.5.2023. Samaan aikaan järjestetään eri puolilla Eurooppaa nuorille ja muille eurooppalaisille tarkoitettuja paikallisia tapahtumia ”EMD in my Country” -otsikon alla.
Meriasioita koskeva tietoisuus ja aktivismi ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti, ja ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanja on tärkeä osa tätä kehitystä. Siihen kuuluvien tapahtumien suosio on kasvanut niin, että niihin osallistuu jo yli 50 000 osallistujaa vuodessa. Paikallisella toiminnalla, kuten rantojen siivoustempauksilla, opastetuilla satamakierroksilla, taidenäyttelyillä, työpajoilla, konferensseilla, seminaareilla, meriaiheisilla näyttelyillä, valtamerten tuntemusta lisäävällä toiminnalla, ekoretkillä ja kävelykierroksilla alueilla, joilla on merkittävää merellistä kulttuuriperintöä, veneretkillä sekä vierailuilla merimuseoihin, laivoihin, akvaarioihin ja telakoille, pyritään saavuttamaan laaja yleisö kaikkialla Euroopassa. Tapahtumia pyritään pelillistämään, jotta vedottaisiin suoraan nuoreen yleisöön. Näin monet Euroopan alueet, joiden kulttuuriympäristö on merellinen, voivat osallistua teemapäivän viettoon ja korostaa merien ja valtamerien elintärkeää merkitystä paikallisyhteisöissään.
Tämän vuoden Euroopan meripäivään omassa maassani kuuluu paikan päällä järjestettäviä tapahtumia sekä virtuaali- ja hybriditapahtumia.
Tästä kartasta voit tarkastella vuoden 2023 paikallistapahtumia eri maissa. Monet järjestäjät esittelevät näissä tapahtumissa Euroopan meriatlasta osallistujille, mukaan lukien opiskelijoille ja koulujen oppilaille eri puolilla EU:ta.
Jotta kartta olisi vieläkin kiehtovampi, olemme piilottaneet sinne yllätyksiä. Osallistu meripäivään, tutki karttaa ja yritä ratkaista Meriatlaksen geokätköilyhaaste.

Noin 160 aluetta 28 maasta ovat perustaneet Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR). CPMR järjestäytyi seuraaviksi maantieteellisiksi komissioksi, jotka edistävät sen erityistä identiteettiä ja tekevät yhteistyötä kunkin suuren merialueen yhteistä etua koskevissa asioissa: Atlantin kaari, Balkan ja Mustameri, Saaret, Välimeren alue, Itämeri ja Pohjanmeri. Tässä kartassa esitetään CPMR:n jäsenalueet, joiden tarpeet ja edut liitto pyrkii varmistamaan EU:n toimielimissä ja kansallisissa hallituksissa. CPMR pyrkii erityisesti parantamaan Euroopan meriulottuvuutta korostamalla yhdennetyn meripolitiikan merkitystä, yhteisen kalastuspolitiikan laajempaa alueellistamista ja meriturvallisuusjärjestelmää, joka on suunniteltu niin, että se pystyy käsittelemään lisääntynyttä meriliikennettä.

Tässä kartassa esitetään neljä EU:n makroaluestrategiaa ja Atlantin valtameren alueen meristrategia. Makroaluestrategia on Eurooppa-neuvoston hyväksymä yhtenäinen kehys, jolla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, joita ilmenee tietyllä maantieteellisellä alueella, joka liittyy samalla alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, jotka näin hyötyvät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän yhteistyön tehostumisesta.

Euroopassa on neljä yhteistyörakennetta, joiden tarkoitus on suojella meriympäristöä ja tuoda yhteen jäsenvaltiot ja naapurimaat, joilla on yhteisiä merivesiä: meriä koskevat alueelliset yleissopimukset. Tässä kartassa esitetään merialueet, jotka kuuluvat meriympäristön suojelua koskevien alueellisten yleissopimusten (Helsingin sopimus, Barcelonan yleissopimus, Bukarestin yleissopimus ja OSPAR-yleissopimus) piiriin. Jäsenvaltiot käyttävät meristrategioitaan laatiessaan näitä olemassa olevia alueellisia yhteistyörakenteita keskinäiseen koordinointiin.

Euroopassa on laaja meritutkimusinfrastruktuurien verkosto, johon kuuluu useita erilaisia laitoksia, kuten tutkimusaluksia ja laitteita, joita voidaan ottaa aluksille, maalla ja merellä toimivia fysiikan, biologian ja kemian alan tutkimus- ja testauslaitoksia sekä lukuisia etänä ja paikan päällä toimivia havainnointilaitteita. Tässä kartassa esitetään EurOceanin meritutkimusinfrastruktuurien tietokannan pohjalta erilaisia laitoksia. Napsauttamalla karttaa saat näyttöön kunkin laitoksen keskeiset tiedot, kuten linkit ja yhteystiedot, joiden avulla saat näiden laitosten toimijoiden antamia lisätietoja.

Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelut antavat tietoja maapallon keskimääräisen merenpinnan korkeuden alueellisesta kehityksestä (millimetriä vuodessa). Merenpinta kohoaa valtamerien lämpenemisen ja maajään sulamisen seurauksena. Vesi laajenee lämmetessään, ja nykyisestä maailmanlaajuisesta merenpinnan kohoamisesta 30prosenttia johtuu pelkästään tästä lämpölaajenemisesta. Merenpinnan kohoamisella voi olla vakavia seurauksia rannikko- ja saaristoalueiden väestölle sekä meriekosysteemien kaltaisille luonnonympäristöille.

Aikasarjasta käy ilmi, että maailmanlaajuinen keskimääräinen merenpinta on kohonnut yli 8 senttimetriä 1990-luvun alusta ja kohoaa edelleen 3,3millimetriä vuodessa. Uudet laskelmat osoittavat, että maapallon keskimääräisen merenpinnan kohoaminen nopeutuu ja nousua tapahtuu 0,12 ± 0,073 millimetriä vuodessa.

Merenpinta ei kohoa tasaisesti, minkä vuoksi jotkin alueet ovat muita uhanalaisempia. Kartassa esitetään merenpinnan kehityksen alueellinen jakauma vuodesta 1993 alkaen. Siitä käy ilmi, että merenpinta kohoaa valtaosassa maailman valtameriä, joskin vaihtelu on suurta, sillä trooppisen läntisen Tyynenmeren kaltaisilla alueilla nousua voi olla jopa +8millimetriä vuodessa. Tällä alueella alueellinen kehitys johtuu pääasiassa lämpölaajenemisesta. Merenpinnan korkeuden alueellisen kehityssuuntauksen epävarmuus on 2–3millimetriä vuodessa. Arvot voivat alueesta riippuen olla alimmillaan 0,5millimetriä vuodessa ja korkeimmillaan 5,0millimetriä vuodessa.

Tämä valtameren seurannan indikaattori on johdettu DUACS-järjestelmän viivemittauksesta (versio DT-2018). Näitä tuotteiden jakelusta vastaa Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu, ja ne ovat saatavilla myös Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelujen luettelossa.

Copernicuksen meriympäristön seurantapalveluilta saadaan tietoa maailmanlaajuisen meriveden pintalämpötilan alueellisesta kehityksestä (celsiusasteina (ºC) vuodessa). Meriveden pintalämpötila on yksi maailmanlaajuisessa ilmastohavainnointijärjestelmässä (GCOS) määritellyistä keskeisistä ilmastomuuttujista. Näitä muuttujia käytetään maailmanlaajuisen ilmastotilanteen seurantaan ja kuvailuun.

Maailmanlaajuista meriveden pintalämpötilaa koskeva aikasarja osoittaa, että keskimääräinen pintalämpötila on noussut yli 0,3celsiusastetta 1990-luvun alun lukemista. Lisäksi lämpötila nousee edelleen ennennäkemätöntä vauhtia eli 0,014 ± 0,001 °C vuodessa. Viimeisen neljän vuoden aikana on kirjattu korkeimmat meriveden pintalämpötilat sitten tilastoinnin aloittamisen.

Meriveden pintalämpötila ei nouse samalla tavalla kaikilla alueilla, vaan joillakin alueilla lämpötilat uhkaavat kohota muita enemmän. Tässä kartassa esitetään keskimääräisen meriveden pintalämpötilan alueellinen kehitys maailman merillä vuoden1993 jälkeen. Kartasta käy ilmi, että suurimmassa osassa maailmaa merivedet ovat lämmenneet vuosina1993–2018. Poikkeuksena on Pohjois-Atlantti, jossa on havaittu viilenemiskehitystä etenkin Grönlannin eteläpuolisilla alueilla.

Meriveden pintalämpötilan seurantaindikaattori perustuu päivittäisiin maailmanlaajuisiin ilmastoanalyyseihin meriveden pintalämpötilasta. Analyyseja tuottavat Euroopan avaruusjärjestö (ESA) osana meriveden pintalämpötilaa koskevaa ilmastonmuutosaloitettaan sekä Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevat palvelut (CS3). Seurantaindikaattorin tietoihin voi tutustua Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelujen verkkosivuilla.

Aluksista purettuja kalastustuotteita koskevat tilastot (tuotteiden paino ja arvo) sisältävät tietyssä maassa aluksesta puretut kalastustuotteet aluksen kansallisuudesta riippumatta sekä kalastustuotteet, jotka on purettu kyseisen maan aluksista EU:n ulkopuolisissa satamissa ja sitten tuotu EU:hun. Tilastoista on jätetty pois sisämaassa sijaitsevat EU-maat, joilla ei ole merikalastuslaivastoa (Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia).

Tässä kartassa esitetään yksi Euroopan komission aloitteista, joilla pyritään parantamaan EU:n kansalaisten elämää ja meriympäristöä. Euroopan kalatalousrahasto (EKTR, 2007–2013) ja sen seuraaja, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR, 2014–2020) ovat tukeneet Euroopan kalastusalaa siirtymisessä ekologisesti kestäviin kalastus- ja vesiviljelykäytäntöihin, työpaikkojen luomisessa ja rannikkoyhteisöjen talouksien monipuolistamisessa. Kartasta näkee, miten EKTR:n 4,3 miljardin euron talousarvio jaettiin EU:n jäsenvaltioille ja viidelle eri painopistealueelle (toimintalinjalle):
TOIMINTALINJA 1: Kalastuslaivaston mukautukset ja parannukset.
TOIMINTALINJA 2: Ympäristöystävällisen vesiviljelyn ja sisävesikalastuksen kehittäminen, tuotannon suuntaaminen uusiin lajeihin sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen.
TOIMINTALINJA 3: Yhteistä etua koskevat toimenpiteet, kuten vesieläimistön ja -kasviston suojelu, satamien kehittäminen ja kalastustuotteiden jäljitettävyyden parantaminen.
TOIMINTALINJA 4: Kalastusalueiden ja -yhteisöjen kestävä kehittäminen (esimerkiksi kalastustuotteiden arvon lisääminen, matkailuinfrastruktuurin kehittäminen ja ympäristönsuojelu), jotta voidaan vähentää niiden taloudellista riippuvuutta saaliista.
TOIMINTALINJA 5: Tutkimuksista, raporteista ja toimista koostuva tekninen apu, jolla tuetaan toimintaohjelmien täytäntöönpanoa.

Kaaviossa esitetään niiden arvioitujen kalakantojen osuus, jotka ovat liikakalastettuja (punaisia) ja turvallisten biologisten rajojen sisällä (vihreitä) Euroopan ICES- ja GFCM-kalastusalueilla. Ympyröissä olevat luvut osoittavat tietyllä alueella arvioitujen kantojen määrän. Ympyröiden koko liittyy kyseisen alueen saaliin kokoon.

Tässä kalastuksen intensiteettiä esittävässä kartassa voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti kalastustoiminnan intensiteettiä kaikilla EU:n vesillä. Kartan laatimista varten analysoidut tiedot koostuvat EU:n yli 15 metrin pituisten kalastusalusten noin 150 miljoonasta paikkailmoituksesta. Alukset toimivat elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) alueilla 27, 34 ja 37 syyskuun 2014 ja syyskuun 2015 välisenä aikana. Kukin alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanoma ilmoittaa aluksen sijainnin, nopeuden ja aikaleiman viiden minuutin välein. Sanomat luokiteltiin joko kalastukseen tai nopeuden vähentämiseen (slow steaming) liittyviksi alusten yksittäisten nopeusprofiilien analyysiin perustuvan luokitusalgoritmin avulla.

Vesiviljelyllä tarkoitetaan kaikkea vedessä elävien organismien, kuten kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien, viljelyä. Kalastus- ja vesiviljelytuotteet sisältävät runsaasti proteiinia ja ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. Tässä kartassa esitetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden vuotuinen kulutus asukasta kohti.

FAO – Tässä kartassa esitetään Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määrittelemät kansainväliset kalastusalueet. Tähän mennessä on perustettu ympäri maailman 27 suurta kalastusaluetta tilastollisia tarkoituksia varten. Niihin kuuluu kahdeksan suurta sisävesikalastusaluetta, jotka kattavat mantereiden sisävedet, ja yhdeksäntoista suurta merikalastusaluetta, jotka kattavat Atlantin, Intian valtameren, Tyynenmeren ja Eteläisen jäämeren vedet sekä niiden lähivedet. Sekä sisävesi- että merikalastusalueet yksilöidään niiden nimillä ja kaksinumeroisilla koodeilla.

Tässä kartassa esitetään Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) määrittelemät kansainväliset kalastusalueet.

Tässä kartassa esitetään kalastuslaivaston alusten määrä eri satamissa. Kalastuslaivastolla tarkoitetaan kaikkien kaupallisten kalastusalusten muodostamaa kokonaisuutta. Kaikilla tietokannassa olevilla EU:n aluksilla on oltava yhteisen kalastuslaivastorekisterin numero (CFR-numero) eli aluksen yksilöivä tunniste, joka on annettu EU:n alukselle pysyvästi ja jota ei voida siirtää toiselle alukselle. Yhteinen kalastuslaivastorekisteri, josta käytetään myös nimitystä EU:n kalastuslaivastorekisteri, on keskeinen väline yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa ja seurannassa. Se on tietokanta, johon kaikki jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat kalastusalukset on rekisteröitävä yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Kartassa esitetään kalastuslaivaston kokonaiskoneteho eri satamissa. Koneteho vastaa kaikkien moottoreiden vauhtipyörien yhteensä tuottamaa jatkuvaa enimmäistehoa, jota voidaan käyttää aluksen käyttövoimana joko mekaanisesti, sähköisesti, hydraulisesti tai muulla tavalla. Jos moottorissa on sisäänrakennettu vaihteisto, teho kuitenkin mitataan vaihteiston ulostulolaipasta.

Tässä kartassa esitetään kalastuslaivaston kokonaisvetoisuus eri satamissa. Alusten vetoisuuksien kirjaamisessa käytetään bruttovetoisuutta (GT).

Vaikka kalat ovat tärkeä luonnonvara, kalakannoillakin on rajansa ja vuosikymmeniä kestänyt liikakalastus on johtanut tiettyjen kalakantojen pienentymiseen. Euroopan kalastusteollisuuden kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa asetetaan tiettyjä sääntöjä Euroopan kalastuslaivastojen ja kalasaaliiden hallintaa varten. Kunkin maan kalastuslaivastosta on pidettävä kansallista rekisteriä, ja alusten kokonaiskoneteholle ja -painolle on määritelty yläraja. Tässä kartassa esitetään kalastuslaivaston alusten kokonaispaino (bruttovetoisuutena) eri EU- ja ETA-maissa.

Vaikka kalat ovat tärkeä luonnonvara, kalakannoillakin on rajansa ja vuosikymmeniä kestänyt liikakalastus on johtanut tiettyjen kalakantojen pienentymiseen. Euroopan kalastusteollisuuden kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa asetetaan tiettyjä sääntöjä Euroopan kalastuslaivastojen ja kalasaaliiden hallintaa varten. Kunkin maan kalastuslaivastosta on pidettävä kansallista rekisteriä, ja alusten kokonaiskoneteholle ja -painolle on määritelty yläraja. Tässä kartassa esitetään kalastuslaivaston alusten kokonaiskoneteho (kilowatteina) eri EU- ja ETA-maissa.

Vaikka kalat ovat tärkeä luonnonvara, kalakannoillakin on rajansa ja vuosikymmeniä kestänyt liikakalastus on johtanut tiettyjen kalakantojen pienentymiseen. Euroopan kalastusteollisuuden kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa asetetaan tiettyjä sääntöjä Euroopan kalastuslaivastojen ja kalasaaliiden hallintaa varten. Kunkin maan kalastuslaivastosta on pidettävä kansallista rekisteriä, ja alusten kokonaiskoneteholle ja -painolle on määritelty yläraja. Myös käytettyjä kalanpyydystyyppejä valvotaan, ja joillakin Euroopan merialueilla on käytettävä valikoivia pyydyksiä ei-toivotun sivusaaliin vähentämiseksi. Tässä kartassa esitetään eri kalanpyydystyyppien käyttö EU- ja ETA-maiden kalastuslaivastoissa.

Kalat ovat olleet jo vuosituhansien ajan tärkeä ja runsas ravinnonlähde. Koska maapallon väkiluku on kasvanut räjähdysmäisesti ja kalastuskäytännöt ovat tehostuneet, kalansaaliit ovat kasvaneet dramaattisesti. Saaliit ovat kasvaneet nopeammin kuin kalakannat ovat pystyneet uudistumaan, mikä on johtanut kalojen kokonaismäärän pienenemiseen. Tässä kartassa esitetään EU-maiden kansalliset kalastuskiintiöt tuhansina tonneina kalalajia kohti. Kun avattavasta luettelosta valitsee lajin, näyttöön tulee kyseiselle lajille neuvoston asetusten (EU) mukaisesti myönnetyt kiintiöt.

Laittomat, ilmoittamattomat ja sääntelemättömät (LIS) kalastuskäytännöt vahingoittavat meriympäristöä, ovat uhka kestävälle kalastukselle ja aiheuttavat laillisten kalastuksenharjoittajien kannalta epäreilua kilpailua.
EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välinen yhteistyö on tärkeää LIS-toiminnan torjumiseksi, elintarviketurvan varmistamiseksi ja kansainvälisten sääntöjen noudattamiseksi. Yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) tarkoittaa Euroopan unionin (EU) kalastuspolitiikkaa. Siinä vahvistetaan kiintiöt sille, miten paljon kukin maa saa pyydystää tiettyä kalalajia.
Tässä kartassa esitetään pyyntirajat (tonneina ilmaistuna), jotka on asetettu useimmille kaupallisille kalakannoille. Komissio valmistelee ehdotukset Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean STECF:n kaltaisten neuvoa-antavien elinten antamien tieteellisten lausuntojen perusteella. Napsauttamalla karttaa saa näyttöön neuvoston asetusten mukaiset lajikohtaiset kiintiöt.

Kalat ovat ihmiskunnan elintärkeä ravinnonlähde, ja elinkeinokalatalous on tärkeä työllistävä ala kaikkialla maailmassa. Tätä resurssia uhkaa kuitenkin muun muassa liikakalastus. EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa on sitouduttu asettamaan kestäviä kalastusrajoituksia Euroopan vesille tämän elintarvikelähteen saatavuuden varmistamiseksi tuleville sukupolville. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyy myös rahoituksen tarjoaminen paikallisille kalatalouden toimintaryhmille kaikkialla Euroopassa. Ne ovat paikallisia alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joilla pyritään kehittämään paikallista kalastusalaa ympäristöystävällisellä sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaryhmät suunnittelevat ja toteuttavat yhdennettyjä paikallisia kehittämisstrategioita kalastusalueiden kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä kartassa esitetään, missä nämä toimintaryhmät sijaitsevat. Lisätietoja lähimmästä paikallisesta kalatalouden toimintaryhmästä ja sen toteuttamista hankkeista saat napsauttamalla ryhmää, jolloin siirryt ryhmän verkkosivustolle.

Kalansaaliit kattavat kalat, nilviäiset, äyriäiset ja muut vesieläimet sekä vesikasvit, jotka on pyydetty mihin tahansa tarkoitukseen minkä tahansa tyyppisillä ja luokkaisilla aluksilla ja pyydyksillä tai kalastajien toimesta millä tahansa merialueilla (avomerellä, lähivesillä, rannikolla tai murtovesialueilla). Tässä kartassa esitetään kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kokonaissaaliit kullakin suurella kalastusalueella.
Lisätietoja.

Tässä kartassa esitetään jäsenvaltioiden ja muutaman muun suuren kalastusmaan, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan, Islannin ja Turkin, kalastustuotteiden vuotuinen kokonaissaalis. Tiedot on ilmoitettu purettuja saaliita vastaavana elopainona. Sillä tarkoitetaan tuotteen painoa silloin, kun se nostetaan vedestä (eli ennen jalostusta), mutta se ei sisällä tuotteita, joita ei eri syistä pureta saaliiksi jäsenvaltiossa.

Tässä kartassa esitetään kalastussatamat, joissa on käytössä sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä (ERS). ERS on EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmä. Sen avulla kirjataan, raportoidaan, käsitellään, tallennetaan ja lähetetään kalastustietoja (saalis, purkaminen, myynti ja jälleenlaivaus). Keskeistä siinä on sähköinen päiväkirja, jossa kalastusaluksen päällikkö pitää kirjaa kalastustoimista. Nämä tiedot lähetetään sitten kansallisille viranomaisille ja tallennetaan turvalliseen tietokantaan.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus (EUMOFA) seuraa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määriä, arvoa ja hintoja ensimyynnistä vähittäismyyntivaiheeseen (ml. tuonti ja vienti) osana yhtenäistä kalastuspolitiikkaa (YKP). Ensimyynnillä tarkoitetaan aluksesta purettua kalaa, joka myydään tai rekisteröidään huutokauppakeskuksessa rekisteröidyille ostajille tai tuottajaorganisaatioille. Ensimyynnin määrä voi poiketa puretun saaliin määrästä, sillä ensimyynti ei kata jalostusyritysten omistamista aluksista purettua kalaa eikä suoramyyntiä jalostajille. Tässä kartassa esitetään kuukausittaista ensimyyntiä harjoittaneet huutokauppakeskukset Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Napsauttamalla sijaintia saat lisätietoa ensimyynnin määrästä ja arvosta sekä ensimyyntihinnasta. Kartan laatimiseen on käytetty EUMOFAn kansallisilta viranomaisilta ja kaupallisista lähteistä keräämiä tietoja, jotka on julkaistu EMODnet Human Activities -sivustolla.

EUMOFA – Tässä kartassa esitetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnin ja viennin kokonaisarvo (EU:n sisällä ja ulkopuolella).

EUMOFA – Tässä kartassa esitetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnin ja viennin kokonaismäärä (EU:n sisällä ja ulkopuolella).

EUMOFA – Tässä kartassa esitetään kalastustuotteiden jalostusalan tuotannon arvo.

Tässä kartassa esitetään makroleviä tuottavat laitokset tuotantomenetelmän mukaan (maa-, meri- ja rannikkovesiviljely tai kerääminen). Tietoja on kerätty seuraavista maista: Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Makrolevät, joista käytetään yleisesti myös nimitystä merilevät, ovat olleet jo vuosisatojen ajan osa Itä- ja Kaakkois-Aasian asukkaiden päivittäistä ruokavaliota. Nykyään ne ovat yhä suositumpia myös Euroopassa monessa muussakin tarkoituksessa kuin elintarvikkeena eli lääkkeiden, kosmetiikan, rehun ja energian (biopolttoaineiden) raaka-aineena. Nyt yritykset eri puolilla Eurooppaa keräävät, viljelevät ja jalostavat niitä suuren lisäarvon tuotteiksi.

Tässä kartassa esitetään mikrolevien tuotantolaitokset tuotantomenetelmän mukaan (valobioreaktorit, avoimet altaat, valobioreaktorit ja avoimet altaat, valobioreaktorit ja käymislaitteet). Tietoja on kerätty seuraavista maista: Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Mikrolevät ovat mikroskooppisia kasveja, jotka elävät tyypillisesti makeassa vedessä tai meressä sekä vesimassassa että sedimentissä. Levien kerääminen, viljely ja jalostus suuren lisäarvon tuotteiden luomiseksi voi auttaa huomattavasti ympäristön muuttamisessa puhtaammaksi ja terveellisemmäksi. Levien tuotanto on siksi tärkeä osa ”sinistä biotaloutta”.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: ei tiedossa Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: hinausalukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: huvialukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä. Kartasta näkee tärkeimmät kuljetusreitit, kalastusalueet ja rakennuskohteet merellä. Euroopan meriatlas sisältää myös alustiheyskartat kunkin aluslajin (esimerkiksi lasti-, kalastus- ja ruoppausalukset ja vedenalaiseen toimintaan tarkoitetut alukset ja muut) mukaan. Niistä näkee, missä näitä eri toimintoja tapahtuu.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: kalastusalukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: matkustaja-alukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: muut. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: palvelualukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: purjehdusalukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: lastialukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: ruoppausalukset tai vedenalaiseen toimintaan tarkoitetut alukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: säiliöalukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: sotilasalukset ja poliisiveneet. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään meriliikenne Euroopan merillä vuonna 2021 seuraavan aluslajin osalta: suurnopeusalukset. Alustiheys on ilmaistu tuntimääränä, jonka laivat ovat kulkeneet kullakin neliökilometrillä kuukauden aikana. Kartta on laskettu alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) sanomien muodostamasta suuresta tietoaineistosta, joka sisältää aluksen transponderien sijainnit. Laskennassa on sovellettu uutta massadata-analyysin työnkulkua, jonka on kehittänyt EMODnetin Human Activities -työryhmä.

Tässä kartassa esitetään kaikki tärkeät kansainväliset autolauttareitit ja kaikki kansalliset autolauttareitit, joilla on suuri merkitys kansallisen tie- tai rataverkon yhdistäjinä.

Tässä kartassa esitetään rekisteröityjen autojen määrän kehittyminen 1000:tta asukasta kohti kaupungeissa ja suurkaupunkialueilla, jotka sijaitsevat meren rannalla. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista, ja Euroopan kaupunkeja koskevia tietoja kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi. Ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Vuosittain arviolta 400 miljoonaa matkustajaa lähtee matkaan Euroopan satamista tai saapuu niihin. Tässä kartassa esitetään matkustajaliikenne satamakohtaisesti.

MarineTraffic.com – Euroopan meret ovat merkittävä meriliikenteen solmukohta. Tieto alusliikenteen reiteistä on ratkaisevaa merien aluesuunnittelussa (esimerkiksi merituulipuistojen ja vedenalaisten kaapeleiden ja putkilinjojen suunnittelussa) sekä sen arvioimisessa, miten ihmisen toiminta (esimerkiksi kalastus tai rakentaminen merialueella) vaikuttaa meriekosysteemeihin. Tässä kartassa esitetään koottuna laivojen sijainneista kerätyt tiedot, joiden avulla voidaan luoda tiheyskarttoja: niistä saa käsityksen maailman eniten liikennöidyistä merireiteistä.

Tässä kartassa esitetään Euroopan merten moottoritiet. Merten moottoriteillä pyritään edistämään koko kuljetusketjuun integroituja vihreitä, elinkelpoisia, houkuttelevia ja tehokkaita meriliikenneyhteyksiä. Euroopan komissio ehdotti ”merten moottoriteiden” kehittämistä todellisena kilpailukykyisenä vaihtoehtona maaliikenteelle. Niiden toteuttaminen auttaisi tasapainottamaan EU:n liikennejärjestelmää.

Tässä kartassa esitetään sähkön Euroopan laajuiset energiaverkot. Euroopan laajuisten energiaverkkojen strategiassa keskitytään EU-maiden energiainfrastruktuurien yhdistämiseen. Euroopan laajuiset energiaverkot ovat olennainen osa Euroopan unionin yleisiä energiapoliittisia tavoitteita, lisäävät sähkö- ja kaasumarkkinoiden kilpailukykyä, vahvistavat toimitusvarmuutta ja suojelevat ympäristöä.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Eurooppaan tulevista tai sieltä lähtevistä tavaroista 74 prosenttia kulkee meriteitse. Satamat ovat tavaroiden liikkumisen kannalta tärkeitä ja sen lisäksi perinteisten ja uusiutuvien energiamuotojen energiatoimitusten solmukohtia. Satamissa syntyy myös työpaikkoja, ja vuosittain arviolta 400 miljoonaa matkustajaa lähtee matkaan Euroopan satamista tai saapuu niihin. Tässä kartassa esitetään Yhdistyneiden Kansakuntien määräasemia koskevan säännöstön luetteloon sisältyvät eurooppalaiset satamat.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Eurooppaan tulevista tai sieltä lähtevistä tavaroista 74 prosenttia kulkee meriteitse. Satamat ovat tavaroiden liikkumisen kannalta tärkeitä ja sen lisäksi perinteisten ja uusiutuvien energiamuotojen energiatoimitusten solmukohtia. Satamissa syntyy myös työpaikkoja, ja vuosittain arviolta 400 miljoonaa matkustajaa lähtee matkaan Euroopan satamista tai saapuu niihin. Tässä kartassa esitetään merialusliikenne EU:n tärkeimmissä satamissa.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Vuosittain arviolta 400 miljoonaa matkustajaa lähtee matkaan Euroopan satamista tai saapuu niihin. Tässä kartassa esitetään matkustajaliikenne EU:n tärkeimmissä satamissa. Tiedot on ilmoitettu tuhansina matkustajina (lukuun ottamatta risteilymatkustajia) kulkusuunnan ja liikennetyypin mukaan.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Eurooppaan tulevista tai sieltä lähtevistä tavaroista 74 prosenttia kulkee meriteitse. Satamat ovat tavaroiden liikkumisen kannalta tärkeitä ja sen lisäksi perinteisten ja uusiutuvien energiamuotojen energiatoimitusten solmukohtia. Satamissa syntyy myös työpaikkoja, ja vuosittain arviolta 400 miljoonaa matkustajaa lähtee matkaan Euroopan satamista tai saapuu niihin. Kartta kattaa EU:n tärkeimpien satamien sijainnit. Se on laadittu yhdistämällä ja yhdenmukaistamalla EU:n jäsenvaltioiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan satamien Eurostatille toimittamat tietoaineistot.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Eurooppaan tulevista tai sieltä lähtevistä tavaroista 74 prosenttia kulkee meriteitse. Tässä kartassa esitetään tavaraliikenne EU:n tärkeimmissä satamissa. Tiedot on ilmoitettu tuhansina tonneina lastityypin ja kulkusuunnan mukaan.

Euroopan satamat ovat elintärkeitä portteja, jotka yhdistävät sen liikennekäytäviä muuhun maailmaan. Eurooppaan tulevista tai sieltä lähtevistä tavaroista 74 prosenttia kulkee meriteitse. Tässä kartassa esitetään kuhunkin satamaan kuljetettavien ja sieltä lähtevien tavaroiden kokonaisbruttopaino*. (*Tavaroiden bruttopaino, kattaa myös pakkaukset ja ajoneuvon, jossa tavarat kuljetetaan)

Tässä kartassa esitetään Euroopan tärkeimmät joet ja järvet. Kuivatusojastot ja niihin liittyvät valuma-altaat muodostavat monimutkaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka ovat tärkeitä paitsi hydrologisille prosesseille myös ympäristöprosesseille laajemminkin. Tämä on tunnustettu viimeaikaisessa EU:n lainsäädännössä, kuten vesipuitedirektiivissä.

Valumalla tarkoitetaan veden (jokien, järvien ja purojen muodossa) virtaamista maalta meriin ja valtameriin. Tässä kartassa esitetään, miten jokivedet virtaavat Euroopan meriin.

Maailman merialueiden nimet.

Maanpeitteellä tarkoitetaan maapallon pinnalla olevaa fyysistä materiaalia, joka vaikuttaa merkittävästi maankäyttöön. Tässä kartassa esitetään Euroopan maanpeitteet. Corine-maanpeite-ohjelmaan (Corine Land Cover, CLC) osallistuvat kansalliset työryhmät ovat koostaneet sen satelliittikuvien tulkinnoista. Ohjelma on osa Euroopan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen Copernicuksen maakartoituspalveluja koskevaa aloitetta, joka tarjoaa ympäristötietoa ilmassa ja avaruudessa käytettävien seurantajärjestelmien ja paikan päällä tehtävän kartoituksen yhdistelmästä.

Tässä kartassa esitetään ennakoitu merenpinnan korkeuden muutos 237 paikassa, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin välein noin 50–100 kilometrin etäisyydellä Euroopan rannikosta. Suhteellisen merenpinnan korkeuden nousu näissä paikoissa on ekstrapoloitu kahdesta digitoidusta kartasta eli Douglas ym.:n kartasta (2001), jossa esitetään arvioitu suhteellinen merenpinnan korkeuden nousu koko Euroopassa, ja Lambeck ym.:n kartasta (1997), joka kattaa pienemmän alueen eli Pohjanmeren, mutta on yksityiskohtaisempi.

Merenpinnan korkeuden poikkeama paljastaa rannikkovesien poikkeamien (eli poikkeaman tavanomaisesta tai odotetusta) alueellisen laajuuden tiettynä ajanjaksona. Näissä kartoissa esitetään merenpinnan korkeuden mittauslaitteilla ja rekisteröivillä merenpohjan paineenmittauslaitteilla saadut merenpinnan korkeuden poikkeamat. Tiedot on saatu Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL) -palvelusta.

Merenpinnan suhteellisen tason muutosta mitataan sillä, miten nopeasti merenpinta nousee tai laskee suhteessa maahan tietyssä kohdassa rannikolla. Se tarkoittaa siis merenpinnan tason muutosta suhteessa mannerkuoreen, mikä voi johtua merenpinnan absoluuttisen korkeuden (merenpinnan korkeus suhteessa maapallon keskipisteeseen) muutoksista ja/tai mannerkuoren liikkeistä. Tässä kartassa esitetään merenpinnan korkeuden mittauslaitteilla ja rekisteröivillä merenpohjan paineenmittauslaitteilla saadut merenpinnan suhteellisen korkeuden kehityssuunnat. Tiedot on saatu Permanent Service for Mean Sea Level (PSMSL) -palvelusta.

Tsunami on vesistössä, yleensä meressä tai suuressa järvessä, esiintyvä aaltojen sarja, jonka aiheuttaa se, että suuri määrä vettä siirtyy paikasta toiseen. Kun tsunamiaallot saapuvat rannikolle matalampaan veteen, ne pakkautuvat tiiviimmin yhteen ja aaltojen korkeus kasvaa jyrkästi, jolloin rannikkoalueelle syntyy laajamittaisia tulvia. Tässä kartassa esitetään Euroopan rannikkoalueet, joihin tsunamit ovat vaikuttaneet, sekä tsunamin aiheuttaneet prosessit. Tiedot on kartoitettu eri valtakunnallisissa ja alueellisissa kartoitushankkeissa ja koottu kirjallisuudesta.

Tsunami on vesistössä, yleensä meressä tai suuressa järvessä, esiintyvä aaltojen sarja, jonka aiheuttaa se, että suuri määrä vettä siirtyy paikasta toiseen. Tsunamin voi synnyttää maanjäristys, vulkaaninen toiminta, maanvyörymä tai muu vastaava tapahtuma vedenpinnan ylä- tai alapuolella. Tässä kartassa esitetään tsunamin aiheuttaneiden tapahtumien sijainnit. Ne on kartoitettu eri kansallisissa ja alueellisissa kartoitushankkeissa ja koottu kirjallisuudesta.

Tässä kartassa esitetään eri jokien valuma-altaat, jotka on ryhmitelty sen meren mukaan, johon vedet virtaavat. Kuivatusojastot ja niihin liittyvät valuma-altaat muodostavat monimutkaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka ovat tärkeitä paitsi hydrologisille prosesseille myös ympäristöprosesseille laajemminkin. Tämä on tunnustettu viimeaikaisessa EU:n lainsäädännössä, kuten vesipuitedirektiivissä.

Vedenalaiset impulssimelutapahtumat ovat voimakkaita, lyhytaikaisia äänipurskeita, jotka syntyvät luvanvaraisesta ihmisen toiminnasta, kuten offshore-rakentamisen paalutuksista, öljyn ja kaasun etsintään liittyvistä seismisistä tutkimuksista sekä vedenalaisista räjähdyksistä. Vaikka tämän melun vaikutuksia ei tunneta hyvin, se voi vaikuttaa haitallisesti merten eliöstöön, erityisesti nisäkkäisiin, jotka viestivät vedenalaisilla äänillä. Meristrategiapuitedirektiivin kuvaajaa11 koskevassa komission päätöksessä edellytetään, että energian mereen johtaminen, myöskään vedenalainen melu, ei ole tasoltaan sellaista, että se vaikuttaisi haitallisesti meriympäristöön. Tässä kartassa esitetään niiden kalenteripäivien lukumäärä, joiden aikana impulssimelua rekisteröitiin 1/3 pituuspiiriasteen × 1/6 leveyspiiriasteen ruuduista koostuvan ruudukon kullakin alueella. Näitä päiviä kutsutaan impulssimelupäiviksi. Tiedot on saatu impulssimelutapahtumien alueellisista rekistereistä, joiden ylläpidosta ja hallinnoinnista vastaa ICES. Tiedot ovat keränneet OSPAR (Koillis-Atlantti) ja HELCOM (Itämeri) sekä Barcelonan yleissopimuksen osapuolet ja ACCOBAMS (Välimeri ja Mustameri).

Matkailu on tärkeä talouden moottori rannikkoalueilla, mutta sillä voi myös olla haitallisia vaikutuksia rannikkoyhteisöissä ja ekosysteemeissä. Matkailun kehitystä Euroopan eri rannikoilla on tarpeen seurata näiden vaikutusten arvioimiseksi ja rannikkomatkailun kestävän hallinnoinnin kehittämiseksi. Yksi tapa tehdä se on laskea rannikkoalueiden majoitusliikkeiden, huoneiden ja vuodepaikkojen lukumäärä. Tässä kartassa esitetään rannikkoalueiden ja muiden alueiden majoitusliikkeiden, huoneiden ja vuodepaikkojen lukumäärä (vuodesta 2012 alkaen). Lisätietoja:

Euroopan merellinen perintö – European Maritime Heritage (EMH) – Tässä kartassa esitetään Euroopan tärkeimmät merimuseot, myös ne, jotka ovat mukana EMH:n luettelossa. Euroopan merimuseot tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä, joissa tutustutaan merenkulun historiaan. Museot varmistavat, että muinaisia ja historiallisia esineitä ja aluksia säilytetään optimaalisissa olosuhteissa ja että ne ovat käytettävissä niistä yleisesti kiinnostuneita, akateemista tutkimusta ja opetustarkoituksia varten.

Tässä kartassa annetaan yleiskuva uimaveden laadusta (esim. erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono) Euroopan rannikoilla. Siinä esitetään jäsenvaltioiden (EU28) toimittamat ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville asettamat tiedot vuosilta 1990-2022.

Unesco – Tässä kartassa esitetään merellä ja rannikolla sijaitsevien Unescon maailmanperintökohteiden sijainnit Euroopassa ja muualla maailmassa. Niissä vieraillessa voi tutustua historiaan ja matkustaa ajassa taaksepäin ja saada näin käsityksen yhteiskunnistamme kulttuurisesta, sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta sekä niiden jälkeensä jättämästä rikkaasta perinnöstä. Maailmanperintökomitea katsoo, että näillä maailmanperintöluetteloon kuuluvilla kohteilla on ainutkertainen yleismaailmallinen arvo.

Tässä kartassa esitetään vuodepaikkojen määrien vuosittaiset muutokset (prosentteina) neliökilometrillä vuosina 1990–2011 hotelleissa, vastaavissa majoitusliikkeissä ja kaikissa muissa yhteismajoituspaikoissa (kuten leirintäalueilla).

Kansainvälinen akvaariofoorumi – International Aquarium Forum (IAF) – Tässä kartassa esitetään yli 100 Euroopassa sijaitsevaa yleisöakvaariota, joista IAF on laatinut luettelon Euroopalle. Retki akvaarioon on aina antoisa kokemus. Merenkulkijoiden tarinat, merieläinten fysiologia, ekologiset tiedot eri meriympäristöistä ja merten puhtauden tärkeys ovat esimerkkejä siitä, millaista tietoa akvaarioista saa.

Matkailu on tärkeä talouden moottori rannikkoalueilla, mutta sillä voi myös olla haitallisia vaikutuksia rannikkoyhteisöissä ja ekosysteemeissä. Matkailun kehitystä Euroopan eri rannikoilla on tarpeen seurata näiden vaikutusten arvioimiseksi ja rannikkomatkailun kestävän hallinnoinnin kehittämiseksi. Yksi tapa tehdä se on laskea matkailijoiden yöpymisten määrä rannikkoalueiden majoitusliikkeissä. Tässä kartassa esitetään yöpymisten määrät rannikkoalueiden ja muiden alueiden majoitusliikkeissä (vuodesta 2012 alkaen). Lisätietoja:

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Acartian määrät Euroopan vesillä kesällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Acartian määrät Euroopan vesillä keväällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Acartian määrät Euroopan vesillä syksyllä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Acartian määrät Euroopan vesillä talvella. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Calanus finmarchicusin määrät Euroopan vesillä kesällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Calanus finmarchicusin määrät Euroopan vesillä keväällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Calanus finmarchicusin määrät Euroopan vesillä syksyllä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Calanus finmarchicusin määrät Euroopan vesillä talvella. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Temora longicornisin määrät Euroopan vesillä kesällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Temora longicornisin määrät Euroopan vesillä keväällä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Temora longicornisin määrät Euroopan vesillä syksyllä. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään hankajalkaisiin (eläinplankton) kuuluvan lajin Temora longicornisin määrät Euroopan vesillä talvella. Tiedot määristä on kerätty jatkuvatoimisella planktonin mittauslaitteella (Continuous Plankton Recorder, CPR). Hankajalkaiset ovat eläinplanktoniin kuuluvia planktonäyriäisiä, jotka ovat etäisesti sukua katkaravuille ja taskuravuille. Nämä pienet äyriäiset ovat yleensä eläinplanktonin hallitsevia lajeja ja pienille kaloille tärkeää ravintoa.

Tässä kartassa esitetään lajien ja havaintojen määrä merialueittain Euroopan valtamerien eliömaantieteellisen tietojärjestelmän EurOBISin (European Ocean Biogeographic Information System) keräämien tietojen perusteella. Tämä kansainvälisen valtamerten eliömaantieteellisen tietojärjestelmän OBISin (Ocean Biogeographic Information System) eurooppalainen yhteyspiste julkaisee merilajien levinneisyystietoja, jotka on kerätty Euroopan merialueilta tai jotka eurooppalaiset tutkijat ovat keränneet Euroopan merialueiden ulkopuolelta.

Kartassa esitetään merilintuhavainnot, jotka ovat saatavilla Euroopan valtamerten eliömaantieteellisen tietojärjestelmän EurOBISin (European Ocean Biogeographic Information System) tietokannassa. Tämä kansainvälisen valtamerien eliömaantieteellisen tietojärjestelmän OBISin (Ocean Biogeographic Information System) eurooppalainen yhteyspiste julkaisee merilajien levinneisyystietoja, jotka on kerätty Euroopan merialueilta tai jotka eurooppalaiset tutkijat ovat keränneet Euroopan merialueiden ulkopuolelta.

Hiilivedyt, kuten öljy ja maakaasu, ovat nyky-yhteiskuntien ensisijaisia energialähteitä. Nämä hiilivedyt otetaan talteen merenpohjan tai maan pinnan alla olevista sedimenttikerroksista porausreikiä poraamalla. Tässä kartassa esitetään hiilivetyjen offshore-hyödyntämiseen käytettävät porausreiät ja toiminnan tilat eri alueilla Euroopassa. Tiedot perustuvat useiden EU-maiden sekä Norjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Montenegron lähteiden toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu ja jotka päivitetään vuosittain.

Hiilivedyt, kuten maaöljy, maakaasu, hiili ja bitumi, ovat nykyisen yhteiskuntamme ensisijaisia energialähteitä. Niitä muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa miljoonien vuosien aikana syvällä maanpinnan alla paksuissa sedimenttikerroksissa, joita kutsutaan hiilivetyvarastoiksi. Nämä varastot rajoittuvat pääasiassa mannerjalustoihin, mannerrinteisiin, mannernousuihin ja pieniin merialtaisiin. Tässä kartassa esitetään hiilivetyvarastojen sijainnit ja laajuus Euroopan merialueella.

Hiilivedyt, kuten öljy ja maakaasu, ovat nyky-yhteiskuntien ensisijaisia energialähteitä. Öljy- ja kaasuyhtiöt etsivät (etsintä) ja ottavat talteen (hyödyntäminen) näitä hiilivetyjä syvällä merenpohjan tai maan pinnan alla olevista sedimenttikerroksista. Koska hiilivetyjä sisältävät offshore- eli merellä sijaitsevat alueet ovat kansallisten hallitusten hallinnassa, öljy- ja kaasuyhtiöt tarvitsevat luvan näiden varantojen etsimiseen ja hyödyntämiseen. Tässä kartassa esitetään käytössä olevat luvat hiilivetyjen offshore-hyödyntämiseen Euroopan alueella. Tiedot perustuvat useiden EU:n ja EU:n ulkopuolisten lähteiden toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu ja jotka päivitetään vuosittain.

Tässä kartassa esitetään syvyysmittaukset eli vesipatsaan keskimääräiset syvyydet Euroopan alueella tarkkuudella 1/16 kaariminuuttia (~115 metriä) sekä maa-alueiden topografia. Batymetrisen kartan laatimiseen käytetyt tiedot on saatu yksittäisistä syvyyskartoitustutkimuksista ja yhdistetyistä digitaalisista maastomalleista [composite Digital Terrain Data Models (cDTM)].

Kiven litologia tarkoittaa sen fysikaalisten piirteiden, kuten värin, tekstuurin, raekoon ja mineraalikoostumuksen, kuvausta. Se voi olla joko yksityiskohtainen kuvaus näistä piirteistä tai yhteenveto kiven fysikaalisesta kokonaisluonteesta. Tässä kartassa esitetään Euroopan merialueen merenpohjan kivikerrostumien litologia.

Sedimentit ovat soran, hiekan ja saven sekä kuorien ja muiden biologisten ainesten partikkelien kertymiä. Näiden sedimenttien kerääntymisnopeus merenpohjassa vaihtelee paljon sijainnin mukaan, ja on suurimmillaan jokisuiden läheisyydessä ja pienimmillään syvänmerenpohjassa. Tämä kartta osoittaa merenpohjan sedimenttien kertymismäärät eri paikoissa Euroopan merialueella. Määrät on selvitetty sedimentin iänmäärityksen avulla tai arvioitu akustis-seismisten tietojen ja sedimentin ytimen tietojen perusteella.

Merenpohjan sedimentit, kuten hiekka ja sora, ovat hyödyllisiä rakennusmateriaaleja. Niitä voidaan käyttää myös rantojen ennallistamiseen ja rannikon suojaamiseen eroosiolta. Tässä kartassa esitetään merenpohjan sedimenttien louhintapaikat sekä louhitun materiaalin loppukäyttötarkoitus. Tiedot perustuvat useiden EU:n ja EU:n ulkopuolisten lähteiden toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu ja jotka päivitetään vuosittain.

Sedimentit ovat soran, hiekan ja saven sekä kuorien, noduulien ja muiden biologisten ainesten partikkelien kertymiä. Kun nämä sedimentit hautautuvat syvemmälle ja tiivistyvät, niistä muodostuu sedimenttikiviä. Tässä kartassa esitetään sedimentin ominaisuudet merenpohjassa eri näytteenottopaikoissa.

Stratigrafialla tarkoitetaan ajan myötä kertyneiden kivikerrostumien kerrosjärjestyksen (strata) kuvausta. Geologit ovat jaotelleet kerrosjärjestyksen perusteella maapallon historian hierarkkisten ajanjaksojen järjestelmäksi, jota kutsutaan geologiseksi aikaskaalaksi. Tässä kartassa esitetään Euroopan merialueen merenpohjan kivikerrostumien geologiset iät.

Sedimentit ovat sora-, hiekka- ja liejupartikkelien kerrostumia. Kun nämä sedimentit hautautuvat syvemmälle ja tiivistyvät, niistä muodostuu sedimenttikiviä. Sedimenttityyppiä, joka peittää merenpohjan, kutsutaan merenpohjan substraatiksi. Tässä kartassa esitetään merenpohjan substraatit Euroopan merialueilla mittakaavassa 1: 250000. Merenpohjan substraattien luokkia on viisi ja ne on määritelty Folkin luokitusjärjestelmän sekä kallioiden ja lohkareikkojen lisäluokkien mukaan.

Ruoppaus tarkoittaa yleensä veden alla, matalilla merialueilla tai makean veden alueilla tehtävää maankaivuuta, jossa on tarkoituksena kaivaa ja siirtää pohjasedimenttejä satamien ja laivaväylien laajentamiseksi ja/tai syventämiseksi, rantaviivan muokkaamiseksi tai eroosiolta ja tulvilta suojaamiseksi. Tässä kartassa esitetään ruoppaustoiminnan kohteet ja niiden tarkoitukset. Tiedot perustuvat useiden lähteiden eri puolilta EU:ta toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu.

Monimetallinoduulit tai mangaaninoduulit ovat merenpohjan muodostavia konkreetioita, jotka sisältävät monia arvokkaita metalleja, kuten rautaa, mangaania, nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Näitä metalleja on myös sulfidiesiintymissä, sulfidimineraalikerrostumissa, joita muodostuu merenpohjaan diatreemien lähelle. Tässä kartassa esitetään syvänmeren mineraalivarat eri näytteenottopaikoissa.

Tektoniikassa kuvataan maankuoren rakennetta ja liikkeitä ja selitetään monia geologisia prosesseja, kuten vuorijononmuodostusta, vulkaanisia ilmiöitä ja maanjäristyksiä. Siirroslinjat ovat halkeamia, jotka jakavat toistensa suhteen liikkuvia maankuoren osia. Tässä kartassa esitetään Euroopan merialueen siirroslinjat.

Maanvyörymät ovat maaperän liikkeitä, kuten kivivyöryt, lumivyöryt, syvät luiskan sortumat ja pinnalliset irtoainesvirtaukset. Niitä voi esiintyä myös veden alla, jolloin niitä kutsutaan vedenalaisiksi maanvyörymiksi. Tässä kartassa esitetään erilaiset merenpohjassa tai sen alla tai paljastumissa tapahtuneet vedenalaiset maanvyörymät. Tiedot on kerätty eri valtakunnallisissa ja alueellisissa kartoitushankkeissa ja koottu kirjallisuudesta.

Toistuvat jääkaudet aiheuttivat aikoinaan sen, että merenpinnan korkeus vaihteli yli 100metriä. Sen seurauksena monet muinaiset maisemat, ihmisen esivanhempien koti, ovat jääneet veden alle ja piiloon katseilta. Tässä kartassa esitetään Euroopan vedenalaisten maisemien tunnetut topografiset ja arkeologiset ominaisuudet. Tiedot on kerännyt EMODnet Geology monien muiden hankkeiden, kuten SPLASHCOS, SASMAP ja MEDFLOOD, työn pohjalta.

Merenpohjan alla olevat sedimentit ja kivikerrostumat sisältävät veden lisäksi muitakin nesteitä, kuten maaöljyä, metaania, hiilidioksidia ja kaasuja, joita syntyy orgaanisen aineksen hajotessa. Näihin vedenalaisiin nesteisiin kohdistuu suuri paine, minkä vuoksi ne siirtyvät merenpohjaan murtumien ja säröjen kautta. Kun nesteet pääsevät merenpohjaan, ne vuotavat vesipatsaaseen prosessissa, jota kutsutaan nestepäästöksi. Jos sedimentit sekoittuvat näiden nesteiden kanssa, syntyy korkeapaineista mutaa, joka voi purkautua merenpohjassa ja muodostaa mutatulivuoren. Tässä kartassa esitetään näiden nestepäästöpaikkojen ja ei-vulkaanisten mutatulivuorten sijainnit. Tiedot on kerätty eri kansallisissa ja alueellisissa kartoitushankkeissa ja koottu kirjallisuudesta.

Syvyyskäyrät tai korkeuskäyrät (eli kartassa näkyvät kuvitteelliset käyrät, jotka yhdistävät kaikki samalla syvyydellä vedenpinnan alapuolella olevat pisteet) perustuvat vedenalaisen syvyyden keskiarvoon ja ovat siten topografian vedenalainen vastine. Tässä kartassa esitetään korkeuskäyrät seuraavilla syvyyksillä: 50, 100, 200, 500, 1000, 2000 ja 5000 metriä.

Vedenalaiset tulivuoret ovat maanpinnalla veden alla sijaitsevia tulivuoren kanavia tai rakoja, joista voi purkautua magmaa. Lähellä alueita, joilla litosfäärilaatat liikkuvat, on paljon vedenalaisia tulivuoria. Suuri osa vedenalaisista tulivuorista sijaitsee merien ja valtamerien syvyyksissä, mutta myös matalassa vedessä on joitakin tulivuoria, joista voi päästä aineita ilmakehään purkauksen aikana. Tässä kartassa esitetään vedenalaisten tulivuorten sijainnit ja morfologia Euroopan merialueella.

Tässä kartassa esitetään Euroopan merien merenpohjan elinympäristöjen ennustava EUNIS-kartta. Kartta on soveltuvin osin EUNIS 2007-11 luokitusjärjestelmän mukainen, ja siinä käytetään mallin ennustuksen mukaisia yksityiskohtaisimpia luokituksia. EUNIS-elinympäristöluokitus on kattava Euroopan laajuinen järjestelmä, joka auttaa yhdenmukaistamaan tietojen kuvaamista ja keräämistä eri puolilla Eurooppa elinympäristöjen tunnistamisen kriteerien avulla. Luokitusta on täydennetty lisäluontotyypeillä silloin, kun tarkoituksenmukaista EUNIS-luontotyyppiä ei ole tai tiedot puuttuvat. Malli kattaa vain sublitoraalivyöhykkeen. Litoraalivyöhykkeen suuren vaihtelevuuden, substraatteja koskevien yksityiskohtaisten tietojen puuttumisen ja mallin resoluution vuoksi on vaikea ennustaa litoraalin elinympäristöjä tässä mittakaavassa.

Näissä kartoissa esitetään kaikkien Euroopan vesien luokitellut biologiset vyöhykkeet, joita käytetään EMODnetin laajamittaisessa merenpohjan elinympäristömallissa (EUSeaMap). Se on yksi monista elinympäristöjen kuvaajista, joiden avulla määritetään lopullinen elinympäristö. Biologisten vyöhykkeiden määrittämiseen käytetään erilaisia fysikaalisia muuttujia ja korvaavia indikaattoreita.

Tässä kartassa esitetään Euroopan merien merenpohjan elinympäristöjen ennustava kartta. Kartta on laadittu lopullisen elinympäristön määrittämiseen käytettyjen luokiteltujen elinympäristökuvaajien perusteella. Se on soveltuvin osin meristrategiapuitedirektiivin pääasiallisia elinympäristöjä koskevan luokitusjärjestelmän mukainen, ja siinä on yhdistetty tarvittaessa mallin tuotoksia. Meristrategiapuitedirektiivi hyväksyttiin 17. kesäkuuta 2008, ja sen tavoitteena on suojella meriympäristöä tehokkaammin kaikkialla Euroopassa.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste pienen viuhkakorallin Acanella arbusculan elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste suuren viuhkakorallin Acanthogorgia armatan elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste Desmophyllum dianthus -korallin elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste valkoisen korallin Madrepora oculatan elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa esitetään ennuste Paragorgia arborea -korallin elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa esitetään ennuste grönlanninpallaksen (Reinhardtius hippoglossoides) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste lestikalan (Coryphaenoides rupestris) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa esitetään ennuste liejukampelan (Hippoglossoides platessoides) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste pohjolanpunasimpun (Sebastes mentella) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste silmäkorallin (Lophelia pertusa) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste sinisuusimpun (Helicolenus dactylopterus) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan syvänmeren ympäristössä kauaskantoisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen, lämpeneminen ja happikato sekä ravinnon saatavuuden väheneminen merenpohjassa. Näiden muutosten arvioidaan uhkaavan monia syvänmeren kaloja ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja. Tässä kartassa on esitetty ennuste turskan (Gadus morhua) elinympäristöjen katoamisesta, säilymisestä (refugio) ja lisääntymisestä tulevaisuudessa (2081–2100) ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Tässä kartassa esitetään koralleja tuottavien paljastumien ja merkelipohjien mallinnettu alueellinen levinneisyys Välimerellä. Nämä biogeeniset rakenteet ovat tyypillisiä Välimeren vedenalaisia merimaisemia, jotka muodostuvat vähävaloisissa olosuhteissa elävistä korallileväkasvustoista. Ne ovat tulosta levien ja eläinten rakennustoimista, ja niiden vastapainona ovat kuluttavat fysikaaliset ja biologiset prosessit. Koralleja tuottavat ja merkelien elinympäristöt ovat laajuutensa, biologisen monimuotoisuutensa ja tuotantonsa vuoksi Välimeren tärkeimpiä ekosysteemejä, ja niillä katsotaan olevan huomattava merkitys sekä kalataloudelle että hiilen luonnolliselle sitomiselle.

Tässä kartassa esitetään merkelipohjien mallinnettu alueellinen levinneisyys Välimerellä. Nämä biogeeniset rakenteet ovat tyypillisiä Välimeren vedenalaisia merimaisemia, jotka muodostuvat vähävaloisissa olosuhteissa elävistä korallileväkasvustoista. Ne ovat tulosta levien ja eläinten rakennustoimista, ja niiden vastapainona ovat kuluttavat fysikaaliset ja biologiset prosessit. Merkelien elinympäristöt ovat laajuutensa, biologisen monimuotoisuutensa ja tuotantonsa vuoksi Välimeren tärkeimpiä ekosysteemejä, ja niillä katsotaan olevan huomattava merkitys sekä kalataloudelle että hiilidioksidin sääntelylle.

Tässä kartassa esitetään Välimerellä endeemisen eli kotoperäisen meriheinälajin Posidonia oceanican levinneisyys. Se muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä, jotka ovat tärkeä osa ekosysteemiä. Sen hedelmä on vapaasti kelluva ja tunnetaan Italiassa ”meren oliivina” (l’oliva di mare). Sen lehvistön kuituaineesta muodostuu palloja, jotka huuhtoutuvat läheisille rannoille.

Tässä kartassa esitetään ajelehtivien poijujen sijainnit merillä ja valtamerillä ympäri maailman. EMODnet Physics toimittaa nämä tiedot lähes reaaliaikaisesti. Ajelehtiva poiju on merentutkimuslaite, joka kerää automaattisesti ympäristötietoja meristä ja valtameristä. Poijut ajelehtivat vapaasti ja liikkuvat vesivirtausten ja isäntäanturien mukaan. Poijujen autonomiset mittausjärjestelmät mahdollistavat merentutkimukseen vakioparametrien (lämpötila, suolaisuus ja virtaukset) ja joissakin tapauksissa muiden parametrien, kuten sameuden, happipitoisuuden ja klorofyllifluoresenssin, mittaamisen. Esimerkiksi aaltopoijujen avulla mitataan vedenpinnan liikettä aaltojonona. Aaltojonoa analysoidaan, jotta voidaan määrittää tilastotietoja, kuten merkittävä aallon korkeus ja jakso sekä aallon suunta. Nämä tiedot ovat tärkeitä valtameren dynamiikan ymmärtämiseksi ja hyödyntämiseksi tietokonemalleissa, jotta voidaan laatia ennusteita ja ennusteita siitä, millaisia muutoksia valtamerissä tapahtuu.

Ajelehtivat poijut ovat merentutkimuslaitteita, jotka keräävät automaattisesti valtamerta koskevia ympäristötietoja. Poijut ajelehtivat vapaasti ja liikkuvat vesivirtausten ja isäntäanturien mukaan. Poijujen autonomisilla mittausjärjestelmillä mitataan merentutkimuksessa käytettäviä vakioparametreja (lämpötila, suolaisuus, virtaukset). Joissakin tapauksissa tutkimaan myös sameuden, happipitoisuuden ja klorofyllifluoresenssin kaltaisia muita parametreja. Nämä havainnot välitetään satelliitin välityksellä ja niitä hyödynnetään välittömästi ennusteiden ja meriturvallisuuden parantamiseksi. Havainnot asetetaan saataville Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) kaltaisten avoimia meritietoja tarjoavien palvelujen kautta. Tätä maailmanlaajuista tiedonkeruuta koordinoi poijutietojen toimittamisesta vastaava yhteistyöpaneeli (DBCP). Tässä kartassa esitetään maailman merillä ajelehtivien poijujen reitit edellisen kuukauden ajalta.

Tässä kartassa esitetään Argo-poijujen sijainnit merillä ja valtamerillä ympäri maailman. EMODnet Physics toimittaa nämä tiedot lähes reaaliaikaisesti. Argo on maailmanlaajuinen 3800:n vapaasti ajelehtivan profiloivan poijun mittausjärjestelmä, jolla kerätään valtameristä ympäristötietoja, esimerkiksi lämpötilan ja suolaisuuden sekä virtausnopeuden mittauksilla valtameren 2000 ylimmässä metrissä. Argo-poijut toimivat automaattisesti, ja niiden keräämät tiedot siirretään ja asetetaan julkisesti saataville muutaman tunnin kuluessa keräämisestä. Argon valtameripoijut ovat 20 vuoden aikana tuottaneet kaksi miljoonaa valtameriprofiilia. Tiedot mullistavat käsityksemme valtamerten dynamiikasta ja lämpösisällöstä. Ne myös yhdistetään lähes reaaliaikaisesti operatiivisiin tietokonemalleihin lyhytaikaisten ennusteiden tuottamiseksi virtauksista (esim. merellä tapahtuvat öljyvahingot sekä etsintä- ja pelastustoimet) ja lämpötilasta (esim. kalastus), kausittaisista tai vuosittaisista ennusteista (esim. El Niño) sekä valtamerien/ilmakehän ilmastojärjestelmän pitkän aikavälin eli monikymmenvuotisten ennusteiden, esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ennusteiden, laatimiseksi.

Tässä kartassa esitetään FerryBox-mittauslaitteiden sijainnit merillä ja valtamerillä ympäri maailman. EMODnet Physics toimittaa nämä tiedot lähes reaaliaikaisesti. FerryBox on automaattinen pintaveden seurantajärjestelmä, joka on asennettu aluksen läpivirtausjärjestelmään. FerryBox-järjestelmiä lisätään vapaaehtoisiin aluksiin, kuten kaupallisiin aluksiin (esim. matkustajalauttaan tai lastialukseen) ja tutkimusaluksiin. FerryBox-laitteessa on erilaisia antureita, jotka keräävät automaattisesti tietoja valtamerien fysikaalisista parametreista (esim. suolaisuus, lämpötila ja sameus), kemiallisista parametreista (ravinteet, pH, O₂, CO₂ ja liuennut orgaaninen hiili) ja biologisista parametreista [esim. kasviplanktonin (mikroskooppisia kasveja) korvaava indikaattori klorofylli]. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida meriveden laatua ja meriekologiaa, mikä voi lisätä tietämystä ilman ja meren keskinäisistä vaikutuksista, kuten hiilidioksidin vaihdosta ja maailmanlaajuisista muutoksista, joita ovat muun muassa merien happamoituminen.

Tässä kartassa esitetään Euroopan hydrometristen mittausasemien sijainnit. Tiedot on toimittanut EMODnet Physics. Hydrometrinen mittausasema tai joen mittausasema on maalla sijaitseva laite, joka seuraa ja testaa muita vesimuodostumia kuin meriä (jokia, lähteitä, järviä, kanavia, tekojärviä ja muita vesimuodostumia). Näiden asemien laitteilla mitataan useita eri parametreja, kuten vedenkorkeutta, virtaamia, vesikemiaa ja veden lämpötilaa. Hydrologit ja ympäristötutkijat käyttävät tietoja muiden vesimuodostumien kuin merien (jokien, lähteiden, järvien, kanavien, tekojärvien tai muiden vesimuodostumien) seurantaan ja testaamiseen veden laadun ja eliöstön (elävät eliöt) seuraamiseksi. Topografisissa eli maastokartoissa on usein esitetty mittausasemien sijainnit. Osa mittausasemista on pitkälle automatisoituja ja niihin saattaa sisältyä kaukomittausvalmius, jonka avulla tiedot voidaan siirtää keskitettyyn tiedonkeruujärjestelmään.

Tässä kartassa esitetään kiinnitysalustojen sijainnit merillä ja valtamerillä ympäri maailman. Tiedot on toimittanut EMODnet Physics. Kiinnitysalustat ovat kiinteitä rakenteita, joita voidaan käyttää valtameren havainnointiin merenpinnasta merenpohjaan. Ne on valmistettu paksusta johdosta ja kaapelista ja niitä kannattelevat vesipatsaassa erilaiset poijutukset, kuten lasipallot ja solumuoviset poijut. Kiinnitysalustaan on kiinnitetty erilaisia instrumentteja, antureita ja näytteenottimia, joilla mitataan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia valtameren parametreja. Osa antureista on automatisoituja, ja ne keräävät ja siirtävät tietoja muutamassa tunnissa. Automaattisia antureita ovat muun muassa CTD-anturit (Conductivity, Temperature and Depth sensors eli johtavuutta, lämpöä ja syvyyttä mittaavat anturit), virtausmittarit [esim. akustiset Doppler-ilmiöön perustuvat ADCP-laitteet (Acoustic Doppler Current Profiler) ja tekniikaltaan vanhentuneet roottorivirtausmittarit] ja jotkin kemialliset anturit, kuten klorofylli-a, jota käytetään on kasviplanktonin korvaavana indikaattorina. Muilla instrumenteilla otetaan vedestä näytteitä (esim. kasviplanktonin eli mikroskooppisten kasvien keräämiseksi) tai pyydystetään merenpohjaan uppoavaa orgaanista ainesta (esim. sedimenttiloukut). Kiinnitysalustoja voidaan käyttää valtameren rannikolla tai avomerellä pitkiä aikoja, esim. vähintään vuoden, ja ne toimivat alkali- tai litiumakkuyksiköiden virralla. Anturit ja näytteenottimet on huollettava säännöllisesti, esim. vuosittain, ja siitä huolehtivat yleensä tutkimusalukset.

Tässä kartassa esitetään korkeataajuuksisten tutkien (HF-tutka) sijainnit. EMODnet Physics toimittaa nämä tiedot lähes reaaliaikaisesti. HF-tutkat sijaitsevat maalla ja mittaavat kaukokartoituslaitteiden avulla rannikon läheisyydessä olevia pintavirtausnopeuskenttiä. Tuloksena olevien pintakaavioiden kuvaustarkkuus on paljon suurempi kuin aiempien tekniikoiden, kuten virtausmittarijärjestelmien tulosten. HF-tutkajärjestelmän avulla voidaan luoda kokonainen virtauskenttäkarttojen järjestelmä [eli meriveden nopeus (m/s) ja meriveden nopeuden suunta (astetta)] lähes reaaliaikaisesti. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä meriliikenteessä, ja tieto virtauksista voi vähentää polttoaineen käyttöä ja sen seurauksena merenkulun kustannuksia. Virtauksilla on valtava potentiaali tulevalle sähköntuotannolle, jossa hyödynnetään merivirtausten kineettistä energiaa.

Tässä kartassa esitetään vedenalaisten liitimien sijainnit merillä ja valtamerillä ympäri maailman. EMODnet Physics toimittaa nämä tiedot lähes reaaliaikaisesti. Vedenalaiset liitimet ovat merentutkimuslaitteita, jotka keräävät automaattisesti tietoja valtameristä ja tarkkailevat meriä. Liitimet etenevät vedessä sahamaisesti edestakaisin pinnan ja pohjan välillä. Liitimissä on tyypillisesti sarja antureita, jotka mittaavat esimerkiksi lämpötilaa, johtavuutta (suolaisuuden laskemiseksi), virtauksia, klorofyllifluoresenssia (kasviplanktonin korvaava indikaattori), optista takaisinsirontaa, pohjasyvyyttä ja (ajoittain) akustista takaisinsirontaa. Ne kulkevat eri syvyyksissä vedessä ja navigoivat GPS:n (Global Positioning System) avulla pinnalla sekä paineantureilla, kallistusantureilla ja magneettisilla kompasseilla, jotka antavat tietoa ajallisella ja spatiaalisella mittakaavalla.

Euroopan meriatlas on saatavilla 24kielellä. Meriatlaksessa jokaiselle kielelle on oma lähettiläs. Vuoden 2020 syyskuusta seuraavan vuoden syyskuuhun kestäneen viestintäkampanjan aikana nämä lähettiläät kertoivat, miksi valtameret on heille tärkeitä ja miksi meidän kaikkien pitäisi huolehtia valtameristä ja meristä. Lähettiläisiin kuuluvat muun muassa komission jäsen Virginijus Sinkevičius, meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva, Euroopan komission poliittinen neuvonantaja Māris Stuļğis, Euroopan unionin jäsenvaltioiden viranomaisten edustajia, laitosten johtajia, akvaarion johtaja, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen koordinaattoreita, surffaaja, kapteeni, sukeltaja ja Michelin-tähden saanut kokki. Tutustu karttaan ja ota selvää, keitä he ovat. Bannereissa he kertovat valtameriin ja meriin liittyvistä ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Löydät lähettiläät kartalta niiden maiden kohdalta, joissa heidän edustamaansa kieltä puhutaan.

European Blue Schools -verkosto on osa EU4Ocean-aloitetta, ja sen tavoitteena on innostaa opettajia, rehtoreita ja koulutuspalvelujen henkilöstöä haastamaan esiopetuksen, perus- ja toisen asteen oppilaitosten tai teknisten ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita kehittämään meriaiheisia Find the Blue -hankkeita, joilla vahvistetaan heidän suhdettaan meriin.

Tässä kartassa esitetään haasteen ”Be a scientist! Mapping climate change at seas & waterways” tulokset. Tehtävän antoivat ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalitio ja Euroopan meriatlas vuonna 2022. Eurooppalaisia kouluja pyydettiin hankkimaan dataa atlaksen uutta karttatasoa varten. Haasteeseen sisältyi seitsemän vaihetta. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa osallistujat tutustuivat meriatlaksen toimintaperiaatteeseen. Tämän jälkeen äänestettiin kartan aiheesta – valittavana oli meren, jokien, järvien tai lampien pintalämpötilan mittaaminen. Oppilaiden tehtävänä oli mitata veden lämpötilaa eri paikoissa ja eri aikoina. Koulut toimittivat mittaustulokset ja kaikki oleelliset asiaan liittyvät tiedot (esim. koulun tai oppilasryhmän nimi, mittauspaikan koordinaatit, mittausajankohdan, mittausmenetelmän jne.) verkkolomakkeella tiedonkeruujakson aikana, joka päättyi 31.3.2023. Näin oppilaat oppivat, miten tietoja kerätään, yhdenmukaistetaan, havainnollistetaan ja jaetaan. Miten veden lämpötilaa mitattiin? Useat koulut käyttivät lämpömittaria, mutta Partnership for Observation of the Global Ocean- (POGO) ja Educational Passages -järjestöjen ansiosta meriatlakseen saatiin tietoja myös kouluilta, jotka mittasivat meren lämpötiloja rakentamiensa pienoisveneiden lämpötila-antureiden avulla. Tällä karttatasolla voi nyt tarkastella koulujen keräämiä tietoja. Kaikki koulut ja muut asiasta kiinnostuneet voivat käyttää karttaa opetusmateriaalina. Kiitos kaikille haasteeseen osallistuneille kouluille, POGOlle ja Educational Passages -järjestölle niiden paneutumisesta asiaan!

Valtamerten tuntemuksen EU4Ocean Coalition -aloite tuo yhteen erilaisia järjestöjä, hankkeita ja ihmisiä, jotka edistävät valtamerten tuntemusta ja kestävää hoitoa. Euroopan komissio tukee tätä osallistavaa aloitetta, jonka tavoitteena on yhdistää eurooppalaisten äänet alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa soveltaen niin, että valtameristä tulee kaikkien asia. Aloite koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat valtamerten tuntemusta koskeviin aloitteisiin osallistuville organisaatioille ja henkilöille suunnattu foorumi, valtameriä käsittelevä Euroopan nuorisofoorumi sekä European Blue Schools -verkosto.
EU4Ocean-foorumi tuo yhteen monenlaisia sidosryhmiä merentutkimuksen, tieteen ja politiikan, sinisen talouden teollisuudenalojen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, taiteiden, koulutuksen, nuorisotyön ja tiedotusvälineiden aloilla. Se kattaa useita tasoja aina paikallisista ja kansallisista organisaatioista alueellisiin merialoitteisiin ja eurooppalaisiin aloitteisiin. Foorumin jäsenten verkkosivustot.

Foorumin jäsenet voivat jakaa ideoita, perustaa kumppanuuksia ja tehdä yhteistyötä ja varmistaa näin koordinoidumman lähestymistavan valtamerten tuntemukseen Euroopassa. Foorumin avulla on helpompaa kehittää käytännön toimia, joilla lisätään tietoisuutta, sitoutumista ja liikevoimaa toiminnan ja muutosten alalla kaikkialla yhteiskunnassa. Jäsenet toimivat kolmessa työryhmässä, joissa käsiteltävät aiheet ovat ilmasto ja valtameri, ruokaa valtamerestä sekä terve ja puhdas valtameri. Lisätietoja.

Young Ocean Advocates -aloitteessa hankkeita toteuttavat nuoret, 16–30-vuotiaat toimijat. Euroopan komissio on antanut tunnustusta ja kiitosta näille hankkeille, joilla saadaan aikaan valtameren kannalta merkityksellisiä ja kestäviä muutoksia.

Tässä kartassa esitetään alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt, jotka hallinnoivat kalakantoja maantieteellisten alueiden mukaan. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ovat kansainvälisiä järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää laajasti vaeltavien tai hajallaan olevien kalakantojen säilyttämistä ja kestävää hoitoa koskevia sitovia toimenpiteitä. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt kattavat suurimman osan maailman meristä. Järjestöjä on kahta eri päätyyppiä: laajasti vaeltavia kalakantoja, erityisesti tonnikalaa ja sen lähilajeja, hallinnoivat järjestöt ja muita kalavaroja (esim. pelagiset lajit tai pohjakalalajit) tietyllä alueella hallinnoivat järjestöt. Nämä alueet esitetään oheisessa kartassa. Järjestöjen jäseniä ovat rannikkovaltiot ja maat, joilla on kalastukseen liittyviä intressejä kyseisellä maantieteellisellä alueella. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt voivat antaa monenlaisia sääntöjä kalastuksen hallinnoimiseksi. Ne voivat käyttää kalastuksenhoidon välineitä, kuten saalisrajoituksia (kiintiöt), teknisiä toimenpiteitä, alueellisia ja/tai ajallisia rajoituksia, sekä varmistaa sääntöjen noudattamisen seuraamalla, valvomalla ja tarkkailemalla aluettaan. Järjestöjen päätökset pohjautuvat niiden omien tieteellisten elinten antamiin tieteellisiin lausuntoihin, ja ne tarkastelevat säännöllisesti, miten jäsenet noudattavat sääntöjä. Euroopan unioni, jota edustaa komissio, toimii aktiivisesti kymmenessä alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä, jotka hallinnoivat muita kalavaroja kuin tonnikalaa. Napsauttamalla kartalla olevia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä pääsee tutustumaan niiden verkkosivuihin.

Tässä kartassa esitetään alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt, jotka hallinnoivat kalakantoja maantieteellisten alueiden mukaan. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ovat kansainvälisiä järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää laajasti vaeltavien tai hajallaan olevien kalakantojen säilyttämistä ja kestävää hoitoa koskevia sitovia toimenpiteitä. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt kattavat suurimman osan maailman meristä. Järjestöjä on kahta eri päätyyppiä: laajasti vaeltavia kalakantoja, erityisesti tonnikalaa ja sen lähilajeja, hallinnoivat järjestöt ja muita kalavaroja (esim. pelagiset lajit tai pohjakalalajit) tietyllä alueella hallinnoivat järjestöt. Nämä alueet esitetään oheisessa kartassa. Järjestöjen jäseniä ovat rannikkovaltiot ja maat, joilla on kalastukseen liittyviä intressejä kyseisellä maantieteellisellä alueella. Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt voivat antaa monenlaisia sääntöjä kalastuksen hallinnoimiseksi. Ne voivat käyttää kalastuksenhoidon välineitä, kuten saalisrajoituksia (kiintiöt), teknisiä toimenpiteitä, alueellisia ja/tai ajallisia rajoituksia, sekä varmistaa sääntöjen noudattamisen seuraamalla, valvomalla ja tarkkailemalla aluettaan. Järjestöjen päätökset pohjautuvat niiden omien tieteellisten elinten antamiin tieteellisiin lausuntoihin, ja ne tarkastelevat säännöllisesti, miten jäsenet noudattavat sääntöjä. Euroopan unioni, jota edustaa komissio, toimii aktiivisesti kymmenessä alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä, jotka hallinnoivat muita kalavaroja kuin tonnikalaa. Napsauttamalla kartalla olevia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä pääsee tutustumaan niiden verkkosivuihin.

Neuvoa-antavat toimikunnat ovat sidosryhmävetoisia organisaatioita, jotka antavat komissiolle ja EU-maille suosituksia kalastuksenhoitoon liittyvissä asioissa. Siihen voi myös liittyä neuvonta kalastuksenhoidon suojeluun liittyvissä ja sosio-ekonomisissa näkökohdissa ja sääntöjen yksinkertaistamisessa. Neuvoa-antavia toimikuntia kuullaan alueellistamisen yhteydessä. Neuvoa-antavien toimikunnat antavat myös tietoja kalastuksenhoidosta ja suojelutoimenpiteistä. Neuvoa-antavat toimikunnat koostuvat alan ja muiden sidosryhmien edustajista. Tässä kartassa esitetään joidenkin neuvoa-antavien toimikuntien kattamat alueet:

• ohjaavat tuottajia kohti kestävää kalastusta ja vesiviljelyä erityisesti jäsentensä toiminnan kollektiivisella hallinnalla
• auttavat heitä vastaamaan tarjonnallaan markkinoiden kysyntään
• tukevat heitä lisäarvon tuottamisessa.

Euroopan unionissa on yli 200 tuottajajärjestöä. Ne pyrkivät saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet toteuttamalla toimenpiteitä muun muassa jäsentensä tuotteiden tarjonnan ja markkinoinnin kanavoimiseksi tai tuotteiden markkinoimiseksi sertifiointijärjestelmien, laatusinettien tai maantieteellisten nimitysten avulla. Ne voivat myös edistää ammatillista koulutusta ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja pyrkiä vähentämään jäsentensä kalastus- tai vesiviljelytoiminnan ympäristövaikutuksia. Tässä kartassa esitetään, missä tuottajajärjestöt sijaitsevat.

Offshore-putkilinja (käytetään myös nimitystä avomeriputkilinja ja vedenalainen putkilinja) on putkilinja, joka on asennettu merenpohjaan tai sen alapuolelle kaivantoon. Joissakin tapauksissa putkilinja kulkee enimmäkseen maalla mutta ylittää välillä vesialueita, kuten pieniä järviä, salmia ja jokia. Vedenalaisia putkilinjoja käytetään ensisijaisesti öljyn ja kaasun kuljettamiseen, mutta myös veden kuljetus niissä on tärkeää. Tässä kartassa esitetään offshore-putkilinjojen reitit ja toiminnalliset tilat Euroopan eri maissa. Tiedot perustuvat useiden EU-maiden sekä Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lähteiden toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu.

Vedenalainen tietoliikennekaapeli on maalla sijaitsevien asemien väliin merenpohjaan asennettu kaapeli, jota pitkin tietoliikennesignaalit kulkevat valtameri- ja merialueilla. Tässä kartassa esitetään Maltan vesiltä lähtevät tai niiden läpi kulkevat tosiasialliset tietoliikennekaapelien reitit. Tiedot on toimittanut International Ocean Institute-Malta Operational Centre (Maltan yliopiston fyysisen meritieteen yksikkö) ja ne perustuvat Transport Malta-Maritime Divisionin (ent. Malta Maritime Authority) tietoihin.

Vedenalainen tietoliikennekaapeli on maalla sijaitsevien asemien väliin merenpohjaan asennettu kaapeli, jota pitkin tietoliikennesignaalit kulkevat valtameri- ja merialueilla. Tässä kartassa esitetään tietoliikennekaapelien tosiasialliset reitit, joita koskevat tiedot on antanut Orangen hallinnoima SIGCables.

Vedenalainen tietoliikennekaapeli on maalla sijaitsevien asemien väliin merenpohjaan asennettu kaapeli, jota pitkin tietoliikennesignaalit kulkevat valtameri- ja merialueilla. Tässä kartassa esitetään Saksan tietoliikennekaapelien tosiasialliset reitit, joita koskevat tiedot on antanut Saksan liittovaltion merenkulku- ja hydrografiavirasto (BSH Contis).

Ihmisen toiminnan seurauksena syntyy joka vuosi miljoonia tonneja roskia, joista suuri osa päätyy meriin ja aiheuttaa ympäristöön, talouteen ja kansanterveyteen liittyviä ongelmia. Ei ole yllättävää, että merten roskaantumisen katsotaan olevan yksi nopeimmin kasvavista uhkista maailman valtamerten terveydelle, niiden monipuoliselle eliöstölle ja viime kädessä ihmisille, jotka syövät valtamerestä peräisin olevaa ruokaa. Tässä kartassa esitetään roskien prosenttiosuudet jaettuna useaan eri luokkaan (esim. lasi, tekstiili, metalli ja polymeeri). EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2007–2021.

Kalastukseen liittyvät roskat ja muut roskat meressä aiheuttavat merkittävän vaaran merten eläimistölle, koska eläimet voivat takertua niihin tai niellä niitä. Tämä altistaa eläimet haitallisille kemikaaleille. Roskat voivat myös siirtyä elintarvikeketjussa eteenpäin ja aiheuttaa maailmanlaajuisen uhkan ihmisten terveydelle. Merten roskaantuminen aiheuttaa myös vakavaa vahinkoa taloudelle, koska arvokkaita, kierrätettäviä resursseja menee hukkaan meriin, saastuneet rannat eivät houkuttele matkailijoita ja kalastajien saaliista entistä suurempi osa on roskaa. Tässä kartassa esitetään kalastukseen liittyvien roskien tiheys merenpohjassa ilmaistuna kalastustroolitutkimuksissa yhden vuoden aikana kerättyjen roskien määränä. Huomaa, että tietojen puuttuminen joiltakin alueilta ei tarkoita, että niillä ei olisi lainkaan roskia merenpohjassa. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2011–2022.

Muovi saastuttaa yhä enemmän rannikoita ja valtameriä. Muovijäte ei vain roskaa rantojamme vaan on myös tappava ansa monille merieläimille. Ne takertuvat suurempiin muovinkappaleisiin tai erehtyvät luulemaan pienempiä ruoaksi. Tässä kartassa esitetään muovipussien tiheys merenpohjassa ilmaistuna kalastustroolitutkimuksissa yhden vuoden aikana kerättyjen pussien määränä. Huomaa, että tietojen puuttuminen joiltakin alueilta ei tarkoita, ettei niilläkin olisi muovipusseja. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista.

Merten roskaantuminen aiheuttaa merkittävän vaaran merien eläimistölle, koska eläimet voivat takertua roskiin tai niellä niitä. Tämä altistaa eläimet haitallisille kemikaaleille. Roskat voivat myös siirtyä elintarvikeketjussa eteenpäin ja aiheuttaa maailmanlaajuisen uhkan ihmisten terveydelle. Merten roskaantuminen aiheuttaa myös vakavaa vahinkoa taloudelle, koska arvokkaita, kierrätettäviä resursseja menee hukkaan meriin, saastuneet rannat eivät houkuttele matkailijoita ja kalastajien saaliista entistä suurempi osa on roskaa. Tässä kartassa esitetään merenpohjassa olevien roskien (kaikki luokat) tiheys ilmaistuna kalastustroolitutkimuksissa yhden vuoden aikana kerättyjen roskien määränä. Huomaa, että tietojen puuttuminen joiltakin alueilta ei tarkoita, että niillä ei olisi roskia merenpohjassa. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2011–2022.

Kalastukseen liittyvät roskat ja muut roskat meressä aiheuttavat merkittävän vaaran merten eläimistölle, koska eläimet voivat takertua niihin tai niellä niitä. Tämä altistaa eläimet haitallisille kemikaaleille. Roskat voivat myös siirtyä elintarvikeketjussa eteenpäin ja aiheuttaa maailmanlaajuisen uhkan ihmisten terveydelle. Lisäksi merien roskaantuminen aiheuttaa vakavia taloudellisia vahinkoja, kun meriin menetetään arvokkaita kierrätettäviä resursseja, saastuneet rannat eivät houkuttele matkailijoita ja kalastajien saaliista yhä suurempi osa on roskia. Tässä kartassa esitetään meristrategiapuitedirektiiviin mukaisen seurannan yhteydessä havaittujen kalastukseen liittyvien roskien mediaanimäärä 100 metrin osuuksilla Euroopan rannoilla. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2001–2022.

Muovipussit ja muut roskat meressä aiheuttavat merkittävän vaaran merten eläimistölle, koska eläimet voivat takertua niihin tai niellä niitä. Tämä altistaa eläimet haitallisille kemikaaleille. Roskat voivat myös siirtyä elintarvikeketjussa eteenpäin ja aiheuttaa maailmanlaajuisen uhkan ihmisten terveydelle. Merten roskaantuminen aiheuttaa myös vakavaa vahinkoa taloudelle, koska arvokkaita, kierrätettäviä resursseja menee hukkaan meriin, saastuneet rannat eivät houkuttele matkailijoita ja kalastajien saaliista entistä suurempi osa on roskaa. Tässä kartassa esitetään meristrategiapuitedirektiiviin mukaisen seurannan yhteydessä havaittujen muovipussien mediaanimäärä 100 metrin osuuksilla Euroopan rannoilla. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2001–2022.

Ihmisen toiminnan seurauksena syntyy joka vuosi miljoonia tonneja roskia, joista suuri osa päätyy meriin ja aiheuttaa ympäristöön, talouteen ja kansanterveyteen liittyviä ongelmia. Ei ole yllättävää, että merten roskaantumisen katsotaan olevan yksi nopeimmin kasvavista uhkista maailman valtamerten terveydelle, niiden monipuoliselle eliöstölle ja viime kädessä ihmisille, jotka syövät valtamerestä peräisin olevaa ruokaa. Tässä kartassa esitetään meristrategiapuitedirektiivin mukaisen seurannan yhteydessä havaittujen meriroskien kokonaismäärä (kappalemäärä) rantaa kohti vuodessa. Tiedot on yhdenmukaistettu ja suodatettu, jotta roskien määrää eri maiden rannoilla voitaisiin vertailla. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2001–2022.

Ihmisen toiminnan seurauksena syntyy joka vuosi miljoonia tonneja roskia, joista suuri osa päätyy meriin ja aiheuttaa ympäristöön, talouteen ja kansanterveyteen liittyviä ongelmia. Ei ole yllättävää, että merten roskaantumisen katsotaan olevan yksi nopeimmin kasvavista uhkista maailman valtamerten terveydelle, niissä elävälle monipuoliselle eliöstölle ja viime kädessä ihmisille, jotka syövät valtamerestä peräisin olevaa ruokaa. Tässä kartassa esitetään, millaisia roskia Euroopan rannoille päätyy. Kartassa esitetään meristrategiapuitedirektiivin mukaisen seurannan yhteydessä Euroopan rannikolla havaittujen, useaan eri luokkaan (esim. lasi, tekstiili, metalli ja polymeeri) jaettujen roskalajien prosenttiosuudet. Roskat on jätetty rannalle, tai ne ovat ajautuneet rantaan mereltä. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2001–2020.

Sen lisäksi, että tupakointi on haitallista terveydelle, tupakantumpit ja muut roskat meressä aiheuttavat merkittävän vaaran merten eläimistölle. Eläimet voivat takertua roskiin tai niellä niitä, mikä altistaa eläimet haitallisille kemikaaleille. Roskat voivat myös siirtyä elintarvikeketjussa eteenpäin ja aiheuttaa maailmanlaajuisen uhkan ihmisten terveydelle. Merten roskaantuminen aiheuttaa myös vakavaa vahinkoa taloudelle, koska arvokkaita, kierrätettäviä resursseja menee hukkaan meriin, saastuneet rannat eivät houkuttele matkailijoita ja kalastajien saaliista entistä suurempi osa on roskaa. Tässä kartassa esitetään savukkeisiin liittyvien roskien ranta- ja vuosikohtainen mediaanimäärä 100 metrin osuuksilla Euroopan rannoilla. Tähän karttaan on sisällytetty vain meristrategiapuitedirektiivin seurantatutkimusten tiedot, ei UNEP_MARLIN-tietoja UNEP_MARLIN-tutkimuksissa noudatetaan erityistä protokollaa, jota sovelletaan Keski-Itämeren rannoilla. EU on hyväksynyt osana muovistrategiaansa direktiivin, jolla rajoitetaan useiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisätietoja vaikutusten arvioinnista. Lisäksi se on hyväksynyt direktiivin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista, satamassa olevista vastaanottolaitteista. Kartassa esitetään tulokset vuosilta 2001–2022.

#EUBeachCleanUp on Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien sekä Smurffien yhteinen aloite. EU:n lähetystöt ja edustustot järjestävät Maailman siivouspäivänä yhdessä kansalaisjärjestöjen, koulujen ja muiden kumppanien kanssa rantojen siivoustapahtumia eri puolilla maailmaa.

Ruoppausmassoilla tarkoitetaan löyhiä, satunnaisesti sekoittuneita sedimenttejä, jotka koostuvat kivi-, maa- ja/tai kuoriaineksista ja jotka ruoppauksen ja ruoppausmassojen sijoittamisen aikana poistetaan vesialueen pohjasta ja läjitetään maalle. Ruoppausmassat sijaitsevat epäyhtenäisesti luonnollisen, koskemattoman maaperän tai irtomaan päällä, ja niistä voi syntyä ihmisen toiminnan seurauksena erilaisia muodostumia (esim. ruoppausmassapenger). Ruoppaukset, joita tehdään merenkulun (esim. satamien ja venesatama-alueiden perustamiseksi) tai tekniikan (esim. kaapeleiden ja putkien kaivannot) vuoksi, tuottavat huomattavia määriä mereen läjitettävää massaa. Niiden ympäristövaikutukset, kuten kalastuksen häiriintyminen tai ekosysteemien saastuminen, on nyt tunnustettu yhä laajemmin. Nykyään monien maiden viranomaiset ovat osoittaneet näitä läjityksiä varten alueita, joissa niiden kielteiset seuraukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Tässä kartassa esitetään läjitysalueet.

Ruoppausmassoilla tarkoitetaan löyhiä, satunnaisesti sekoittuneita sedimenttejä, jotka koostuvat kivi-, maa- ja/tai kuoriaineksista ja jotka ruoppauksen ja ruoppausmassojen sijoittamisen aikana poistetaan vesialueen pohjasta ja läjitetään maalle. Ruoppausmassat sijaitsevat epäyhtenäisesti luonnollisen, koskemattoman maaperän tai irtomaan päällä, ja niistä voi syntyä ihmisen toiminnan seurauksena erilaisia muodostumia (esim. ruoppausmassapenger). Ruoppaukset, joita tehdään merenkulun (esim. satamien ja venesatama-alueiden perustamiseksi) tai tekniikan (esim. kaapeleiden ja putkien kaivannot) vuoksi, tuottavat huomattavia määriä mereen läjitettävää massaa. Niiden ympäristövaikutukset, kuten kalastuksen häiriintyminen tai ekosysteemien saastuminen, on nyt tunnustettu yhä laajemmin. Nykyään monien maiden viranomaiset ovat osoittaneet näitä läjityksiä varten alueita, joissa niiden kielteiset seuraukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Tässä kartassa esitetään läjityspaikkojen sijainnit.

Kartta perustuu useiden lähteiden eri puolilta EU:ta toimittamiin tietoaineistoihin, joita on yhdistetty ja yhdenmukaistettu. Satamien jätteet on määritelty aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL-yleissopimus) mukaisesti metrisinä tonneina (m³) ja jaettu seuraaviin luokkiin: öljypitoiset jätteet, roskat, jätevedet, satamajätteet (roskat) ja kokonaismäärä. Näitä tietoaineistoja päivitetään vuosittain, ja ne sisältävät vuosittaisia tietoja vuosilta 2004–2017 (jos saatavilla) seuraavista maista: Espanja, Latvia, Portugali, Ranska, Suomi ja Viro.

Merenpohjaan upotetut ammukset ovat maailmanlaajuinen huolenaihe muun muassa eri maille, alueellisille ja kansainvälisille järjestöille sekä tutkijoille. Niihin kuuluvat esimerkiksi räjähtämättömät pommit sekä ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen upotetut kemialliset aseet. Ne ovat uhka meriympäristölle ja ihmisten terveydelle ja aiheuttavat todellisen haasteen sinisen talouden toiminnoille ja merien aluesuunnittelulle. Myös ammusten poistamiseen liittyy riskejä ja hävittämiseen liittyy teknisiä ongelmia. Kartassa olevat monikulmiot edustavat perinteisiä, kemiallisia tai tuntemattomia ammuksia.

Merenpohjaan upotetut ammukset ovat maailmanlaajuinen huolenaihe muun muassa eri maille, alueellisille ja kansainvälisille järjestöille sekä tutkijoille. Niihin kuuluvat esimerkiksi räjähtämättömät pommit sekä ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen upotetut kemialliset aseet. Ne ovat uhka meriympäristölle ja ihmisten terveydelle ja aiheuttavat todellisen haasteen sinisen talouden toiminnoille ja merien aluesuunnittelulle. Myös ammusten poistamiseen liittyy riskejä ja hävittämiseen liittyy teknisiä ongelmia. Kartalla on pisteitä, jotka osoittavat, että kyseiselle alueelle on upotettu perinteisiä, kemiallisia tai tuntemattomia ammuksia.

Tässä kartassa esitetään maailman valtamerien kasviplanktonbiomassan korvaavan indikaattorin klorofyllin pitoisuudet. Tiedot on toimittanut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) vuoden 2016 satelliittikuvien (MODIS-Aqua) perusteella. Kasviplanktonit ovat merenpinnalla ajelehtivia hyvin pieniä yksisoluisia leviä ja ravintoketjun pohjalla olevia alkutuottajia. Klorofylli on fotosynteettinen pigmentti, jota esiintyy yleisesti kaikissa kasviplanktonlajeissa ja joka aiheuttaa niiden vihreän värin. Klorofyllipigmentin selvästi erottuvan vihreän värin ansiosta klorofyllin ja siten myös valtamerien kasviplanktonin levinneisyyttä voidaan kuvata optisten satelliittiantureiden avulla. Klorofyllipitoisuuden perusteella voidaan arvioida pintakerroksessa elävän kasviplanktonbiomassan määrä.

Tässä kartassa esitetään maailman valtamerien klorofyllipitoisuuspoikkeamat. Klorofylliä käytetään kasviplanktonbiomassan korvaavana indikaattorina. Tiedot on toimittanut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) vuoden 2016 satelliittikuvien (MODIS-Aqua) perusteella. Kasviplanktonit ovat merenpinnalla ajelehtivia mikroskooppisen pieniä yksisoluisia leviä, merien ravintoketjun pohjalla olevia alkutuottajia. Klorofylli on fotosynteettinen pigmentti, jota esiintyy yleisesti kaikissa kasviplanktonlajeissa ja joka aiheuttaa niiden vihreän värin. Klorofyllipigmentin selvästi erottuvan vihreän värin ansiosta klorofyllin ja siten myös valtamerien kasviplanktonin levinneisyyttä voidaan kuvata optisten satelliittiantureiden avulla. Sen perusteella voidaan arvioida pintakerroksessa elävän kasviplanktonmassan määrä. Klorofyllipoikkeama tarkoittaa sitä, että klorofyllin tila poikkeaa keskiarvosta. Siten positiivinen poikkeama viittaa uuteen leväkasvuun.

Tässä kartassa esitetään satelliittimittauksista saadut meriveden pintalämpötilat (SST ^oC). Tiedot on toimittanut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) MODIS-Terra-satelliittianturin mittausten perusteella (SST, ilmastotiede 2016). SST on satelliittimittauksiin perustuvien optisten lämpöinfrapuna-antureiden ja infrapunakaistalla täydennettyjen optisten antureiden vakiotuote. Valtamerien pintalämpötilat vaikuttavat säähän, kuten hurrikaaneihin, sekä kasvien ja eläinten elämään valtameressä.

Tässä kartassa esitetään meriveden pintalämpötilan (SST) poikkeamat. Tiedot on toimittanut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) MODIS-Terra-satelliittianturin mittausten perusteella (SST, poikkeamat 2015). SST on satelliittimittauksiin perustuvien optisten lämpöinfrapuna-antureiden ja infrapunakaistalla täydennettyjen optisten antureiden vakiotuote. Valtamerien pintalämpötilat vaikuttavat säähän, kuten hurrikaaneihin, sekä kasvien ja eläinten elämään valtameressä. Meriveden pintalämpötilan poikkeama tarkoittaa poikkeamista keskimääräisestä tilasta joko kylmempään tai lämpimämpään suuntaan. Kartasta näkee, että useimmilla Euroopan merien ja valtamerien alueilla poikkeamat ovat oransseja eli positiivisia (yli nollan). Se osoittaa, että valtameret lämpenevät asteittain.

Tässä kartassa esitetään näyttää valtamerien pinnan kuukausittaiset klorofylli-a-pitoisuudet. Copernicus on toimittanut nämä tiedot, jotka on johdettu useista optisista satelliittiantureista (SeaWiFS, MODIS-Aqua, MERIS, VIIRSN ja OLCI-S3A) ja laskettu Copernicus GlobColour -prosessorilla. Kartassa esitetään keskimääräiset klorofylli-a-pitoisuudet (mg/kuutiometri) viime kuukauden aikana valtameren pinnalla alueilla, jotka eivät olleet pilvien peittämiä. Klorofylli-a on fotosynteettisen planktonin, valtamerien alkutuottajien, määrän indikaattori. Kasviplanktonit ovat mikroskooppisia yksisoluisia leviä, jotka ajelehtivat valtameren pinnalla. Ne sisältävät vihreää klorofyllipigmenttiä, jonka avulla ne pystyvät hyödyntämään auringonvalon energiaa hiilidioksidin muuttamiseen sokereiksi ja hapeksi. Klorofyllipigmentin selvästi erottuvan vihreän värin ansiosta klorofyllin ja siten myös valtamerien kasviplanktonin levinneisyyttä voidaan kuvata optisten satelliittiantureiden avulla.

Tässä kartassa esitetään valtamerien pinnan päivittäiset klorofylli-a-pitoisuudet. Copernicus on toimittanut nämä tiedot, jotka on johdettu useista optisista satelliittiantureista (SeaWiFS, MODIS-Aqua, MERIS, VIIRSN ja OLCI-S3A) ja laskettu Copernicus GlobColour -prosessorilla. Kartassa esitetään lähes reaaliaikaisesti päivittäiset klorofylli-a-pitoisuudet (mg/kuutiometri) valtameren pinnalla alueilla, jotka eivät olleet pilvien peittämiä. Klorofylli-a on fotosynteettisen planktonin, valtamerien alkutuottajien, määrän korvaava indikaattori. Kasviplanktonit ovat mikroskooppisia yksisoluisia leviä, jotka ajelehtivat valtameren pinnalla. Ne sisältävät vihreää klorofyllipigmenttiä, jonka avulla ne pystyvät hyödyntämään auringonvalon energiaa hiilidioksidin muuttamiseen sokereiksi ja hapeksi. Klorofyllipigmentin selvästi erottuvan vihreän värin ansiosta klorofyllin ja siten myös valtamerien kasviplanktonin levinneisyyttä voidaan kuvata optisten satelliittiantureiden avulla.

Tässä kartassa esitetään veden läpinäkyvyys valtamerien yläosissa vuonna 2016. Tiedot on toimittanut Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) MODIS-Aqua-satelliittianturin mittausten perusteella (Kd490, ilmastotiede 2016). Järven, meren tai valtameren läpinäkyvyys riippuu siitä, kuinka syvälle auringonvalo läpäisee veden. Veden läpinäkyvyyteen vaikuttaa vedessä olevien hiukkasten määrä. Hiukkaset voivat olla elottomia (esim. eroosion muodostamaa sedimenttiä tai muuta liuennutta ainetta) tai eläviä (esim. kasviplankton tai mikroskooppiset levät). Diffuusi vaimenemiskerroin Kd490 mittaa valon läpäisyä vesipatsaassa sinisen-vihreän värin aallonpituuksilla (noin 490 nm). Se on hyvä veden läpinäkyvyyden indikaattori, johon vaikuttavat veden ainesosien yhdistetty absorptio ja takaisinsironta sekä ympäröivän valokentän rakenne. Veden läpinäkyvyys on yksi keskeisistä indikaattoreista veden laadun arvioinnissa.

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous tarkoittaa valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa monenlaisia toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä aloja. Tässä kartassa esitetään työllisyystietoja, jotka koskevat merien elollisten luonnonvarojen hyödyntämistä (eli kalastusta ja vesiviljelyä) ja kaupallistamista Euroopan unionissa. Siinä esitetään alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään jäsenvaltioittain. Kustakin maasta esitetään tietoja kunkin alasektorin (vesiviljely, pyyntikalastus, jalostus ja jakelu) työllisyydestä, merien elollisiin luonnonvaroihin liittyvän kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä alan työntekijöiden tarkasta määrästä vuosittain.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous on valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa useita toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä sektoreita. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin laivanrakennus- ja -korjausalaa koskevat työllisyystiedot. Siinä esitetään alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään. Kustakin maasta esitetään tietoja kunkin alasektorin (laivojen rakentaminen, korjaaminen, laitteet ja koneet) työllisyydestä, alan kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä alan työntekijöiden tarkasta määrästä vuosittain.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous tarkoittaa valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa monenlaisia toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä aloja. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin meriliikenteen työllisyyttä koskevia tietoja. Siinä esitetään alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään. Kustakin jäsenvaltiosta esitetään tietoja kunkin alasektorin (meri- ja rannikkovesiliikenne, sisävesiliikenne ja vuokraus) työllisyydestä, alan kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä alan työntekijöiden tarkasta määrästä vuosittain.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous tarkoittaa valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa monenlaisia toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä aloja. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin mineraalien, öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvää työllisyyttä koskevia tietoja. Siinä esitetään tiedot alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään. Kustakin maasta esitetään tietoja kunkin alasektorin (hyödyntäminen ja tukitoimet) työllisyydestä, alan kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä alan työntekijöiden tarkasta määrästä vuosittain.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous tarkoittaa valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa monenlaisia toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä aloja. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin rannikkomatkailualan työllisyyttä koskevia tietoja. Tarkemmin sanottuna kartassa esitetään alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään jäsenvaltioittain. Kustakin maasta esitetään tietoja kunkin alasektorin (majoitus, liikenne ja muut) työllisyydestä, rannikkomatkailun kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä rannikkomatkailun työntekijöiden tarkasta määrästä vuosittain.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous on valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa useita toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä sektoreita. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin satamia, varastointia ja vesihankkeiden rakentamista koskevat työllisyystiedot. Siinä esitetään alan työntekijöiden prosenttiosuus suhteessa sinisen talouden työntekijöiden kokonaismäärään. Kustakin maasta esitetään tietoja kunkin alasektorin (lastaus ja varastointi, vesihankkeet ja palvelutoiminnot) työllisyydestä, alan kokonaistyöllisyyden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien sekä alan työntekijöiden tarkasta määrästä.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Euroopan valtameret, meret ja rannikot edistävät Euroopan taloutta merkittävästi ja luovat sekä työpaikkoja että arvoa. Sininen talous tarkoittaa valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvää taloudellista toimintaa, joka kattaa monenlaisia toisiinsa liittyviä vakiintuneita ja uusia kehittyviä aloja. Tässä kartassa esitetään Euroopan unionin tärkeimpien vakiintuneiden sinisen talouden alojen (rannikkomatkailu, meren elolliset luonnonvarat, meren elottomat luonnonvarat, satamatoiminnot, laivanrakennus ja -korjaus sekä meriliikenne) kokonaistyöllisyyttä koskevia tietoja jäsenvaltioittain. Siinä esitetään sinisessä taloudessa työskentelevien prosenttiosuus koko työväestöstä ja kunkin maan kohdalla tietoja kunkin alan työllisyydestä ja koko sinisen talouden kehityksestä vuodesta 2009 lähtien.

Tiedon omistaja: PO MARE

Katso indikaattorikokoelma

Bruttokansantuote (BKT) on taloudellisen toiminnan mittari. Se tarkoittaa määritelmän mukaan kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa, josta on vähennetty niiden luomisessa käytettyjen tavaroiden tai palvelujen arvo. Sitä käytetään laajasti elintason vertailuun ja taloudellisen lähentymisen ja eriytymisen seurantaan Euroopan unionissa. BKT:n osatekijöiden ja niihin liittyvien indikaattorien avulla voidaan saada tärkeää tietoa taloudellista edistävistä tekijöistä. Näin niitä voidaan hyödyntää yksittäisten EU:n politiikkojen suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Tässä kartassa esitetään bruttokansantuote verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on alle 100:n, alueen arvo on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, alueen arvo on suurempi kuin kansallinen keskiarvo. Lisätietoja: BKT aloittelijoille

Tässä kartassa esitetään bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan rannikkoalueilla / muilla kuin rannikkoalueilla. Markkinahintainen BKT on kotimaisten tuottajayksiköiden tuotannon lopullinen tulos. Se tarkoittaa määritelmän mukaan kaikkien tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa, josta on vähennetty niiden luomisessa käytettyjen tavaroiden tai palvelujen arvo. Menetelmiä selitetään tarkemmin ESA 2010 (Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä) -asetuksessa.

Tässä kartassa esitetään sen väestön prosenttiosuus, johon merenkulun toiminnot vaikuttavat, eli meriliikenteen palvelualueilla asuvien osuus EU:n alueiden väestöstä. Meriliikenteen palvelualue on alue, joka voidaan saavuttaa tietyn matkustusajan kuluessa alkaen rannikolla olevasta paikasta ja käyttäen olemassa olevaa liikenneverkkoa.

Tässä kartassa esitetään bruttoarvonlisäys rannikkoalueilla / muilla kuin rannikkoalueilla. Bruttoarvonlisäys on määritelmän mukaan perushintaan arvotettu tuotos, josta on vähennetty ostajanhintaan arvotettu välituotekäyttö. Se on tasapainoerä kansantalouden tuotantotilillä. Bruttoarvonlisäys voidaan jaotella toimialan ja institutionaalisen sektorin mukaan. Tarkemmin sanottuna kun kaikkien toimialojen tai sektorien bruttoarvonlisäyksen summaan lisätään tuoteverot ja siitä vähennetään tuotetuet, saadaan bruttokansantuote. Kun bruttoarvonlisäyksestä vähennetään kiinteän pääoman kuluminen, saadaan vastaava nettoarvonlisäys. ESA 2010:ssä ei käytetä enää käsitteitä ”markkinahintainen bruttoarvonlisäys”, ”tuottajahintainen bruttoarvonlisäys” ja ”perushintainen bruttoarvonlisäys”.

Tässä kartassa verrataan työllisyyttä sekä rannikkoalueilla että muilla alueilla. Tässä tilastollisessa analyysissä kootaan yhteen taloudellisen toiminnan tilastollisen luokituksen NACE Rev. 2:n kattama työllistämistoiminnan ala EU:ssa.

Alkutuotannon työpaikat liittyvät erilaisiin hyödyntämistoimintoihin, kuten kaivostoimintaan, sekä maatalouteen ja aktiiviseen kalastukseen. Tässä kartassa esitetään alkutuotannon työllisyyden osuus alueiden kokonaistyöllisyydestä verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on alle 100:n, alueen arvo on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, alueen arvo on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Jalostusalan työpaikat liittyvät kalastukseen liittyviin toimintoihin, joita ei katsota aktiiviseksi kalastustoiminnaksi. Jalostusala tuottaa lopputuotteita alkutuotannosta saatavasta raaka-aineista. Tähän alaan kuuluvat kaikki valmistus-, käsittely- ja rakennustyöt. Tässä kartassa esitetään jalostusalan työllisyyden osuus alueiden kokonaistyöllisyydestä verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on alle 100:n, alueen arvo on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, alueen arvo on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Kalastus- ja vesiviljelyaloilla työpaikkoja on kalojen tuotannossa ja myynnissä (esim. alukset, pyydykset ja syötit), viljelyssä, korjuussa, jalostuksessa, markkinoinnissa ja jakelussa. Näillä työpaikoilla turvataan kestävä meriveden ja makean veden luonnonvarojen hallinta ja edistetään samalla maailmanlaajuista taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tässä kartassa esitetään kalastus- ja vesiviljelyalojen työllisyys jäsenvaltioittain.

Palvelualan työpaikat liittyvät muun muassa tavarantoimittajien toimintoihin, kuten vähittäis- ja tukkukauppaan, kuljetuksiin ja jakeluun, ravintoloihin, toimistopalveluihin, media-alaan, matkailualaan, vakuutusalaan, pankkialaan, terveydenhuoltoon ja lakialaan. Tässä kartassa esitetään palvelualan työllisyyden osuus alueiden kokonaistyöllisyydestä verrattuna kansalliseen keskiarvoon. Kansallinen keskiarvo on100. Jos indikaattorin arvo on alle 100:n, alueen arvo on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, alueen arvo on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Tässä kartassa esitetään niiden yritysten määrä, joiden kasvu on vähintään 10prosenttia rannikkoalueilla vs. muilla kuin rannikkoalueilla. Yritysdemografiasta saadaan tietoja yritysten syntymistä, kuolemista ja selviytymisasteista sekä niihin liittyvistä työllisyystiedoista. Yritysdemografiatietojen avulla voidaan analysoida eri markkinoiden dynamiikkaa ja innovaatioita ja tuottaa keskeistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Työllistymiseen liittyvät kaksi tärkeintä mittaria ovat työllisten määrä ja työntekijöiden määrä.

Tässä kartassa esitetään kaupunkien kotitalouksien keskimääräiset koot. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään kaupunkien ja maaseudun typologiaa Euroopan alueilla. Kaupunkivoittoisilla alueilla maaseutuväestön osuus koko väestöstä on alle 20 prosenttia. Keskitiheään asutuilla alueilla maaseutuväestön osuus koko väestöstä on 20–50 prosenttia. Maaseutuvoittoisilla alueilla maaseutuväestön osuus koko väestöstä on vähintään 50 prosenttia.

Tässä kartassa esitetään korkeakouluopiskelijoiden määrä kaupungeissa. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään yöpymisten kokonaismäärät Euroopan kaupunkien ja suurkaupunkialueiden majoitusliikkeissä. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään väestönmuutos, joka perustuu Euroopan rannikkoalueiden / muiden kuin rannikkoalueiden kokonaisväestöä, syntymiä ja kuolemia koskeviin tietoihin. Kokonaismuutoksen yleinen luku on vuoden aikana (kahden peräkkäisen vuoden tammikuun 1.päivän väestömäärien välinen ero) tapahtuneen väestönmuutoksen suhde kyseisen vuoden keskimääräiseen väestömäärään.

Tässä kartassa esitetään Euroopan rannikkoalueiden / muiden kuin rannikkoalueiden väestötiheys. Väestötiheys on alueen väestömäärän (vuotuinen keskiarvo) suhde alueen pinta-alaan (km²). Jos pinta-ala ei ole tiedossa, käytetään kokonaispinta-alaa (mukaan lukien sisävesistöt).

Tässä kartassa esitetään kaupunkien syntyvyys- ja kuolleisuustiedot. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään työikäisen väestön osuus eri alueilla Euroopassa verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on alueella alle 100:n, työikäisen väestön osuus on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, työikäisen väestön osuus on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Tässä kartassa esitetään naisten ja miesten työttömyysasteen kehittyminen Euroopan kaupungeissa ja suurkaupunkialueilla. Tietoja Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään työttömien osuus eri alueilla Euroopassa verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on alle 100:n, työttömien osuus on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, työttömien osuus on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Euroopan väestökartassa esitetään väestön sijoittuminen Euroopassa satelliittikuvien (SPOT5 ja SPOT6) perusteella. Tarkemmin sanottuna kartassa näkyy rakennetun alueen prosenttiosuus alueyksikköä kohti.

Näissä kartoissa esitetään kaupunkien väestö ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Tiedot kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään Euroopan kaupunkien ja suurkaupunkialueiden väestön kehitys kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään mitattu väestönmuutos alueittain ja vuosittain. Muutosindikaattori koostuu kahdesta osasta: luonnollinen muutos ja nettomuutto plus tilastollinen mukautus. Luonnollinen väestönmuutos on elävänä syntyneiden määrän ja kuolleiden määrän erotus. Jos luonnollinen muutos on positiivinen, sitä kutsutaan usein luonnolliseksi väestönlisäykseksi. Nettomuutto on maahanmuuttajien määrän ja maastamuuttajien määrän erotus.

Tässä kartassa esitetään kaupunkien väestömuutokset. Tiedot Euroopan kaupungeista kerättiin kaupunkielämän laadun parantamiseksi: ne tukevat kokemusten vaihtoa Euroopan kaupunkien välillä, auttavat tunnistamaan parhaita käytäntöjä, helpottavat vertailuanalyysien tekemistä Euroopan tasolla ja antavat tietoa kaupunkien ja niiden ympäristön dynamiikasta. Indikaattori on johdettu Euroopan tilastojärjestelmän keräämistä muuttujista. Lisätietoja Euroopan kaupunkeja koskevista tilastoista

Tässä kartassa esitetään väestötiheys verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos Euroopan jonkin alueen indikaattorin arvo on alle 100:n, väestötiheys on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, väestötiheys on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Tässä kartassa esitetään vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna kansalliseen keskiarvoon, joka on 100. Jos indikaattorin arvo on Euroopan alueella alle 100:n, vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä on pienempi kuin kansallinen keskiarvo. Jos indikaattorin arvo on yli 100:n, vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin kansallinen keskiarvo.

Tässä kartassa esitetään öljyntorjunta-alusten sijainti sekä niiden pilaantuneen veden varastointikapasiteetti (kuutiometreinä) vuonna 2013 Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) toimittamien tietojen kanssa. Koska öljyä on kuljetettu ja kuljetetaan valtavia määriä, onnettomuuksissa on vuotanut meriin suuria määriä öljyä. Nämä öljyvuodot ovat meriympäristössä erittäin haitallisia elämälle, erityisesti merinisäkkäille ja merilinnuille. Koska öljyn tiheys on pienempi kuin suolaveden, se kelluu ja muodostaa merenpinnalle ohuen kalvon, öljyläikän. Kelluva öljy tarttuu merinisäkkäiden ja -lintujen turkkeihin ja höyheniin: se tuhoaa niiden eristys- ja vedenvaimennusominaisuudet ja altistaa ne kylmälle ja kovalle ympäristölle. Eläimet voivat myös saada myrkytyksen, kun ne nielevät öljyä yrittäessään puhdistaa itseään. Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) on perustanut meren pilaantumisen torjunta-alusten verkoston, joka mahdollistaa öljyvahinkojen nopean ja tehokkaan puhdistamisen.

Tässä kartassa esitetään alusten onnettomuustiheys Euroopan unionin merialueilla Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) toimittamien tietojen perusteella vuonna 2009. Alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja tyyppeihin vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi sää, rannikon luonne ja liikenteen tiheys. Euroopan merellinen turvallisuus on kaikkien kannalta tärkeää, jotta voidaan taata EU:n hyvinvointi ja vauraus. Siksi rannikkovartiostolla on yhteiskunnassamme tärkeä tehtävä.

Tässä kartassa esitetään Euroopan merillä vuosina 2007–2008 sattuneiden suurimpien öljyvahinkojen tapahtumapaikat Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) toimittamien tietojen perusteella. Öljyvuodot ovat meriympäristössä erittäin haitallisia elämälle, erityisesti merinisäkkäille ja merilinnuille. Koska öljyn tiheys on pienempi kuin suolaveden, se kelluu ja muodostaa merenpinnalle ohuen kalvon, öljyläikän. Kelluva öljy tarttuu merinisäkkäiden ja -lintujen turkkeihin ja höyheniin: se tuhoaa niiden eristys- ja vedenvaimennusominaisuudet ja altistaa ne kylmälle ja kovalle ympäristölle. Eläimet voivat myös saada myrkytyksen, kun ne nielevät öljyä yrittäessään puhdistaa itseään. Koska öljyä on kuljetettu ja kuljetetaan valtavia määriä, onnettomuuksissa on vuotanut meriin suuria määriä öljyä.

Tässä kartassa esitetään Euroopan komission tilaamien yhdennetyn merivalvonnan hankkeiden sijainnit Euroopassa yhdessä komission toimittamien tietojen kanssa. Yhdennetyssä merivalvonnassa tarjotaan asiaankuuluville Euroopan unionin, alueellisen ja kansallisen tason viranomaisille keinoja vaihtaa tietoja eri alojen välillä ja rajojen yli saadakseen todellisen käsityksen merellä toteutettavista toiminnoista ja tapahtumista. Merivalvonnan yhdentäminen on välttämätöntä merten turvallisuuden ja puhtauden varmistamiseksi. Nämä ovat kestävän talouskasvun edistämisen perusedellytyksiä globalisoituvassa maailmassa.

Euroopan meriatlas on saatavilla 24kielellä. Meriatlaksessa jokaiselle kielelle on oma lähettiläs. Vuoden 2020 syyskuusta seuraavan vuoden syyskuuhun kestäneen viestintäkampanjan aikana nämä lähettiläät kertoivat, miksi valtameret on heille tärkeitä ja miksi meidän kaikkien pitäisi huolehtia valtameristä ja meristä. Lähettiläisiin kuuluvat muun muassa komission jäsen Virginijus Sinkevičius, meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva, Euroopan komission poliittinen neuvonantaja Māris Stuļğis, Euroopan unionin jäsenvaltioiden viranomaisten edustajia, laitosten johtajia, akvaarion johtaja, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen koordinaattoreita, surffaaja, kapteeni, sukeltaja ja Michelin-tähden saanut kokki. Tutustu karttaan ja ota selvää, keitä he ovat. Bannereissa he kertovat valtameriin ja meriin liittyvistä ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Löydät lähettiläät kartalta niiden maiden kohdalta, joissa heidän edustamaansa kieltä puhutaan.

European Blue Schools -verkosto on osa EU4Ocean-aloitetta, ja sen tavoitteena on innostaa opettajia, rehtoreita ja koulutuspalvelujen henkilöstöä haastamaan esiopetuksen, perus- ja toisen asteen oppilaitosten tai teknisten ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita kehittämään meriaiheisia Find the Blue -hankkeita, joilla vahvistetaan heidän suhdettaan meriin.

Tässä kartassa esitetään haasteen ”Be a scientist! Mapping climate change at seas & waterways” tulokset. Tehtävän antoivat ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalitio ja Euroopan meriatlas vuonna 2022. Eurooppalaisia kouluja pyydettiin hankkimaan dataa atlaksen uutta karttatasoa varten. Haasteeseen sisältyi seitsemän vaihetta. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa osallistujat tutustuivat meriatlaksen toimintaperiaatteeseen. Tämän jälkeen äänestettiin kartan aiheesta – valittavana oli meren, jokien, järvien tai lampien pintalämpötilan mittaaminen. Oppilaiden tehtävänä oli mitata veden lämpötilaa eri paikoissa ja eri aikoina. Koulut toimittivat mittaustulokset ja kaikki oleelliset asiaan liittyvät tiedot (esim. koulun tai oppilasryhmän nimi, mittauspaikan koordinaatit, mittausajankohdan, mittausmenetelmän jne.) verkkolomakkeella tiedonkeruujakson aikana, joka päättyi 31.3.2023. Näin oppilaat oppivat, miten tietoja kerätään, yhdenmukaistetaan, havainnollistetaan ja jaetaan. Miten veden lämpötilaa mitattiin? Useat koulut käyttivät lämpömittaria, mutta Partnership for Observation of the Global Ocean- (POGO) ja Educational Passages -järjestöjen ansiosta meriatlakseen saatiin tietoja myös kouluilta, jotka mittasivat meren lämpötiloja rakentamiensa pienoisveneiden lämpötila-antureiden avulla. Tällä karttatasolla voi nyt tarkastella koulujen keräämiä tietoja. Kaikki koulut ja muut asiasta kiinnostuneet voivat käyttää karttaa opetusmateriaalina. Kiitos kaikille haasteeseen osallistuneille kouluille, POGOlle ja Educational Passages -järjestölle niiden paneutumisesta asiaan!

Valtamerten tuntemuksen EU4Ocean Coalition -aloite tuo yhteen erilaisia järjestöjä, hankkeita ja ihmisiä, jotka edistävät valtamerten tuntemusta ja kestävää hoitoa. Euroopan komissio tukee tätä osallistavaa aloitetta, jonka tavoitteena on yhdistää eurooppalaisten äänet alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa soveltaen niin, että valtameristä tulee kaikkien asia. Aloite koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat valtamerten tuntemusta koskeviin aloitteisiin osallistuville organisaatioille ja henkilöille suunnattu foorumi, valtameriä käsittelevä Euroopan nuorisofoorumi sekä European Blue Schools -verkosto.
EU4Ocean-foorumi tuo yhteen monenlaisia sidosryhmiä merentutkimuksen, tieteen ja politiikan, sinisen talouden teollisuudenalojen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, taiteiden, koulutuksen, nuorisotyön ja tiedotusvälineiden aloilla. Se kattaa useita tasoja aina paikallisista ja kansallisista organisaatioista alueellisiin merialoitteisiin ja eurooppalaisiin aloitteisiin. Foorumin jäsenten verkkosivustot.

Foorumin jäsenet voivat jakaa ideoita, perustaa kumppanuuksia ja tehdä yhteistyötä ja varmistaa näin koordinoidumman lähestymistavan valtamerten tuntemukseen Euroopassa. Foorumin avulla on helpompaa kehittää käytännön toimia, joilla lisätään tietoisuutta, sitoutumista ja liikevoimaa toiminnan ja muutosten alalla kaikkialla yhteiskunnassa. Jäsenet toimivat kolmessa työryhmässä, joissa käsiteltävät aiheet ovat ilmasto ja valtameri, ruokaa valtamerestä sekä terve ja puhdas valtameri. Lisätietoja.

Young Ocean Advocates -aloitteessa hankkeita toteuttavat nuoret, 16–30-vuotiaat toimijat. Euroopan komissio on antanut tunnustusta ja kiitosta näille hankkeille, joilla saadaan aikaan valtameren kannalta merkityksellisiä ja kestäviä muutoksia.

Tässä kartassa esitetään klorofylli-a:n esiintyminen Euroopan merissä kesällä. Klorofyllipitoisuutta käytetään mikroskooppisen pienten kasvien (kasviplanktonin) biomassan (määrän) korvaavana indikaattorina. Klorofylli on eri muodoissa sitoutuneena levän ja muun pintavedessä olevan kasviplanktonin eläviin soluihin. Klorofylli on keskeinen biokemiallinen osatekijä fotosynteesistä vastaavassa molekyylirakenteessa. Fotosynteesi on ratkaisevan tärkeä prosessi, jossa auringonvalon energiaa käytetään elämää ylläpitävän hapen tuottamiseen. Merissä ja valtamerissä elävät biomassa ja kasviplanktontyypit muuttuvat ajan ja vuodenaikojen mukaan.

Tässä kartassa esitetään klorofylli-a:n esiintyminen Euroopan merissä keväällä. Klorofyllipitoisuutta käytetään mikroskooppisen pienten kasvien (kasviplanktonin) biomassan (määrän) korvaavana indikaattorina. Klorofylli on eri muodoissa sitoutuneena levän ja muun pintavedessä olevan kasviplanktonin eläviin soluihin. Klorofylli on keskeinen biokemiallinen osatekijä fotosynteesistä vastaavassa molekyylirakenteessa. Fotosynteesi on ratkaisevan tärkeä prosessi, jossa auringonvalon energiaa käytetään elämää ylläpitävän hapen tuottamiseen. Merissä ja valtamerissä elävät biomassa ja kasviplanktontyypit muuttuvat ajan ja vuodenaikojen mukaan.

Tässä kartassa esitetään klorofylli-a:n esiintyminen Euroopan merissä syksyllä. Klorofyllipitoisuutta käytetään mikroskooppisen pienten kasvien (kasviplanktonin) biomassan (määrän) korvaavana indikaattorina. Klorofylli on eri muodoissa sitoutuneena levän ja muun pintavedessä olevan kasviplanktonin eläviin soluihin. Klorofylli on keskeinen biokemiallinen osatekijä fotosynteesistä vastaavassa molekyylirakenteessa. Fotosynteesi on ratkaisevan tärkeä prosessi, jossa auringonvalon energiaa käytetään elämää ylläpitävän hapen tuottamiseen. Merissä ja valtamerissä elävät biomassa ja kasviplanktontyypit muuttuvat ajan ja vuodenaikojen mukaan.

Tässä kartassa esitetään klorofylli-a:n esiintyminen Euroopan merissä talvella. Klorofyllipitoisuutta käytetään mikroskooppisen pienten kasvien (kasviplanktonin) biomassan (määrän) korvaavana indikaattorina. Klorofylli on eri muodoissa sitoutuneena levän ja muun pintavedessä olevan kasviplanktonin eläviin soluihin. Klorofylli on keskeinen biokemiallinen osatekijä fotosynteesistä vastaavassa molekyylirakenteessa. Fotosynteesi on ratkaisevan tärkeä prosessi, jossa auringonvalon energiaa käytetään elämää ylläpitävän hapen tuottamiseen. Merissä ja valtamerissä elävät biomassa ja kasviplanktontyypit muuttuvat ajan ja vuodenaikojen mukaan.

Tässä kartassa esitetään liuenneen epäorgaanisen typen keskipitoisuudet pintavesissä kesäisin vuosina 2012–2017. Liuenneella epäorgaanisella typellä tarkoitetaan vesimassaan liuenneita typpiyhdisteitä (nitraatti, nitriitti ja ammonium), jotka ovat tärkeitä ravinteita merien vesikasvien ja levien kasvulle. Vaikka typpeä esiintyy luonnossa runsaasti, jokivesien päästöt ja maa-alueilta valuvat viemäri- ja lannoitevedet voivat tehdä vedestä liian typpipitoista. Tämä voi aiheuttaa rannikkovesien rehevöitymistä, jolloin ravinteiden runsaus johtaa levien ja kasvien voimakkaaseen kasvuun (kukintaan). Sen lisäksi, että kasvustot voivat itsessään olla myrkyllisiä, niiden orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa veteen liuennutta happea. Erittäin rehevöityneissä ympäristöissä tämä johtaa happikatoon tai jopa hapettomuuteen, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia rannikkomerien kaloille ja muille merenpohjan tuntumassa eläville eliöille.

Tässä kartassa esitetään liuenneen epäorgaanisen typen keskipitoisuudet pintavesissä keväisin vuosina 2012–2017. Liuenneella epäorgaanisella typellä tarkoitetaan vesimassaan liuenneita typpiyhdisteitä (nitraatti, nitriitti ja ammonium), jotka ovat tärkeitä ravinteita merien vesikasvien ja levien kasvulle. Vaikka typpeä esiintyy luonnossa runsaasti, jokivesien päästöt ja maa-alueilta valuvat viemäri- ja lannoitevedet voivat tehdä vedestä liian typpipitoista. Tämä voi aiheuttaa rannikkovesien rehevöitymistä, jolloin ravinteiden runsaus johtaa levien ja kasvien voimakkaaseen kasvuun (kukintaan). Sen lisäksi, että kasvustot voivat itsessään olla myrkyllisiä, niiden orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa veteen liuennutta happea. Erittäin rehevöityneissä ympäristöissä tämä johtaa happikatoon tai jopa hapettomuuteen, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia rannikkomerien kaloille ja muille merenpohjan tuntumassa eläville eliöille.

Tässä kartassa esitetään liuenneen epäorgaanisen typen keskipitoisuudet pintavesissä syksyisin vuosina 2012–2017. Liuenneella epäorgaanisella typellä tarkoitetaan vesimassaan liuenneita typpiyhdisteitä (nitraatti, nitriitti ja ammonium), jotka ovat tärkeitä ravinteita merien vesikasvien ja levien kasvulle. Vaikka typpeä esiintyy luonnossa runsaasti, jokivesien päästöt ja maa-alueilta valuvat viemäri- ja lannoitevedet voivat tehdä vedestä liian typpipitoista. Tämä voi aiheuttaa rannikkovesien rehevöitymistä, jolloin ravinteiden runsaus johtaa levien ja kasvien voimakkaaseen kasvuun (kukintaan). Sen lisäksi, että kasvustot voivat itsessään olla myrkyllisiä, niiden orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa veteen liuennutta happea. Erittäin rehevöityneissä ympäristöissä tämä johtaa happikatoon tai jopa hapettomuuteen, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia rannikkomerien kaloille ja muille merenpohjan tuntumassa eläville eliöille.

Tässä kartassa esitetään liuenneen epäorgaanisen typen keskipitoisuudet pintavesissä talvisin vuosina 2012–2017. Liuenneella epäorgaanisella typellä tarkoitetaan vesimassaan liuenneita typpiyhdisteitä (nitraatti, nitriitti ja ammonium), jotka ovat tärkeitä ravinteita merien vesikasvien ja levien kasvulle. Vaikka typpeä esiintyy luonnossa runsaasti, jokivesien päästöt ja maa-alueilta valuvat viemäri- ja lannoitevedet voivat tehdä vedestä liian typpipitoista. Tämä voi aiheuttaa rannikkovesien rehevöitymistä, jolloin ravinteiden runsaus johtaa levien ja kasvien voimakkaaseen kasvuun (kukintaan). Sen lisäksi, että kasvustot voivat itsessään olla myrkyllisiä, niiden orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa veteen liuennutta happea. Erittäin rehevöityneissä ympäristöissä tämä johtaa happikatoon tai jopa hapettomuuteen, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia rannikkomerien kaloille ja muille merenpohjan tuntumassa eläville eliöille.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman happipitoisuudet kesällä 2012-2017. Veteen liuennut happi on vesieliöille ratkaisevan tärkeää, ja suolaisuuden ja lämpötilan lisäksi se määrittää pitkälti luonnon monimuotoisuuden ja veden laadun. Jos liuenneen hapen määrä laskee alle normaalin tason, se vaikuttaa veden laatuun ja voi aiheuttaa rehevöitymistä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman happipitoisuudet keväällä 2012-2017. Veteen liuennut happi on vesieliöille ratkaisevan tärkeää, ja suolaisuuden ja lämpötilan lisäksi se määrittää pitkälti luonnon monimuotoisuuden ja veden laadun. Jos liuenneen hapen määrä laskee alle normaalin tason, se vaikuttaa veden laatuun ja voi aiheuttaa rehevöitymistä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman happipitoisuudet syksyllä 2012-2017. Veteen liuennut happi on vesieliöille ratkaisevan tärkeää, ja suolaisuuden ja lämpötilan lisäksi se määrittää pitkälti luonnon monimuotoisuuden ja veden laadun. Jos liuenneen hapen määrä laskee alle normaalin tason, se vaikuttaa veden laatuun ja voi aiheuttaa rehevöitymistä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman happipitoisuudet talvella 2012-2017. Veteen liuennut happi on vesieliöille ratkaisevan tärkeää, ja suolaisuuden ja lämpötilan lisäksi se määrittää pitkälti luonnon monimuotoisuuden ja veden laadun. Jos liuenneen hapen määrä laskee alle normaalin tason, se vaikuttaa veden laatuun ja voi aiheuttaa rehevöitymistä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman ammoniumpitoisuudet kesällä 2010. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Se on yleinen teollisuuskemikaali, jota käytetään monien typpeä sisältävien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien synteesiin, lannoitteiden valmistukseen tai itse lannoitteena, jota ruiskutetaan suoraan maaperään, esimerkiksi viljeltäessä kastelua vaativaa puuvillaa. Yleisimmät pintavesiin ja pohjavesiin päätyvän ammoniakin lähteet ovat kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Vaikka ammoniakkimolekyyli on elämän kannalta välttämätön ravinne, ylimääräinen ammoniakki voi kertyä organismiin ja aiheuttaa muutoksia metaboliassa tai kehon pH-arvon nousua. Esimerkiksi ammoniakin myrkyllisyyden katsotaan olevan yksi tärkeimmistä syistä kalahautomoiden selittämättömiin menetyksiin.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman ammoniumpitoisuudet keväällä 2010. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Se on yleinen teollisuuskemikaali, jota käytetään monien typpeä sisältävien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien synteesiin, lannoitteiden valmistukseen tai itse lannoitteena, jota ruiskutetaan suoraan maaperään, esimerkiksi viljeltäessä kastelua vaativaa puuvillaa. Yleisimmät pintavesiin ja pohjavesiin päätyvän ammoniakin lähteet ovat kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Vaikka ammoniakkimolekyyli on elämän kannalta välttämätön ravinne, ylimääräinen ammoniakki voi kertyä organismiin ja aiheuttaa muutoksia metaboliassa tai kehon pH-arvon nousua. Esimerkiksi ammoniakin myrkyllisyyden katsotaan olevan yksi tärkeimmistä syistä kalahautomoiden selittämättömiin menetyksiin.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman ammoniumpitoisuudet syksyllä 2010. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Se on yleinen teollisuuskemikaali, jota käytetään monien typpeä sisältävien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien synteesiin, lannoitteiden valmistukseen tai itse lannoitteena, jota ruiskutetaan suoraan maaperään, esimerkiksi viljeltäessä kastelua vaativaa puuvillaa. Yleisimmät pintavesiin ja pohjavesiin päätyvän ammoniakin lähteet ovat kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Vaikka ammoniakkimolekyyli on elämän kannalta välttämätön ravinne, ylimääräinen ammoniakki voi kertyä organismiin ja aiheuttaa muutoksia metaboliassa tai kehon pH-arvon nousua. Esimerkiksi ammoniakin myrkyllisyyden katsotaan olevan yksi tärkeimmistä syistä kalahautomoiden selittämättömiin menetyksiin.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman ammoniumpitoisuudet talvella 2010. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Se on yleinen teollisuuskemikaali, jota käytetään monien typpeä sisältävien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien synteesiin, lannoitteiden valmistukseen tai itse lannoitteena, jota ruiskutetaan suoraan maaperään, esimerkiksi viljeltäessä kastelua vaativaa puuvillaa. Yleisimmät pintavesiin ja pohjavesiin päätyvän ammoniakin lähteet ovat kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet. Termillä ammoniakki tarkoitetaan kahta kemiallista ainetta, jotka ovat vedessä tasapainotilassa (ionisoimaton NH₃ ja ionisoitu NH₄+). Vaikka ammoniakkimolekyyli on elämän kannalta välttämätön ravinne, ylimääräinen ammoniakki voi kertyä organismiin ja aiheuttaa muutoksia metaboliassa tai kehon pH-arvon nousua. Esimerkiksi ammoniakin myrkyllisyyden katsotaan olevan yksi tärkeimmistä syistä kalahautomoiden selittämättömiin menetyksiin.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman fosfaattipitoisuudet kesällä 2012-2017. Fosfaatit ovat alkuaine fosforia sisältäviä kemikaaleja, jotka vaikuttavat veden laatuun, koska ne aiheuttavat levien liiallista kasvua. Levät käyttävät vedessä olevaa fosfaattia ravintonaan ja kasvavat sitten hallitsemattomasti vesiekosysteemeissä aiheuttaen epätasapainoa, joka tuhoaa muita elämänmuotoja, sekä tuottavat haitallisia myrkkyjä. Liialliset levämäärät samentavat veden ja muodostavat niin sanottuja leväkukintoja, jotka haittaavat muiden kasvien auringonvalon saantia niin, että ne voivat kuolla. Kun levät kuolevat, niitä hajottavat bakteerit käyttävät veteen liuenneen hapen, mikä saattaa tukahduttaa ja tappaa muita vesieliöitä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman fosfaattipitoisuudet keväällä 2012-2017. Fosfaatit ovat alkuaine fosforia sisältäviä kemikaaleja, jotka vaikuttavat veden laatuun, koska ne aiheuttavat levien liiallista kasvua. Levät käyttävät vedessä olevaa fosfaattia ravintonaan ja kasvavat sitten hallitsemattomasti vesiekosysteemeissä aiheuttaen epätasapainoa, joka tuhoaa muita elämänmuotoja, sekä tuottavat haitallisia myrkkyjä. Liialliset levämäärät samentavat veden ja muodostavat niin sanottuja leväkukintoja, jotka haittaavat muiden kasvien auringonvalon saantia niin, että ne voivat kuolla. Kun levät kuolevat, niitä hajottavat bakteerit käyttävät veteen liuenneen hapen, mikä saattaa tukahduttaa ja tappaa muita vesieliöitä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman fosfaattipitoisuudet syksyllä 2012-2017. Fosfaatit ovat alkuaine fosforia sisältäviä kemikaaleja, jotka vaikuttavat veden laatuun, koska ne aiheuttavat levien liiallista kasvua. Levät käyttävät vedessä olevaa fosfaattia ravintonaan ja kasvavat sitten hallitsemattomasti vesiekosysteemeissä aiheuttaen epätasapainoa, joka tuhoaa muita elämänmuotoja, sekä tuottavat haitallisia myrkkyjä. Liialliset levämäärät samentavat veden ja muodostavat niin sanottuja leväkukintoja, jotka haittaavat muiden kasvien auringonvalon saantia niin, että ne voivat kuolla. Kun levät kuolevat, niitä hajottavat bakteerit käyttävät veteen liuenneen hapen, mikä saattaa tukahduttaa ja tappaa muita vesieliöitä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman fosfaattipitoisuudet talvella 2012-2017. Fosfaatit ovat alkuaine fosforia sisältäviä kemikaaleja, jotka vaikuttavat veden laatuun, koska ne aiheuttavat levien liiallista kasvua. Levät käyttävät vedessä olevaa fosfaattia ravintonaan ja kasvavat sitten hallitsemattomasti vesiekosysteemeissä aiheuttaen epätasapainoa, joka tuhoaa muita elämänmuotoja, sekä tuottavat haitallisia myrkkyjä. Liialliset levämäärät samentavat veden ja muodostavat niin sanottuja leväkukintoja, jotka haittaavat muiden kasvien auringonvalon saantia niin, että ne voivat kuolla. Kun levät kuolevat, niitä hajottavat bakteerit käyttävät veteen liuenneen hapen, mikä saattaa tukahduttaa ja tappaa muita vesieliöitä.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman silikaattipitoisuudet kesällä 2012-2017. Silikaatti on yleinen epäpuhtaus useimmissa vesistöissä, koska sitä liukenee sen monista luonnollisista esiintymistä veteen ajan mittaan. Luonnolliset fysikaaliset ja kemialliset rapautumisprosessit tuottavat myös monia silikaattiainesten erittäin pieniä hiukkasia tai kolloideja. Vedessä kaiken lajiset levät tarvitsevat ravinteeksi fosforia ja typpeä mutta vain piilevät (yksi levälaji) tarvitsevat silikaattia kasvaakseen. Silikaattipitoisuuden lisääntyminen lisää tuotantoa ravintoketjun ”trofiatasoilla”. Tämä liittyy suoraan eläinplanktonbiomassan ja kalabiomassan lisääntymiseen. Silikaattipitoisuuksien lisääntyminen vaikuttaa vesiekosysteemiin ja ihmisten mahdollisuuksiin käyttää vesijärjestelmää.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman silikaattipitoisuudet keväällä 2012-2017. Silikaatti on yleinen epäpuhtaus useimmissa vesistöissä, koska sitä liukenee sen monista luonnollisista esiintymistä veteen ajan mittaan. Luonnolliset fysikaaliset ja kemialliset rapautumisprosessit tuottavat myös monia silikaattiainesten erittäin pieniä hiukkasia tai kolloideja. Vedessä kaiken lajiset levät tarvitsevat ravinteeksi fosforia ja typpeä mutta vain piilevät (yksi levälaji) tarvitsevat silikaattia kasvaakseen. Silikaattipitoisuuden lisääntyminen lisää tuotantoa ravintoketjun ”trofiatasoilla”. Tämä liittyy suoraan eläinplanktonbiomassan ja kalabiomassan lisääntymiseen. Silikaattipitoisuuksien lisääntyminen vaikuttaa vesiekosysteemiin ja ihmisten mahdollisuuksiin käyttää vesijärjestelmää.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman silikaattipitoisuudet syksyllä 2012-2017. Silikaatti on yleinen epäpuhtaus useimmissa vesistöissä, koska sitä liukenee sen monista luonnollisista esiintymistä veteen ajan mittaan. Luonnolliset fysikaaliset ja kemialliset rapautumisprosessit tuottavat myös monia silikaattiainesten erittäin pieniä hiukkasia tai kolloideja. Vedessä kaiken lajiset levät tarvitsevat ravinteeksi fosforia ja typpeä mutta vain piilevät (yksi levälaji) tarvitsevat silikaattia kasvaakseen. Silikaattipitoisuuden lisääntyminen lisää tuotantoa ravintoketjun ”trofiatasoilla”. Tämä liittyy suoraan eläinplanktonbiomassan ja kalabiomassan lisääntymiseen. Silikaattipitoisuuksien lisääntyminen vaikuttaa vesiekosysteemiin ja ihmisten mahdollisuuksiin käyttää vesijärjestelmää.

Tässä kartassa esitetään vesimuodostuman silikaattipitoisuudet talvella 2012-2017. Silikaatti on yleinen epäpuhtaus useimmissa vesistöissä, koska sitä liukenee sen monista luonnollisista esiintymistä veteen ajan mittaan. Luonnolliset fysikaaliset ja kemialliset rapautumisprosessit tuottavat myös monia silikaattiainesten erittäin pieniä hiukkasia tai kolloideja. Vedessä kaiken lajiset levät tarvitsevat ravinteeksi fosforia ja typpeä mutta vain piilevät (yksi levälaji) tarvitsevat silikaattia kasvaakseen. Silikaattipitoisuuden lisääntyminen lisää tuotantoa ravintoketjun ”trofiatasoilla”. Tämä liittyy suoraan eläinplanktonbiomassan ja kalabiomassan lisääntymiseen. Silikaattipitoisuuksien lisääntyminen vaikuttaa vesiekosysteemiin ja ihmisten mahdollisuuksiin käyttää vesijärjestelmää.

Tässä kartassa annetaan tietoja makean veden eväkalojen viljelylaitosten sijainnista EU:ssa ja kumppanimaissa, joista tietoja on saatavilla. Eväkala on termi, joka kattaa luukalat, kuten lohen, ja rustokalat, kuten hait, erotuksena äyriäisiin ja muihin vesieläimiin. Monia eri lajeja viljellään, ja myös viljelyn monimuotoisuus lisääntyy jatkuvasti. Kartta perustuu tietoihin, jotka on kerätty eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiiviin 2006/88/EY nojalla. Direktiivi velvoittaa EU:n jäsenvaltiot inventoimaan kaikki niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat luvan saaneet vesiviljelylaitokset. Lajeista saatavilla olevat tiedot on yhdenmukaistettu. Suodattimia on saatavilla seuraaville päälajeille: karppi, monni, ”muut makean veden allaskalat” (kuten kuha, hauki, ahven ja suutari – enimmäkseen särkikaloja), taimen, lohi (vaelluspoikaiset ja nuoret kalat), ankerias, sampi, tilapia, akvaariokalat ja muut.

Tässä kartassa annetaan tietoja meriveden eväkalojen viljelylaitosten sijainnista EU:ssa ja kumppanimaissa (vuonna 2017). Eväkala on termi, joka kattaa luukalat, kuten lohen, ja rustokalat, kuten hait, erotuksena äyriäisiin ja muihin vesieläimiin. Eväkalojen viljely on maailmanlaajuisesti vakiintunutta ja kasvaa nopeasti. Monia eri lajeja viljellään, ja myös viljelyn monimuotoisuus lisääntyy jatkuvasti. Kartta perustuu tietoihin, jotka on kerätty eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiiviin 2006/88/EY nojalla. Direktiivi velvoittaa EU:n jäsenvaltiot inventoimaan kaikki niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat luvan saaneet vesiviljelylaitokset.

Tässä kartassa esitetään simpukanviljelylaitosten sijainnit. Laitokset ovat yleensä erikoistuneet yhden lajin tuotantoon. Simpukat ovat eläimiä, jotka elävät vedessä ja joilla on kuori tai kuorimainen ulkopinta. Suurimmat tuotantoryhmät ovat sinisimpukat, osterit, venussimpukat, sydänsimpukat ja kampasimpukat. Yksi simpukoiden tärkeä ominaisuus on kyky suodattaa planktonia: simpukat poistavat merivedestä näitä mikroskooppisia vihreitä kasveja ja parantavat siten tehokkaasti veden laatua. Kartan tiedot on toimittanut Euroshell.

Tässä kartassa esitetään vesiviljelytuotanto maittain tuhansina tonneina vuodesta2008 alkaen. Vesiviljelytuotannolla tarkoitetaan (makean tai suolaisen veden) vesieliöiden (esimerkiksi kalan, nilviäisten, äyriäisten ja kasvien) viljelyä ihmisten käyttöön tai kulutukseen valvotuissa olosuhteissa. Vesiviljely edellyttää jonkinlaista puuttumista luonnolliseen kasvatusprosessiin, kuten säännöllistä istutusta, ruokintaa ja saalistajilta suojelemista. Vesiviljelyllä on keskeisen osa monissa kehittyvissä talouksissa, sillä sen avulla voidaan lisätä elintarviketuotantoa ja vähentää samalla kalavaroihin kohdistuvaa painetta.

Tässä kartassa esitetään vesiviljelytuotanto lajeittain ja maittain. Vesiviljelytuotannolla tarkoitetaan (makean tai suolaisen veden) vesieliöiden (esimerkiksi kalan, nilviäisten, äyriäisten ja kasvien) viljelyä ihmisten käyttöön tai kulutukseen valvotuissa olosuhteissa. Vesiviljely edellyttää jonkinlaista puuttumista luonnolliseen kasvatusprosessiin, kuten säännöllistä istutusta, ruokintaa ja saalistajilta suojelemista. Vesiviljelyllä on keskeisen osa monissa kehittyvissä talouksissa, sillä sen avulla voidaan lisätä elintarviketuotantoa ja vähentää samalla kalavaroihin kohdistuvaa painetta. Lisätietoja

Meriveden pintalämpötila tarkoittaa veden lämpötilaa lähellä meren pintaa. Valtameren lämpötila riippuu pintaveteen imeytyvän aurinkoenergian määrästä, joka määräytyy leveysasteen, sääolojen ja merijään perusteella sekä sen mukaan, miten tämä energia jakautuu valtamereen sekoittumisen, vuoroveden ja virtausten seurauksena. Tutkijat mittaavat valtamerten lämpötilaa, koska se on sää- ja ilmastoennusteiden kannalta tärkeä tekijä. Näihin automaattisiin lämpötilamittauksiin käytettäviin merentutkimuslaitteisiin kuuluvat ajelehtivat poijut, jotka liikkuvat vapaasti valtameressä virtauksien ja isäntäanturien ohjaamina. Havainnot välitetään satelliitin välityksellä ja niitä hyödynnetään välittömästi ennusteiden ja meriturvallisuuden parantamiseksi. Havainnot asetetaan saataville Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) kaltaisten avoimia meritietoja tarjoavien palvelujen kautta. Tätä maailmanlaajuista tiedonkeruuta koordinoi poijutietojen toimittamisesta vastaava yhteistyöpaneeli (DBCP). Tässä kartassa esitetään lämpötilamittaukset, jotka maailman merillä ajelehtivat poijut ovat kirjanneet edelliseltä kuukaudelta.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan uhkaavan monia kaupallisesti hyödynnettäviä syvänmeren kalalajeja, sieniä ja kylmänveden koralliriuttoja sekä niiden ihmisille tarjoamia palveluja (esimerkiksi elintarvikeresursseja). Alueperusteiset suojelutoimenpiteet, kuten merelliset suojelualueet, ovat keskeisiä välineitä näiden uhanalaisten meriekosysteemien suojelussa. Nämä toimenpiteet pitäisi kuitenkin kohdistaa parhaille alueille ekosysteemien suojelemiseksi tehokkaasti ja pitkäaikaisesti. Olisi myös hyvä, että ne vaikuttaisivat mahdollisimman vähän ihmisten toimintaan, kuten kalastukseen. Alueellisia suojeluskenaarioita laadittiin useiden tyyppien (lajien, elinympäristöjen, ihmisen käytön…) paikkatietojen perusteella, ja niiden avulla tunnistettiin alueita, jotka vastasivat parhaiten tiettyjä suojelutavoitteita. Tässä kartassa esitetään useiden uhanalaisten syvänmeren meriekosysteemien ensisijaiset suojelualueet ottaen huomioon ilmastonmuutoksen nykykehitysskenaariossa ennakoidut muutokset elinympäristössä, eri alueiden väliset kytkettävyydet ja taloudelliset vaikutukset ihmisten toimintaan, kuten kalastukseen ja avomerenlouhintaan. Tutkimus, josta nämä tiedot on saatu, on Horisontti 2020 ATLAS -hankkeeseen kuuluva Euroopan transatlanttiseen arviointiin ja syvänmeren ekosysteemiin perustuva aluesuunnitelma.

Tässä kartassa esitetään kunkin Euroopan maan merellisten suojelualueiden ja maa-alueiden osuus (%). Merellisiä suojelualueita on perustettu ympäri maailman valtameriä uhanalaisten lajien ja ekosysteemien suojelemiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja sukupuuttoriskin minimoimiseksi, ekosysteemien koskemattomuuden palauttamiseksi, käyttötarkoitusten pitämiseksi erillään, jotta vältetään käyttäjien ristiriidat, sekä kalojen ja merien selkärangattomien populaatioiden tuottavuuden parantamiseksi. Niiden avulla julkista huomiota kohdistetaan merien suojeluun, ja niitä käytetään yleisesti ympäri maailman hallinnointivälineitä merien luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Monet merelliset suojelualueet toimivat myös elävinä laboratorioina, jotka ovat tieteellisen tutkimuksen ja ihmiskuntaa hyödyttävien keksintöjen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Jos merellisiä suojelualueita hoidetaan tehokkaasti, ne tukevat sinistä taloutta auttamalla säilyttämään kalakantoja ja tukemalla matkailua.

Tässä kartassa esitetään Natura2000 -merialueiden verkosto eri puolilla Eurooppaa. Natura2000 -verkosto perustuu vuonna 1979 annettuun lintudirektiiviin ja vuonna 1992 annettuun luontotyyppidirektiiviin, joissa on nimetty erityisiä suojelualueita (SPA) ja erityisten suojelutoimien alueita (tai yhteisön tärkeänä pitämiä alueita, SCI). Niiden tarkoituksena on varmistaa Euroopan arvokkaimpien ja uhanalaisimpien lajien ja luontotyyppien säilyminen pitkällä aikavälillä. Natura2000 -verkosto ulottuu kaikkiin EU-maihin sekä maalla että merellä ja kattaa yli 18 prosenttia EU:n maa-alueesta ja lähes kuusi prosenttia sen merialueesta. Se on maailman suurin koordinoitu suojelualueiden verkosto ja keskeinen väline luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen Euroopan unionissa.

Tässä kartassa esitetään tietoja rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta (ICZM) eri puolilla Eurooppaa. Tiedot ovat EU:n OURCOUST-hankkeen tuotoksia. Rannikkoalueiden yhdennetyssä käytössä ja hoidossa rannikoiden hoitoon sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa, joka koskee kaikkia rannikkoalueen näkökohtia, kuten maantieteellisiä ja poliittisia rajoja. Se mahdollistaa ilmastonmuutosten riskien ja vaikutusten arvioinnin ja mukautumisen niihin ja auttaa edistämään kestävien ratkaisujen löytämistä rannikoiden hoitokäytäntöihin.

Tässä kartassa esitetään Euroopan rannikoiden geologisia rakenteita. Aineistossa esitetään erilaisia rannikoiden muodostumia: 13 geologista tyyppiä ja 20 geomorfologista tyyppiä kalliosta pehmeään liejuiseen sedimenttiin sekä luonnonrannoista satama-alueisiin ja rannikkopuolustukseen. Nämä tiedot on tuotettu EUROSION-hankkeessa rannikoiden segmentoimiseksi useiden digitaalisten kuvien avulla. Erilaisten rannikkoalueiden tunnistaminen on tärkeä askel rannikkoalueiden seurannassa eroosion vaikutusten analysoimiseksi ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon (ICZM) tukemiseksi.

Tässä kartassa esitetään, miten rantaviivat siirtyvät Euroopassa. Näin saadaan tietoa siitä, miten rantaviiva – kohta, jossa maa kohtaa meren tai valtameren – muuttuu. Rantaviivojen siirtymistä kuvaavan kartan on laatinut EMODnet Geology, ja sen avulla voidaan havainnollistaa rannikoiden muutoksia vuosina 2007–2017 Euroopan laajuisesti. Siinä esitetään alueet, joilla rantaviiva on siirtynyt maalle päin (eroosion tai maanvajoamisen seurauksena), joilla tilanne on vakaa ja joilla rantaviiva on siirtynyt merelle (maa-aineen kerrostumisen tai maan kohoamisen seurauksena) eri spatiaalisilla mitta-asteikoilla. Kartasta saa hyvän käsityksen yhdestä Eurooppaan selvimmin kohdistuvasta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Rannikkoalueiden seuranta eroosion vaikutusten analysoimiseksi ja rannikkoalueiden voi tukea yhdennettyä käyttöä ja hoitoa (ICZM).

www.oceansatlas.org – Tässä kartassa esitetään maailman valtameret jaoteltuna suuriin meriekosysteemeihin, joissa kussakin on omanlaisensa merenpohja ja muut fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet. Kukin suuri meriekosysteemi on kooltaan vähintään noin 200000km² ja painottuu rannikkoalueisiin, joilla joensuistot ja valuma-alueet kohtaavat mannerreunusten reunan. Suuret meriekosysteemit ovat valtamerien luonnonvarojen (kuten kalojen) kestävän hoidon kannalta hyödyllisiä.