Asumistilastot

Tiedot lokakuulta 2012. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta.

Kuvio 1: Väestön jakauma talotyypin mukaan, 2010
(% väestöstä) – Lähde:Eurostat (ilc_lvho01)

Kuvio 2: Väestön jakauma hallintaperusteen mukaan, 2010
(% väestöstä) – Lähde:Eurostat (ilc_lvho02)

Kuvio 3: Ahtaasti asumisen aste, 2010
(% tietystä väestöstä) – Lähde:Eurostat (ilc_lvho05a)

Kuvio 4: Heikot asuinolot, 2010
(% väestöstä) – Lähde:Eurostat (ilc_mdho06a)

Taulukko 1: Asuinkustannusten ylikuormitusaste hallintaperusteen mukaan, 2010
(% väestöstä) – Lähde:Eurostat (ilc_lvho07c) ja (ilc_lvho07a)

Tässä artikkelissa käsitellään viimeisimpiä Euroopan unionin (EU) ja EFTA-maiden sekä Kroatian asumistilastoja. Erityisesti keskitytään tarkastelemaan talotyyppiä, hallintaperustetta (omistus-/vuokra-asuminen), asumisen laatua ja kohtuuhintaisuutta.

Asianmukainen asuminen kohtuuhintaan turvallisessa ympäristössä on perustarve ja perusoikeus. Tämän tarpeen täyttäminen todennäköisesti vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, mutta se on silti vielä suuri haaste monille Euroopan maille.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Talotyyppi

Vuonna 2010 41,8 % EU-27:n väestöstä asui asuinkerrostaloissa, hiukan yli kolmannes (34,4 %) erillisissä pientaloissa ja 23,0 % rivi- ja ketjutaloissa. Asuinkerrostaloissa asuvien osuus oli EU:n jäsenvaltioista suurin Latviassa (65,4 %), Virossa ja Espanjassa (molemmissa 64,5 %). Erillisissä pientaloissa asui eniten ihmisiä Sloveniassa (67,3 %), Unkarissa (64,5 %), Romaniassa (61,0 %) ja Tanskassa (59,2 %). Myös Kroatiassa (72,9 %) ja Norjassa (62,7 %) erillisissä pientaloissa asuvien osuus oli korkea. Asuminen rivi- ja ketjutaloissa oli yleisintä Alankomaissa (60,7 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (60,3 %) ja Irlannissa (58,3 %) (katso kuvio 1).

Hallintaperuste

Vuonna 2010 yli neljännes (27,9 %) EU-27:n väestöstä asui omistusasunnossa, josta heillä oli kiinnitys- tai asuntolainaa, ja yli kaksi viidennestä väestöstä (42,9 %) asui velattomassa omistusasunnossa. Täten hiukan yli seitsemän kymmenestä (70,8 %) EU-27:n asukkaasta asui omistusasunnossa, 17,8 % asui markkinahintaisessa vuokra-asunnossa ja 11,4 % asui vuokrasäännöstellyssä tai maksuttomassa asunnossa.

Yli puolet väestöstä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (katso kuvio 2) asui vuonna 2010 omistusasunnossa. Osuus vaihteli Saksan 53,2 %:sta Romanian 97,5 %:iin. Sveitsissä vuokra-asunnossa asuvien osuus oli suurempi kuin omistusasunnossa asuvien osuus; noin 55,6 % väestöstä asui vuokralla. Ruotsissa (68,0 %), Alankomaissa (59,5 %) ja Tanskassa (52,7 %) yli puolet väestöstä asui omistusasunnoissa, joista heillä oli kiinnitys- tai asuntolainaa. Tilanne oli sama Islannissa (67,6 %) ja Norjassa (61,1 %).

Vuonna 2010 markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvien osuus oli 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa alle 10 %. Sen sijaan Saksassa, Tanskassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Luxemburgissa ja Itävallassa yli neljännes väestöstä asui markkinahintaisessa vuokra-asunnossa. Kyseinen osuus nousi lähes puoleen (49,9 %) Sveitsissä. Vuokrasäännöstellyssä vuokra-asunnossa tai maksuttomassa asunnossa asuvien osuus väestöstä oli alle 20 % kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Asumisen laatu

Asuinolojen laadun arvioinnissa yksi keskeisistä tekijöistä on asunnossa käytettävissä olevan tilan riittävyys. Ahtaasti asumisen asteella tarkoitetaan niiden ihmisten osuutta, jotka asuvat ahtaissa asunnoissa – määriteltynä kotitalouden käytettävissä olevien huoneiden määrän, kotitalouden koon sekä sen jäsenten iän ja perhetilanteen perusteella.

Vuonna 2010 17,6 % EU-27:n väestöstä asui ahtaasti (katso kuvio 3). Ahtaimmin asuttiin Latviassa (57,1 %), Romaniassa (54,9 %), Puolassa (47,5 %), Bulgariassa (47,4 %), Unkarissa (47,2 %) ja Liettuassa (46,4 %). Myös Kroatiassa (44,4 %) asuttiin ahtaasti. Vähiten ihmisiä asui ahtaasti Alankomaissa (2,0 %) ja Kyproksessa (2,8 %). Kymmenessä muussa EU:n jäsenvaltiossa (sekä Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa) alle 10 % väestöstä asui ahtaasti.

Köyhyysriskissä olevan väestön (eli sellaisissa kotitalouksissa elävien ihmisten, joiden käytettävissä olevat tulot henkeä kohti ovat alle 60 % kansallisesta keskitulosta) osalta ahtaasti asumisen aste vuonna 2010 oli EU-27:ssä 29,4 %, mikä on 11,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaava luku koko väestön osalta. Ahtaasti asumisen aste köyhyysriskissä olevan väestön osalta oli suurin Unkarissa (69,7 %), Latviassa (67,6 %), Puolassa (65,6 %) ja Romaniassa (65,2 %). Myös Slovakiassa, Virossa, Bulgariassa ja Liettuassa yli puolet köyhyysriskissä olevasta väestöstä asui ahtaasti. Skaalan toisessa ääripäässä köyhyysriskissä olevan väestön ahtaasti asumisen aste oli alhaisin Alankomaissa (4,5 %), Maltassa (5,8 %), Kyproksessa (5,9 %), Irlannissa ja Espanjassa (molemmissa 6,8 %). Kyseiset maat olivat EU:n jäsenvaltioista ainoat maat, joissa vähemmän kuin yksi kymmenestä köyhyysriskissä olevasta asui ahtaasti (katso kuvio 3).

Ahtaasti asumisen lisäksi asumisen laatua kuvaavan kattavamman indikaattorin muodostamisessa otetaan huomioon heikkojen asuinolojen kriteerit – kuten kylpyhuoneen tai wc-tilojen puute, vuotava katto tai asunnon pimeys. Heikoissa asuinoloissa asuvien asteella tarkoitetaan niiden henkilöiden osuutta, jotka asuvat asunnoissa, joiden katsotaan olevan liian ahtaita ja jotka täyttävät sen lisäksi vähintään yhden edellä mainituista heikkoja asuinoloja koskevista kriteereistä. EU-27:ssä noin 5,7 % väestöstä asui heikoissa asuinoloissa vuonna 2010 (katso kuvio 4). EU:n jäsenvaltioista kahdeksassa enemmän kuin yksi kymmenestä asui heikoissa asuinoloissa. Osuus nousi 22,6 %:iin Latviassa ja oli korkeimmillaan Romaniassa, jossa hiukan yli neljännes väestöstä (26,9 %) asui heikoissa asuinoloissa. Sen sijaan Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa alle 1 % väestöstä asui heikoissa asuinoloissa.

Asumisen kohtuuhintaisuus

Vuonna 2010 EU-27:n väestöstä arviolta 10 % asui kotitalouksissa, jotka käyttivät 40 % tai enemmän käytettävissään olevista tuloistaan asumiseen (katso taulukko 2). Sellaisen väestön osuus, jonka asumiskulut olivat yli 40 % käytettävissä olevista tuloista, oli suurin markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvien osalta (26,3 %) ja alhaisin velattomissa omistusasunnoissa asuvien osalta (6,0 %).

EU-27:n keskiarvojen sisältä löytyy suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja. Yhdessä ääripäässä oli joukko jäsenvaltioita, joissa suhteellisen pieni osuus väestöstä asui kotitalouksissa, jotka käyttivät yli 40 % käytettävissään olevista tuloista asumiseen. Näihin kuuluvat muun muassa Kypros (2,5 %), Malta (3,4 %), Suomi ja Portugali (molemmissa 4,2 %) sekä Slovenia (4,3 %). Toisessa ääripäässä olivat Tanska (21,9 %) ja Kreikka (18.1 %), joissa lähes viidesosa väestöstä käytti yli 40 % käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen. Niiden jälkeen tulivat Yhdistynyt kuningaskunta (16,5 %) ja Romania (15,0 %).

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Tässä käytetyt tiedot on saatu pääosin ansioita ja elinoloja koskevien EU:n tilastojen (EU-SILC) mikrotiedoista. Viiteväestönä ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niiden senhetkiset jäsenet, jotka asuivat jäsenvaltioiden alueella tiedonkeruun ajankohtana. Asuntoloissa ja laitoksissa asuvat jätetään yleensä kohdeväestön ulkopuolelle. EU-27:n aggregaatti on yksittäisten kansallisten lukujen väestöpainotettu keskiarvo.

Taustaa

EU:lla ei ole erityisiä asumiseen liittyviä velvollisuuksia. Asumiseen liittyvästä politiikasta päätetään kansallisella tasolla. Haasteet ovat kuitenkin samanlaisia monissa EU:n jäsenvaltioissa: kuinka esimerkiksi uudistaa asuntokantaa, kuinka torjua kaupunkirakenteen hajautumista, kuinka edistää kestävää kehitystä, kuinka auttaa nuoria ja heikommassa asemassa olevia löytämään asunto tai kuinka markkinoida energiatehokkuutta asuntojen omistajille.

Sosiaalinen asuminen, asunnottomuus ja integroituminen ovatkin keskeisiä tekijöitä EU:n sosiaalipoliittisessa ohjelmassa. Perusoikeuskirjan II–34 artiklassa todetaan, että ”yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varoja, unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti”. Tässä yhteydessä Nizzassa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan EU:n strategian yhteisistä tavoitteista, joista kaksi liittyy asumiseen. Nämä kaksi tavoitetta ovat ”toteuttaa toimia, joiden tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus kunnolliseen ja terveelliseen asumiseen sekä peruspalveluihin (muun muassa sähkö, vesi ja lämmitys), joiden avulla voi elää normaalia elämää paikalliset olosuhteet huomioon ottaen” ja ”toteuttaa toimia, joilla estetään mahdollisesti sosiaalisen syrjäytymiseen johtavia kriisitilanteita, kuten velkaantumista, koulunkäynnin lopettamista ja asunnottomaksi jäämistä”. Tätä tehtävää laajennettiin vuonna 2010, kun tiedonannossa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista (KOM(2010) 758 lopullinen) vahvistettiin joukko toimia, joilla pyritään vähentämään köyhyysriskissä tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää vähintään 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä – katso myös artikkeli social inclusion statistics (englanniksi).

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

Housing conditions in Europe in 2009 - Statistics in focus 4/2011 (englanniksi)
Employment and Social Developments in Europe 2011 (englanniksi)
Income and living conditions in Europe – Statistical books (englanniksi)
The social situation in the European Union 2009 – Statistical books (englanniksi)
51 million young EU adults lived with their parent(s) in 2008 - Statistics in focus 50/2010 (englanniksi)
Combating poverty and social exclusion (englanniksi)

Keskeiset taulukot

Living conditions and welfare (t_livcon), katso (englanniksi):

Income and living conditions (t_ilc)

Income distribution and monetary poverty (t_ilc_ip)

Living conditions (t_ilc_lv)

Tietokanta

Living conditions and welfare (livcon), katso (englanniksi):

Income and living conditions (ilc)

Living conditions (ilc_lv)

Housing conditions (ilc_lvho)

Material deprivation (ilc_md)

Housing deprivation (ilc_mdho)

Muuta tietoa

Asetus (EY) N:o 1177/2003 annettu 16. kesäkuuta 2003, yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC)
Asetus (EY) N:o 1553/2005 annettu 7. syyskuuta 2005, yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) annetun asetuksen (EY) N:o 1177/2003 muuttamisesta
Asetus (EY) N:o 1791/2006 annettu 20. marraskuuta 2006, tiettyjen asetusten ja päätösten mukauttamisesta […], tilastojen, […] aloilla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta

Muut verkkosivustot

OECD - Housing (englanniksi)
United Nations - Housing and its environment (englanniksi)
WHO - Housing (englanniksi)

Katso myös

Housing conditions (englanniksi)
Statistics on European cities (englanniksi)
Tulonjakotilastot