Teollisuus ja yritystoiminta
Uudelleenteollistamiseksi
Eurooppa uuden teollisen vallankumouksen eturintamassa
Teollisuuden kasvu lisää työllisyyden kasvua. Euroopan työttömyys on tällä hetkellä historiallisen synkissä lukemissa, joten teollisuus on pakko nostaa takaisin unionin politiikan keskipisteeseen. Euroopan komissio tukee Euroopan unionin asteittaista uudelleenteollistamista tavoitteenaan nostaa teollisuuden osuus 20 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä; tällä hetkellä osuus on alle 16 prosenttia.
Käynnissä on uusi teollinen vallankumous, joka mullistaa tuotannon ja tuotantolinjojen järjestämistapoja. Yhä useampi nykykuluttaja haluaa ostaa yksilöllisesti suunniteltuja tuotteita. Teollisuuden alalla onkin nousemassa uudenlainen, pitkälle räätälöityihin tuotteisiin perustuva malli, joka vastaa tähän kysyntään. Voidakseen hyödyntää tätä suuntausta eurooppalaisen teollisuuden on innovoitava, suojeltava viimeisintä tekniikkaansa ja pysyteltävä mahdollisimman lähellä asiakkaita. Näiden vaatimusten vuoksi tuotannon siirtäminen kaukaisiin, matalan kustannustason (mutta myös matalan teknologiatason) maihin on käymässä vanhanaikaiseksi ja tehottomaksi.
Teollisuuden tulevaisuus ei poikkea kovin paljon sen menneisyydestä, jolloin Eurooppa toimi kunniakkaasti ensimmäisen teollisen vallankumouksen edelläkävijänä. Joillain aloilla jatkuvista uudelleenjärjestelyistä huolimatta teollisuus on palaamassa Eurooppaan, ja komissio haluaa tukea tätä kehitystä kaikin mahdollisin keinoin. Tätä tarkoitusta varten on laadittu uusi strategia. Strategian avulla helpotetaan rahoituksen saamista, panostetaan innovointiin ja koulutukseen sekä poistetaan viimeisetkin esteet, jotka rajoittavat sisämarkkinoiden toimintaa ja estävät eurooppalaisia valmistajia – erityisesti pieniä valmistajia – laajentamasta toimintaansa EU:n ulkopuolelle.
Erityistä huomiota kiinnitetään uusien ideoiden vaalimiseen ja niiden tuomiseen nopeasti markkinoille. Teollisuus on tärkeä edellytys innovoinnille: 80 prosenttia EU:n yksityisistä tutkimus- ja kehitysalan investoinneista tulee teollisuudelta. Toisaalta innovointi on myös tärkeä edellytys teollisuudelle, sillä innovointi pitää teollisuuden kilpailukykyisenä. Tästä syystä EU:n strategiaan sisältyy innovatiivisille aloille, kuten biopohjaisten tuotteiden markkinoille ja älykkäille energiaverkoille, tarkoitettu uusi rahoituskanava, jonka tuella EU:n teollisuus voi ottaa innovoinnissa aimo harppauksen eteenpäin; tämä tulee hyödyttämään lukuisia innovointiin yhteydessä olevia aloja.
Samaan aikaan uuden strategian avulla pyritään myös lujittamaan tutkimuksen ja liike-elämän välisiä yhteyksiä. Sen tavoitteena on ottaa täysi hyöty irti eurooppalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden nerokkaimmista ideoista. Euroopassa haetaan monilla aloilla enemmän patentteja kuin missään muualla maailmassa; näiden keksintöjen taloudellinen hyödyntäminen jää kuitenkin usein puolitiehen. Aurinkopaneelit ovat tästä varoittava esimerkki. Eurooppalaiset tutkijat tekevät kolmasosan kaikista maailmassa tehdyistä patenttihakemuksista, mutta vain 13 prosenttia tuotannosta on Euroopassa. Tämä epätasapainoinen tilanne ei voi jatkua.
Teollisuuden palauttaminen Eurooppaan on hyödyksi myös ympäristölle, kun yhä suurempi osa tuotantolinjoista tulee EU:n tiukkojen kasvihuonepäästöjen rajoitusten piiriin. Tuotannon siirtäminen ulkomaille antaa yrityksille usein mahdollisuuden käyttää hyväkseen ympäristönsuojelun kannalta lepsumpaa paikallista lainsäädäntöä. Tämä saattaa vähentää kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta ympäristölle pitkällä aikavälillä aiheutuvat haitat lisääntyvät. EU vastustaa tällaista epäeettistä lyhytnäköistä hyödyn tavoittelua ja tukee energiatehokkaan ja puhtaan teollisuuden paluuta takaisin syntysijoilleen.
Lisätietoa 