Digitalisaatio eteni Suomessa vuonna 2023 (17/02/2025)

Hiljattain julkaistun raportin mukaan Suomi edistyi vuonna 2023 merkittävästi gigabittiverkkojen käyttöönotossa, ja väestön digitaitojen paraneminen ja yritysten digitalisaatio jatkuivat. Kyseessä on järjestyksessä toinen vuosittain laadittavista raporteista, joissa tarkastellaan EU:n edistymistä digitavoitteissaan.

Suomalaisten yritysten t&k-investoinnit laskussa (17/02/2025)

Yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit vähenivät kokonaisuudessaan Suomessa vuonna 2023. Tässä oli merkittävä tekijä Suomen suurimman yrityksen, Nokian, t&k-investointien 5 prosentin vähennys. T&k-toimintaansa supistaneiden yritysten osuus oli suurempi kuin EU:ssa yleensä, mutta niiden vähennykset olivat suhteellisen pieniä verrattuna Nokian vaikutukseen maan kokonaislukemaan: Nokian osuus Suomen t&k-investoinneista oli EU:n selvityksen mukaan 70 prosenttia.

Turvapaikanhakijoiden määrä pysyi Suomessa ennallaan vuonna 2023 (17/02/2025)

Ensimmäistä turvapaikkahakemustaan tekevien määrä Suomessa vuonna 2023 pysyi osapuilleen samana kuin edellisvuonna (noin 4500 hakemusta). Tämä käy ilmi JRC:n kansainvälisenä maahanmuuttajien teemapäivänä joulukuussa julkaisemassa vuoden 2024 Atlas of Migration -kartoituksessa esitetyistä Eurostatin tilastoista. Määrä oli kasvanut voimakkaasti vuonna 2022, kun se kahtena sitä edeltävänä vuonna oli ollut noin 1400.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät merkittävästi vuonna 2023 (17/02/2025)

Vuonna 2023 kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Suomessa merkittävästi edellisvuoteen verrattuna (-10 prosenttia). Tämä käy ilmi kaikki maailman maat kattavasta JRC:n uudesta raportista. Suurimmat päästövähennykset saavutettiin sähköntuotannossa ja jätehuollossa (kumpikin -18 prosenttia).

Vuonna 2023 metsäpalotilanne Suomessa tavanomainen (17/02/2025)

Metsäpalojen määrä oli Suomessa vuonna 2023 normaalia keskimääräistä tasoa: maastopaloja oli 2571, joista 1346 ilmoitettiin metsäpaloiksi. Palanut kokonaispinta-ala oli noin 557 hehtaaria, josta noin 382 hehtaaria metsää. Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan metsäpaloja tarkastelevan uuden raportin mukaan paloa kohti palanut metsäalue oli keskimäärin 0,28 hehtaaria.

Tornionjoen alue mukana JRC:n uudessa raportissa rajat ylittävistä tulvariskeistä (17/02/2025)

Tornionjoki on Suomessa ainoa kansainvälinen vesienhoitoyksikkö, johon liittyviä rajat ylittäviä tulvariskejä analysoidaan yksityiskohtaisesti hiljattain julkaistussa JRC:n raportissa Cross-border and emerging risks in Europe.

JRC allekirjoitti Suomen kanssa sopimuksen rikosoikeudellisesta ydinmateriaalitutkimuksesta (05/08/2024)

JRC allekirjoitti tänä vuonna Suomen kanssa yhteistyösopimuksen ydinturvallisuuden ja erityisesti rikosoikeudellisen ydinmateriaalitutkimuksen yhteistyöstä. Sopimuksen erityispiirre on, että se mahdollistaa yhteistyön kolmen eri ydinturvallisuuteen liittyvän suomalaisviranomaisen kanssa, jotka ovat Säteilyturvakeskus (STUK), Suomen poliisi ja Tulli.

JRC:n tutkijat esittelivät Inarissa tekoälyyn perustuvaa ilmansaasteiden ennustepalvelua arktisille yhteisöille (05/08/2024)

JRC:n tutkijat ja kansainvälinen tutkijaryhmä kokoontuivat kesäkuussa Inarissa sijaitsevassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa eurooppalaisen ArcticPASSION-hankkeen kolmanteen vuosikokoukseen. Hankkeen tavoitteena on luoda ja toteuttaa yhdenmukainen ja integroitu arktinen seurantajärjestelmä kehittämällä kahdeksan palvelua, jotka antavat pohjoisimpien yhteisöjen kannalta tärkeää tietoa ympäristöstä, kuten ikiroudan sulamisesta ja järvien jäätilanteesta.

Espoo ja Turku: muutosvoimainen innovointi parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista (05/08/2024)

Äskettäin julkaistussa JRC:n raportissa käsiteltiin, miten Espoon alueella sovelletaan muutosvoimaista innovointia ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi. Uudenmaan alueella Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen muodostavat yhdessä Helsingin suurkaupunkialueen. Alueella on ollut tunnetusti ilmastonsuojeluun liittyvää aktiivisuutta, ja ajan mittaan sinne on luotu erittäin asiantunteva julkisten elinten verkosto ja tehokasta ilmastoyhteistyötä alueiden välillä eri tasoilla.

Raaka-ainetietojärjestelmässä olennaista tietoa Suomesta (05/08/2024)

JRC:n hallinnoimaan raaka-ainetietojärjestelmään (RMIS) sisältyvien tietojen mukaan Suomi on EU:ssa johtava useiden kriittisten raaka-aineiden, kuten koboltin, fosfaattikiven, platinan, palladiumin ja nikkelin, tuottaja. Tärkeimpiä Suomeen tuotavia kriittisiä raaka-aineita ovat nikkeli (Venäjä), kupari (Peru, Brasilia, Australia, Kanada) ja koksihiili (Yhdysvallat, Kanada, Australia).

JRC:n tuore tutkimus paljastaa ilmastonmuutoksesta johtuvan syöpymisen vaikutukset suomalaisissa rakennuksissa (05/08/2024)

Uudessa yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia teräsbetonisen rakennuskannan syöpymiseen Euroopassa. Tutkimuksen mukaan vakavan ilmastonmuutoksen skenaariossa, jossa ennustetaan 3 celsiusasteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä, Suomelle saattaa aiheutua teräsbetonin syöpymisen vuoksi yhteensä 13 miljardin euron korjauskustannukset vuoteen 2100 mennessä.

Suomi suoriutunut hyvin innovaatiokehityksessä (05/08/2024)

JRC:n äskettäin julkaiseman vuoden 2023 innovaatioindikaattorin mukaan Suomi on yksi EU:n parhaita maita innovaatiotuotoksen näkökulmasta heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomi on EU:n kärkimaa tietointensiivisillä palvelualoilla viennin kotimaisen arvonlisäyksen osalta, kun Ruotsin erityinen vahvuus puolestaan on immateriaalioikeuksien soveltamisessa.

EU:n matkailualan tulostaulu sisältää tietoja kaikista Suomen maakunnista (21/02/2024)

Vuonna 2022 Helsingin ja Uudenmaan alueelle saapui 3,43 miljoonaa matkailijaa, hotellihuoneiden käyttöaste oli 40 prosenttia ja keskimääräinen oleskelun kesto 1,73 vuorokautta. Tämä käy ilmi päivitetystä EU:n matkailualan tulostaulusta, joka tarjoaa tietoa matkailualan vaikutuksista ja tilanteesta ja tukee siirtymistä vihreämpään ja digitaalisempaan matkailuun kaikilla Euroopan alueilla. Ulkomaisten matkailijoiden osuus Uudellamaalla oli 35 prosenttia.

Syöpään kuoli Suomessa yli 13 000 ihmistä vuonna 2022 (21/02/2024)

Suomessa kuoli syöpään yli 13 000 ihmistä vuonna 2022 JRC:n hallinnoimassa Euroopan syöpätietojärjestelmässä äskettäin julkaistujen syövän esiintymistä ja kuolleisuutta koskevien arvioiden mukaan.

Suomi pärjää hyvin digitaalisissa taidoissa (21/02/2024)

Suomen väestön digitaalisten taitojen taso on korkea, mikä edistää merkittävästi Euroopan digitaaliselle vuosikymmenelle asetetun tavoitteen saavuttamista, todetaan ensimmäisessä Euroopan unionin digitaalisesta vuosikymmenestä laaditussa tilannekatsauksessa.

Turvapaikkahakemukset lisääntyivät Suomessa vuonna 2022 (21/02/2024)

Suomi myönsi vuonna 2022 lähes 50 000 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on viimeisten neljän vuoden korkein määrä. Tämä käy ilmi Eurostatin tiedoista, jotka sisältyvät JRC:n Atlas of Migration -julkaisun tuoreimpaan versioon. Turvapaikkahakemusten määrä kasvoi vuonna 2022 lähes 5 000:een, mikä on kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen viranomaiset tekivät päätöksen 2 600 turvapaikkahakemuksen osalta, ja 53 prosenttia näistä hakemuksista hylättiin.

Bioklusteri Suomi -hanke on osa maaseudun työkalupakkia (21/02/2024)

Bioklusteri Suomi -hanke on yksi käytännön esimerkki Euroopan komission uudesta maaseudun työkalupakista, jonka JRC on kehittänyt ja jota hallinnoi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto. Hankkeen tavoitteena on edistää kotimaisen biotalousteollisuuden vihreää siirtymää.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi Suomessa vuonna 2022 (21/02/2024)

Hiljattain julkaistun kaikkien maailman maiden kasvihuonekaasupäästöjä koskevan raportin mukaan vuonna 2022 kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vähenivät jyrkästi (-5 %) edellisvuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 37 prosenttia vuodesta 2005 lähtien.

Turvemaiden tila Länsi-Suomessa vaarassa heikentyä (07/08/2023)

Länsi-Suomessa lähes 56 prosenttia maaperästä on runsaasti viljellyillä alueilla sijaitsevia turvemaita. Runsaan viljelyn vuoksi turvemaiden tila uhkaa heikentyä. Tämä käy ilmi EU:n uudesta Soil Health Dashboard -seurantavälineestä, joka kartoittaa maaperän tilaa eri puolilla Eurooppaa.

Suomessa vältyttiin vuonna 2022 pahimmilta metsäpaloilta (07/08/2023)

Vaikean vuoden 2021 jälkeen Suomen metsäpalokausi oli vuonna 2022 verrattain rauhallinen. Tämä käy ilmi Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan vuoden 2022 metsäpaloista laaditusta ennakkoraportista.

Ruokahävikki Suomessa hieman alle EU:n keskiarvon (07/08/2023)

Suomessa hävikkiin menee vuosittain noin 120 kiloa ruokaa asukasta kohti, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon. Tämä selviää Eurostatin tilastoista, joita JRC on käyttänyt tuoreissa arvioissaan ruokahävikin vähentämisen vaikutuksista EU:ssa.

Itämeren ja Skandinavian alueilla kuivuusvaroitus (07/08/2023)

Suurissa osissa Eurooppaa vallitsee vakava kuivuus. Kuivuuden vakavuus ja kehitysaste vaihtelee eri puolilla Eurooppaa: Etelä-Euroopassa näkyy jo monia vaikutuksia, ja se on hitaasti siirtymässä elpymisvaiheeseen.

JRC:n tiedot raaka-aineista Suomessa (07/08/2023)

JRC:n raaka-ainetietojärjestelmän (RMIS) Suomea koskeva maaraportti on yksi JRC:n viimeisimmän toimitusketjuja ja materiaalien kysyntäennusteita koskevan tutkimuksen (Supply chain analysis and material demand forecast in strategic technologies and sectors in the EU) taustalähteistä.

JRC tekee yhteistyötä VTT:n kanssa (07/08/2023)

JRC:n varapääjohtaja Salla Saastamoinen tapasi helmikuussa 2003 VTT:n ylintä johtoa tehostaakseen tieteellistä yhteistyötä tämän keskeisen suomalaiskumppanin kanssa. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on myös EARTOn (European Association of Research and Technology Organisations) hallituksen puheenjohtaja.

Syntyvyyden ennakoidaan laskevan Suomessa vuonna 2050 (13/02/2023)

Suomessa syntyvien määrän ennakoidaan vähenevän 45 173 lapsesta vuonna 2020 alle 41 000 lapseen vuonna 2050. Arvio perustuu Eurostatin ennusteisiin, jotka esitetään JRC:n väestöatlaksessa (Atlas of Demography). Se sisältää tietoja ja tilastoja väestöstä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä EU-maissa. Väestökato ja väestön ikääntyminen ovat kaksi toisiinsa liittyvää tekijää, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen ja erityisesti sen maaseutualueisiin, joilla asuu 30 prosenttia EU:n koko väestöstä. Väestön ikääntymiskehitys ei kuitenkaan ole kaikkialla samanlaista. Väestökato on ilmiö, jossa maantieteellisellä kontekstilla on suuri merkitys.

Hiilidioksidipäästöt Suomessa lisääntyivät hieman vuonna 2021 (13/02/2023)

Hiilidioksidipäästöt lisääntyivät Suomessa 2 % vuonna 2021. Tämä käy ilmi hiljattain julkaistusta JRC:n, Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ja Alankomaiden ympäristöarviointiviraston vuoden 2022 raportista.

Rintasyövän ja melanooman esiintyvyyden odotetaan kasvavan Suomessa (13/02/2023)

Sekä rintasyövän että melanoomatapausten esiintyvyyden nuorten keskuudessa arvioidaan kasvavan Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Tämä käy ilmi JRC:n hallinnoimasta yleiseurooppalaisesta ECIS-syöpätietojärjestelmästä.

Suomen pienimuotoinen rannikkokalastus parantaa tulostaan (13/02/2023)

Suomen pienimuotoisen rannikkokalastuksen tulokehityksen ennustetaan paranevan. Vuonna 2021 puretut saaliit pienenivät merkittävästi, ja kannattavuus oli edelleen miinuksen puolella. Alan taloudellisen suorituskyvyn on kuitenkin ennakoitu paranevan vuonna 2022.

Lapin metsäpalot kesällä 2021 – JRC:n vuoden 2022 metsäpaloraportti (13/02/2023)

Suomessa oli kesällä 2021 kaksi epätavallisen suurta maastopaloa, joista toinen kattoi yli 1 000 ja toinen yli 600 hehtaaria. Molemmat syttyivät samana elokuun päivänä Lapin maakunnassa. Touko- ja elokuun välisenä aikana paloja oli yhteensä 42, ja palaneiden alueiden kokonaispinta-ala oli 2 793 hehtaaria.

Miten Suomen matkailuala pärjää EU-maiden vertailussa? (13/02/2023)

Kiinnostaisiko verrata Suomen matkailun tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä muihin EU-maihin? Muun muassa tästä ja muista Suomen matkailun ympäristövaikutuksiin, digitalisaatioon tai sosioekonomiseen selviytymiskykyyn liittyvistä indikaattoreista on tietoa uudessa matkailun tulostaulussa.

Komissaari Mariya Gabriel ja JRC tukevat tieteellistä yhteistyötä Ukrainan kanssa (31/08/2022)

Muutama päivä sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut sotilaallisen hyökkäyksensä Ukrainaan, innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel antoi tutkimusta koskevan lausunnon, jossa hän ilmaisi olevansa edelleen sitoutunut jatkamaan tieteellistä yhteistyötä Ukrainan kanssa.

Biotalous yhtenä Suomen painopisteistä (31/08/2022)

Suomessa toteutetaan vuosina 2015–2025 kansallista biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskunta. Suomen maakunnista 16:ssa on biotalousohjelma. Useimpien ohjelmien painopisteinä ovat metsätalous ja metsäbiotalouden tuotteet mutta myös maatalouselintarvikkeet ja vesi. Kaiken kaikkiaan teollisuus on Suomen biotaloudessa varsin vahvasti läsnä. Kyseessä ei ole pelkästään biomassan tuotanto vaan biologisten luonnonvarojen sivuvirtojen ja sivutuotteiden teollinen hyödyntäminen (ml. biojalostus). JRC:n tuoreessa tutkimuksessa Bioeconomy strategy development in EU regions (Biotalousstrategioiden kehitys EU:n alueilla) kartoitetaan EU:n alueiden edistymistä alalla.

Vuoden 2021 maastopalokausi Suomessa (31/08/2022)

EU:n metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) kartoituksen mukaan Suomessa havaittiin kesällä 2021 kaksi harvinaisen suurta metsäpaloa, joista toinen oli laajuudeltaan yli 1 000 hehtaaria ja toinen yli 600 hehtaaria.

Palveluiden jakautuminen Helsingissä on yksi JRC:n raportin aiheista (31/08/2022)

Keskeisten kaupunkipalvelujen alueellinen jakautuminen Helsingissä on yksi aiheista, joita käsitellään EU:ssa katveeseen jääneitä alueita (lonely places) koskevassa JRC:n raportissa New perspectives on territorial disparities (Uusia näkökulmia alueellisiin eroihin). Helsinkiä verrataan siinä Kööpenhaminaan ja Tukholmaan.

Suomalaisten opettajien ja JRC:n yhteishankkeessa edistetään osallistavaa opetusta (31/08/2022)

Suomalaisen Intercultural Teacher Education -hankkeen keskiössä ovat globalisaatio, moninaisuus, etiikka, kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Hanke toteutetaan osana JRC:n INNO4DIV-aloitetta. Kyseessä on viisivuotinen koulutusohjelma, jossa hyödynnetään monimuotoisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja kannustetaan opiskelijoita pohdintaan ja kriittiseen ajatteluun.

Helsinki ja Tampere isännöivät JRC:n ”Science meets Regions” -tapahtumia (31/08/2022)

Kesän jälkeen Helsingissä järjestetään JRC:n ”Science meets Regions” -tapahtuma, jossa käsitellään kahta poliittista kysymystä: miten saavutetaan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä ja miten nostetaan tutkimus- ja kehittämisinvestointien määrä suhteessa BKT:hen viiteen prosenttiin samassa ajassa.

Helsingissä ja Tampereella järjestetään ”Tiede kohtaa alueet” -tapahtumat vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä (14/02/2022)

Uudenmaan liitto ja Pirkanmaan liitto järjestävät kaksi vihreää ja digitaalista siirtymää käsittelevää tapahtumaa JRC:n ”Tiede kohtaa alueet” -aloitteen puitteissa. JRC:n aloitteen tavoitteena on tuoda esiin näyttöä paikallis- ja aluetason toimintapolitiikkaa varten.

Helsingin ilmanlaatu selville JRC:n uudesta kaupunki-ilman pienhiukkaskartastosta (14/02/2022)

JRC:n uusi ilmanlaatukartasto osoittaa suurimmat pienhiukkaspäästölähteet sekä lähdetyypit Helsingissä ja 149 muussa eurooppalaisessa kaupungissa, joissa ydinkaupungin osuus pienhiukkaspäästöistä on lähes 40 %. Kaupungeissa kaksi merkittävintä lähdettä ovat liikenne ja teollisuus.

Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöt vähentyneet Suomessa (14/02/2022)

JRC:n vuoden 2021 EDGAR-raportin mukaan hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa lähes 30 % viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Merkittävimmät vähennykset saatiin rakennuksista, joista johtuvat päästöt vähenivät 59 % tarkastelujaksolla.

Ihmisen toiminta aiheuttaa noin 70 % metsäpaloista Suomessa (14/02/2022)

Vuonna 2020 ihmisen toiminta aiheutti Suomessa yli 70 % metsäpaloista. Pääasiassa syynä olivat onnettomuudet, kuten Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan metsäpaloja koskevan JRC:n vuosikertomuksen 21. painoksessa todetaan. Metsäpalojen määrä oli vuoden aikana normaalia keskimääräistä tasoa: 2 641 maastopaloa, joista 1 260 ilmoitettiin metsäpaloiksi.

Joka kolmas naisen syöpätapaus Suomessa on rintasyöpä (14/02/2022)

Vuonna 2020 Suomen miesväestössä kirjattiin yli 17 500 uutta syöpätapausta, kun taas JRC:n hallinnoiman eurooppalaisen syöpätietojärjestelmän (ECIS) lukujen mukaan syöpätapauksia oli naisten keskuudessa noin 16 000. Noin 32 % naisten syöpätapauksista on rintasyöpiä, ja miesten osalta eturauhassyövän osuus on vastaavanlainen. Nämä kaksi tautiluokitusta ovat kunkin sukupuolen kohdalla selvästi yleisimmät.

Suomen työpaikoista 18 % on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä (14/02/2022)

Vuonna 2019 suomalaisten yritysten viennin arvo EU:n ulkopuolelle oli 46 miljardia euroa. Euroopan komission uuden kauppaa ja työllisyyttä käsittelevän raportin mukaan tällaisen viennin parissa työskenteli 474 000 suomalaista työntekijää. Tämä tarkoittaa sitä, että 18 % maan työpaikoista on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä.

Salla, Savukoski, Helsinki, Porvoo ja kaikki Suomen kunnat kuuluvat Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uuteen väestöatlakseen (10/08/2021)

JRC:n hiljattain julkaiseman uuden väestöatlaksen mukaan Suomen väkiluku on kasvanut 173 000 henkilöllä viimeisen vuosikymmenen aikana. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus koko väestöstä oli 17 prosenttia vuonna 2010 ja kymmenen vuotta myöhemmin 22,5 prosenttia.

Miten Suomi pärjää sinisen talouden työpaikkojen ja lisäarvon saralla? (10/08/2021)

EU:n meriin liittyvää ns. sinistä taloutta koskevan vuoden 2021 raportin mukaan Suomen sinisen talouden sektorit työllistivät yli 52 000 ihmistä vuonna 2018 ja tuottivat yli 2,9 miljardia euroa bruttoarvonlisäyksenä. Sinisen talouden osuus Suomen kansallisesta bruttoarvonlisäyksestä laski hieman vuosina 2009–2018, ja sama suuntaus näkyi sinisten työpaikkojen osuudessa kansallisesta työllisyydestä.

Copernicus-satelliittipalvelu kartoitti Lapin tulvien laajuuden ja sijainnin (10/08/2021)

Lumen sulamisesta aiheutuneet laajat kevättulvat koettelivat useita Lapin pohjoisosien kuntia toukokuussa. Suomen viranomaiset pyysivät 21. maaliskuuta Copernicus-satelliittipalvelua avuksi tulvien aiheuttaman kriisitilanteen hallintaan. Neljää Jooseppitunturilla, Kittilässä, Pellossa ja Torniossa sijaitsevaa aluetta seurattiin 21.–27. toukokuuta välisen ajan.

Etelä-Suomen teknologiset valmiudet esiin JRC:n talouden monitahoisuutta koskevassa raportissa (10/08/2021)

JRC:n äskettäin tekemän talouden monitahoisuutta koskevan analyysin mukaan Suomen BKT:n henkeä kohti odotetaan jäävän jälkeen EU:n tason kehityksestä: yhdistetyn vuotuisen kasvuvauhdin mediaanin (CAGR-luvun) ennustetaan olevan 0,23 prosenttia vuosina 2018–2023.

JRC ja Suomen ilmailuviranomaiset tekevät yhteistyötä räjähdysainejäämien havaitsemisessa (10/08/2021)

JRC on vuodesta 2018 lähtien tarjonnut Suomen siviili-ilmailuviranomaisten käyttöön räjähdysainejäämien havaitsemiseen tarkoitettua testipakkausta. Viisi suomalaista siviili-ilmailun tarkastajaa on jo osallistunut JRC:n toimipaikassa Belgian Geelissä järjestettyyn käytännön koulutukseen testipakkauksen oikeasta käytöstä.

Oletko opettaja? Osallistu JRC:n kurssille tieteellisessä tutkimuksessa tehtävien eläinkokeiden vaihtoehdoista (10/08/2021)

Suomen opetusviranomaiset tukevat JRC:n hanketta, jossa järjestetään syyskuussa avoin verkkokurssi eläinkokeiden korvaamisesta ja vähentämisestä. Kurssi pyritään sisällyttämään toisen asteen oppilaitosten opetusohjelmiin. Hankkeen tiedelautakuntaan kuuluu kaksi belgialaista opettajaa.

Lue lisää JRC:n ja Suomen välisestä yhteistyöstä uudesta esitteestämme! (15/02/2021)

Kerromme erityisesti kumppaneillemme ja yleisölle EU-maissa suunnatuissa esitteissämme, keitä olemme, mitä teemme ja millä aloilla voisimme tehdä yhteistyötä. Kuvaukset ja tuoreet esimerkit tehdystä yhteistyötä voivat olla hyödyllisiä sekä päätöksentekijöille että kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille. Lisäksi niistä voi olla hyötyä mahdollisille tutkimuksen alalla sekä tieteen ja politiikan yhtymäkohdissa toimiville potentiaalisille yhteistyökumppaneille.

Biotalousalan työn tuottavuus kasvaa Suomessa (15/02/2021)

Suomi on siirtynyt biotalousalan työn tuottavuuden osalta Euroopan edelläkävijämaiden joukkoon sen ansiosta, että tuottavuus tietyillä erikoisaloilla on kasvanut. Näitä aloja ovat esimerkiksi biopohjaisten kemikaalien, lääkkeiden ja muovien valmistus, metsätalous ja paperin valmistus. Biopohjainen kemianteollisuus on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Tämä käy ilmi myös JRC:n äskettäin komission biotalouden osaamiskeskukselle laatimassa uudessa selvityksessä.

Suomen metsien pirstoutuminen on vähäistä (15/02/2021)

Suomi on Ruotsin ohella yksi niistä EU-maista, joissa metsien pirstoutuminen on vähäisintä: vain yksi prosentti Suomen metsistä on pirstoutuneita. EU:n keskiarvo on noin kahdeksan prosenttia. Metsien pirstoutuminen on laajinta esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa (yli 30 prosenttia). JRC:n tästä ongelmasta äskettäin laatiman spatiaalisen analyysin mukaan metsien pirstoutumisella on suuri, yleisesti ottaen kielteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, elinympäristöjen laatuun ja ekosysteemien eheyteen.

JRC:n ja Suomen välinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille tutkijoille ja päätöksentekijöille (15/02/2021)

Geologian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian kansallinen JRC-yhteyspiste järjestivät 19. tammikuuta verkkoseminaarin, jossa kerrottiin JRC:n suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tarjoamista palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista.

Älykäs erikoistuminen: Lapin maakunnan ja Iin kunnan hyvät käytännöt (15/02/2021)

Arctic Smartness on Lapin johtava älykkään erikoistumisen toteuttamiseen tähtäävä hanke. Alueen kasvun perusta on kestävässä kehityksessä. Sitä korostetaan myös alueellisessa raportissa, joka käsittelee JRC:n foorumin toteuttaman, älykästä erikoistumista koskevan kokeilun vaikutustenarviointia.

Suomessa tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä laski (15/02/2021)

JRC:n hiljattain julkaiseman Atlas of Migration julkaisun mukaan Suomessa tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä puolittui kolmen vuoden aikana: se putosi vuoden 2016 yli 5 000 hakemuksesta 2 455 hakemukseen vuonna 2019. Suomen viranomaiset hylkäsivät molempina vuosina kaksi kolmasosaa hakemuksista. Niiden absoluuttinen määrä laski 20 765 hakemuksesta 4 850 hakemukseen.

Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomessa merkittävästi (15/02/2021)

Komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) äskettäisen EDGAR-raportin mukaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomessa merkittävästi vuonna 2019. Eniten päästöjen vähenemiseen vaikutti sähköntuotantoala, jonka päästöt vähenivät 13 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet kaiken kaikkiaan 26 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana. Rakennusalan tulos tällä ajanjaksolla oli erityisen hyvä, sillä sen päästöt vähenivät 35 prosenttia.

Suomessa ja Ruotsissa yli puolet Euroopan kasvatusmetsistä (10/08/2020)

Suomessa on pinta-alalla laskettuna heti Ruotsin jälkeen eniten kasvatusmetsiä ja biomassaa EU:ssa. Yhteensä Suomen ja Ruotsin kasvatusmetsät kattavat pinta-alaltaan yli puolet EU:n koko kasvatusmetsäalasta. Yksin Suomen osuus on 22 prosenttia. Hakkuita suoritetaan pääasiassa suurilla, yli 7,2 hehtaarin palstoilla. Hakkuualat kasvoivat vuosina 2016–2018 koko EU:n tasolla 34 prosentilla verrattuna aiempaan nelivuotiskauteen.

Espoo ja Aalto-yliopisto johtotähtinä innovaatioekosysteemeihin liittyvässä JRC:n työssä (10/08/2020)

Espoo Innovation Garden ja Aalto-yliopisto ovat kärkiesimerkkeinä paikallisia innovaatioekosysteemejä käsittelevässä JRC:n tuoreessa raportissa, jossa kartoitetaan tapoja kehittää EU:n innovaatiopolitiikkaa alueellisten ja kaupunkivetoisten innovaatioekosysteemien kautta. Suomen tutkimus- ja innovointimalli on hallintotavaltaan keskitetty kansallisissa linjauksissa, strategioissa ja rahoituksessa, mutta jättää huomattavan paljon alueellista päätäntävaltaa, jotta alueelliset, kansalliset ja EU-tason poliittiset tavoitteet voidaan sovittaa paikalliseen toimintaympäristöön ja älykkään erikoistumisen rakenteisiin.

Suomi ja Baltian maat yhteistyöhön kaasutoimitusten ja energiainfran turvaamiseksi (10/08/2020)

Alueellisiin kaasutoimituksiin ja kriittisen energiainfrastruktuurin suojaamiseen liittyvät hybridiuhat olivat pääaiheena ”Coherent Resilience 2019”-simulaatioharjoituksessa, johon Suomi osallistui Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. JRC:n tukeman harjoituksen tarkoituksena oli auttaa viranomaisia ja kaasun siirtoverkkoyhtiöitä Baltian maissa turvaamaan kaasunsaantia ja lieventämään vaikutuksia häiriötilanteissa.

Copernicus apuna kesäkuun tulvissa Lapissa (10/08/2020)

Kesäkuun alussa Suomen valtioneuvoston tilannekeskus pyysi EU:n Copernicus-satelliittipalvelulta nopeaa kartoitusapua Muonion seudun kevättulvatilanteen hallitsemiseksi. Ennustetun lämpimän sään ja sateiden odotettiin nopeuttavan lumen sulamista ja edelleen lisäävän tulvia. Suomen viranomaiset pyysivät tulvakarttoja kahdeksan kunnan alueelle ulottuvalta tulva-alueelta sekä seurantatietoja tulevilta päiviltä.

Suomalaisilla positiivinen elämänasenne (10/08/2020)

Hiljattain julkaistusta JRC:n raportista käy ilmi, että erityisen paljon oikeudenmukaisuuden kokemusta esiintyy Suomen, Irlannin ja Tanskan kaltaisissa maissa: suomalaisista 76 prosenttia kokee elämänsä oikeudenmukaisena. Oikeudenmukaisuuden kokemus vaihtelee paljon EU-maittain. Yleisesti ottaen Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa oikeudenmukaisuuden kokemus on yleisempää kun taas Etelä- ja Itä-Euroopan maissa vähäisempää.

Jyväskylä, Helsinki, Seinäjoki ja Kotka tukivat kulttuuria ja luovuutta pandemian aikana (10/08/2020)

Helsingissä, kuten myös Pariisissa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, kulttuurialan ja luovien alojen työpaikkojen osuus on erityisen suuri, 5–8 prosenttia kaikista työpaikoista. JRC:n tuoreen raportin ”European Cultural and Creative Cities in Covid-19 times: Jobs at risk and the policy response” mukaan tällaiset kaupungit ovat erityisen alttiita koronaviruskriisin talousvaikutuksille.