Science Flash For You

Turvemaat ovat ainutlaatuisia ekosysteemejä. Ne koostuvat orgaanisesta maa-aineksesta, joka pystyy varastoimaan merkittäviä määriä hiiltä. Euroopan pinta-alasta ne kattavat 59 miljoonaa hehtaaria. Arvioiden mukaan turvemaan tila on kuitenkin heikentynyt 50 prosentissa Euroopan turvepinta-alasta. Merkittävimpiä ihmisen toiminnan aiheuttamista turvesoihin kohdistuvista paineista ovat kuivatus maatalouden tarpeisiin ja turpeenotto. Jos turvemaat sijaitsevat runsaasti viljellyillä alueilla, niiden tilan katsotaan olevan vaarassa heikentyä.

Soil Health Dashboard kuvaa alueet, joilla maaperän tila on heikentynyt, ja antaa arvion heikentymisen laajuudesta EU:ssa. Lisäksi se antaa tietoa tilan heikentymisen taustalla olevista prosesseista. Se sisällytettiin äskettäin JRC:n kehittämään ja ylläpitämään EU Soil Observatory -tietojärjestelmään.

Soil Health Dashboard osoittaa, että huolestuttavat 61 prosenttia EU:n maaperästä on huonossa kunnossa. Useimmissa tapauksissa maaperän tila on huonontunut useammalla kuin yhdellä tavalla. Soil Health Dashboard perustuu maaperän huonontumisprosesseja kuvaaviin 15 indikaattoriin, jotka kattavat yhdeksän ulottuvuutta: maaperän eroosio, maaperän pilaantuminen, ravinteet, maaperän orgaanisen hiilen häviäminen, maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen, maaperän tiivistyminen, maaperän suolaantuminen, orgaanisen maa-aineksen häviäminen ja maaperän sulkeminen (eli maaperän pysyvä peittäminen esimerkiksi rakentamisella).

Yhteensä 372 hehtaarin palanut pinta-ala koostui 33 tulipalosta. Vain 11 hehtaaria palaneista alueista sijaitsi Natura 2000 -suojelualueilla.

JRC:n raportissa esitetään yleiskatsaus vuoden 2022 metsäpalokauteen. Raportti perustuu Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) tietoihin. Ennakkoraportin jälkeen julkaistaan vuoden 2022 vuosikertomus, jossa on otettu huomioon metsäpaloja käsittelevän komission asiantuntijaryhmän kautta saadut kansallisen tason tiedot. Vuosikertomus julkaistaan lokakuussa 2023.

Hiljattain uudistettu RMIS-järjestelmä tarjoaa tietoa sekä primaarisista (louhituista) että sekundaarisista (esim. kierrätetyistä) raaka-aineista. Se tuottaa tietoa tietyistä raaka-aineista kaikille EU-maille sekä eri toimialoille ja teknologiakokonaisuuksille. Järjestelmän tietoja hyödynnetään Euroopan komission äskettäin ehdottaman kriittisiä raaka-aineita koskevan EU-lainsäädännön tarpeisiin.

Jotta Euroopan unioni voi saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet, jotka se on asettanut energia- ja digisiirtymälle sekä puolustus- ja avaruusohjelmilleen, sen on turvattava kriittisten raaka-aineiden ja monien niitä sisältävien tuotteiden keskeytymätön saatavuus. Eurooppa voi nyt ryhtyä toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan yksittäisistä EU:n ulkopuolisista maista.

JRC:n tuoreimpaan tutkimukseen sisältyy analyyseja sekä tarjonnasta että nykyisestä ja tulevasta kysynnästä. Vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavien raaka-aineiden kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi. Tutkimuksessa analysoidaan järjestelmällisesti kokonaisia arvoketjuja raaka-aineista ja jalostetuista materiaaleista komponentteihin, kokoonpanoihin ja järjestelmiin. Keskiössä ovat 15 keskeistä teknologiaa viidellä strategisella alalla: uusiutuva energia, sähköistetty liikenne, teollisuus, digitalisaatio sekä ilmailu-, avaruus- ja puolustusala.

Ruokahävikin kokonaismäärä Suomessa oli tuoremassassa laskettuna noin 641 000 tonnia vuonna 2020. Tuosta määrästä kotitaloudet tuottivat lähes puolet. 

Vuonna 2020 koko EU:ssa jätteeksi päätyi lähes 59 miljoonaa tonnia ruokaa. Tämä on 131 kiloa ruokahävikkiä jokaista EU:ssa asuvaa ihmistä kohti ja noin 10 prosenttia kaikista ravintoloille, ravitsemispalveluille, vähittäiskauppiaille ja kotitalouksille toimitetuista elintarvikkeista. EU:n kotitaloudet voisivat säästää vuosittain keskimäärin 220–720 euroa vähentämällä ruokahävikkiä. Tämä tarkoittaisi, että ruokamenojen osuus kotitalouksien kokonaismenoista pienenisi yli 6 prosenttia. 

Kotitalouksien osuus ruokahävikistä EU:ssa on yli puolet (53 %). Seuraavina tulevat jalostus- ja valmistusteollisuus (20 %), alkutuotanto (10 %) ja ravintolat ja ravitsemispalvelut (9 %). Kun tarkastellaan sitä, mistä ruokahävikki EU:ssa muodostuu, suurin osuus on hedelmillä (27 %) ja vihanneksilla (20 %). Myös viljatuotteiden (13 %), lihan (10 %) ja perunoiden (10 %) osuus on huomattava.

VTT toimii siltana liike-elämän ja tiedemaailman välillä ja auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa lukuisilla osa-alueilla, kuten kuitupohjaisiin materiaaleihin, kiertotalouteen, elintarviketeknologiaan, nano- ja mikroelektroniikkaan tai kvanttiteknologiaan liittyvät teknologiainfrastruktuurit. Ydinenergia on toinen sekä JRC:tä että VTT:tä kiinnostava ala.

JRC:n ja VTT:n tieteellinen yhteistyö on vahvistettu yhteisymmärryspöytäkirjalla, jota tarkistettiin vuonna 2021. Yhteistyön ohjauskomitea etsii jatkuvasti uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Pohjois-Eurooppa taas on kuivuuden varhaisessa vaiheessa, jossa sademäärät ovat huolestuttavan vähäisiä. Viimeaikainen meteorologinen kuivuus vaikuttaa Itämeren alueisiin, Skandinaviaan, Iso-Britanniaan, Irlantiin ja Saksaan.

Kesäkuun 2023 puoliväliä koskeva yhdistetty kuivuusindikaattori (CDI) viittaa tarkkailua ja varuillaanoloa edellyttäviin olosuhteisiin suurimmassa osassa Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Itämeren alueilla ovat vallitsevia varoitustilaa edellyttävät olosuhteet, koska sademäärissä ja maaperän kosteudessa esiintyy vakavia poikkeamia.

JRC tuottaa reaaliaikaista tietoa kuivuudesta Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalveluun (CEMS) kuuluvien EDO- ja GDO-järjestelmien kautta. EDO-järjestelmää (European Drought Observatory) ollaan EDORA-hankkeessa (EDO for Resilience and Adaptation) laajentamassa kuivuuteen liittyvien riskien ja vaikutusten monialaiseen arviointiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuivuuden sietokykyä ja siihen sopeutumista EU-maissa.