Science Flash For You

Kuvien ensimmäinen analyysi osoitti, että tulvia esiintyi lähellä asutusta kuuden kunnan alueella. Seurantakuvien avulla tarkkailtiin tulvatilanteen kehittymistä. Satelliittitarkkailu lopetettiin kun tulva-alue alkoi merkittävästi pienentyä noin viikon kuluttua avunpyynnöstä.

Lapin tapauksessa käytetty hätätilannepalvelu on yksi EU:n Copernicus-satelliittipalvelun osapalveluista. Se tuottaa pääasiassa satelliittikuvista lähtöisin olevaa geoinformaatiota hätätilanteiden hallinnan tueksi. Palvelusta ja osittain sen toteutuksestakin vastaa JRC. Se tarjoaa pyynnöstä muun muassa ympärivuorokautista nopeaa satelliittivälitteisiin optisiin ja tutkakuviin perustuvaa kartoituspalvelua tietyn hätätilanteen vaikutuksista. Palvelun hyväksytty käyttäjä Suomessa on valtioneuvoston tilannekeskus.

JRC:n raportin mukaan Espoon innovaatioekosysteemin menestystekijöitä ovat julkisen sektorin uudistus- ja kehitysohjelmat, korkean osaamistason inhimillinen pääoma ja tutkimusinfrastruktuuri, monitasohallinto, poliittinen sitoutuminen, yhteistyökulttuuri, yhteinen strateginen visio avoimesta innovoinnista ja yrittäjyysvalmennuksesta sekä vahvan orkestraattoritahon löytyminen. Muut raportissa analysoidut kohteet ovat Göteborgissa (Ruotsi), Ljubljanassa (Slovenia), Barcelonassa (Espanja) ja Bostonissa (Yhdysvallat).

Suomen esimerkin pohjalta on luotu institutionaalinen yhteistoimintamalli EU:n alueiden komitean ja JRC:n välille. Sen tarkoituksena on korostaa näyttöön perustuvaa politiikkatyötä alue- ja kaupunkipolitiikan laadinnassa.

Monissa maissa kaikenkokoisilla kaupungeilla on ollut tärkeä täydentävä rooli kriisintorjuntatoimissa käytännön tasolla. Suomessa kuntaliitto julkaisi kuntia kannustavan oppaan siitä, kuinka kunnat voivat tukea ja tuottaa taidetta ja kulttuuria myös korona-aikana. Mukana opasta tekemässä olivat myös valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry sekä tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Oppaassa esiteltiin seitsemän tyyppisiä hyviä toimintamalleja suomalaisista kaupungeista. Jyväskylässä kaupunki maksoi pihateatteriesityksen eristyksissä oleville vanhuksille ja Helsingissä orkesterimuusikot ja kirjastonhoitajat auttoivat ikäihmisiä esimerkiksi ruokakassitoimitusten muodossa. Seinäjoen kulttuuripalveluyksikkö taas otti taiteilijoita mukaan luomaan kouluille etäopiskelumateriaaleja. Kotkassa kaupunginteatteri ja kulttuuripalveluyksikkö avasivat virtuaalisen kulttuurihotellin, jossa paikalliset kirjailijat, runoilijat, kuvittajat, kuvaajat, lauluntekijät ja muusikot voivat esitellä tuotantoaan verkossa.

EU:n hakkuumääristä puolet on havupuuta. Hakkuumäärät kasvoivat eniten metsissä, joissa on yli 50 tonnia biomassaa hehtaaria kohti. Juuri tämä taloudellinen arvo ja hakkuukypsyys ovat todennäköisesti olleet pääsyitä hakkuille. Hiljattain julkaistun JRC:n selvityksen mukaan päätehakkuiden pinta-ala oli kaudella 2016–2018 EU:n tasolla 49 prosenttia suurempi kuin kaudella 2011–2015. Kerätyssä biomassassa laskettuna lisäys oli 69 prosenttia.

Mahdollisia syitä hakkuiden kasvulle ovat puuntuotannossa käytettävien hakkuukypsien metsien kasvava osuus, tuholaisten, kasvitautien ja ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien pelastushakkuiden lisääntyminen sekä puumarkkinoiden viime aikainen laajentuminen. Lisäyksestä huolimatta EU:ssa kaadetaan kuitenkin edelleen JRC:n tietojen mukaan vähemmän puuta kuin sitä kasvaa. Sekä metsäpinta-ala että puupohjaisen biomassan määrä EU:ssa on kasvussa.

EU on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sitoutunut parantamaan metsänhoidon tilaa ja torjumaan EU:n ympäristöjalanjälkeen liittyvää maailmanlaajuista metsäkatoa. Vuoteen 2030 tähtäävässä EU:n uudessa biodiversiteettistrategiassa edellytetään, että EU lisää metsiensä määrää ja parantaa niiden terveydentilaa ja sietokykyä. Vuonna 2021 Euroopan komissio laatii EU:lle uuden metsästrategian.

Suomalaisilla on positiivinen asenne elämään: Yli 87 % ilmoitti olevansa onnellisia ja 93 % tyytyväisiä elämäänsä, 92 % ei tuntenut oloaan yksinäiseksi ja 78 % ilmoitti kokevansa terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Onnellisuutta kuvaavat tiedot ovat linjassa oikeudenmukaisuusraportin tulosten kanssa ja ovat peräisin JRC:n selvityksestä, jossa keskityttiin ihmisten kykyyn selviytyä vaikeissa olosuhteissa. Suomalaisista 60 % (EU-keskiarvo 40 %) ilmoitti pystyvänsä suhteellisen nopeasti palaamaan vaikeasta tilanteesta normaaliin.

Viime kuukausina koronaviruskriisi on rajusti koetellut yhteisöjen selviytymiskykyä. Myös yksilötason selviytymiskyvyllä on nyt aiempaa tärkeämpi rooli kriisistä palautumisen kannalta. JRC:n selvityksessä analysoitiin ihmisten omaa arviota kyvystään selvitä vaikeuksista. Tällä on suora yhteys yhteisöllisistä kriiseistä palautumiseen.

Alueellinen, monenvälinen, eri viranomaistahoja yhdistävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tapahtuma järjestettiin Vilnassa, ja siinä keskityttiin pääasiassa yhteisreaktioihin harjoitusskenaarion olosuhteissa. Tavoitteena oli kartoittaa parannuskohteita, määritellä parhaita käytäntöjä ja laatia suosituksia.

Harjoituksessa oli mukana 14:stä NATO- ja EU-maasta 108 osallistujaa, jotka edustivat 35:ttä kaasu- ja energiavarmuusalan organisaatiota. Suomea edustivat kaasuverkkoyhtiö Gasum, Huoltovarmuuskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö.