Archive:Sähkön hintatilastot
Tiedot poimittu toukokuussa 2020.
Seuraava suunniteltu päivitys: elokuu 2021.
Highlights
Kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat EU-27:n korkeimmat Tanskassa (0,29 euroa/kWh) ja alhaisimmat Bulgariassa (0,10 euroa/kWh) vuoden 2019 toisella puoliskolla.
Muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat EU-27:n korkeimmat Kyproksessa (0,18 euroa/kWh) ja alhaisimmat Tanskassa (0,07 euroa/kWh) vuoden 2019 toisella puoliskolla.
Sähkönhinnat (verot mukaan lukien) kotitalouskäyttäjille, vuoden 2019 toinen puolisko
Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä kotitalous käyttäjiltä että muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitystä Euroopan unionissa (EU). Kun sellaisia on saatavilla, artikkeli sisältää hintatietoja myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Islannista, Liechtensteinista, Norjasta, Montenegrosta, Pohjois-Makedoniasta, Albaniasta, Serbiasta, Turkista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Kosovosta*, Moldovasta, Georgiasta ja Ukrainasta.
Energian hinta on EU:ssa riippuvainen useista erilaisista tarjontaan ja kysyntään vaikuttavista tekijöistä, kuten geopoliittisesta tilanteesta, kansallisesta energialähteiden yhdistelmästä, tuonnin monipuolisuudesta, verkkokustannuksista, ympäristönsuojelukustannuksista, ankarista sääolosuhteista tai valmisteverojen ja muiden verojen tasosta. On huomattava, että tässä artikkelissa annetut hinnat sisältävät kotitalouskäyttäjiä koskevat verot, maksut ja arvonlisäveron mutta eivät muita kuin kotitalouskäyttäjiä koskevia palautettavia veroja ja maksuja.
Full article
Kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat
Tanskassa ja Saksassa korkeimmat sähkön hinnat
Kotitalouskäyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia kuluttajia, joiden vuotuinen sähkönkulutus on 2 500:n kWh:n ja 5 000 kWh:n välillä) vuoden 2019 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Tanskassa (0,2924 euroa/kWh), Saksassa (0,2873 euroa/kWh) ja Belgiassa (0,2860 euroa/kWh); ks. kuvio 1. Sähkön hinnat olivat alhaisimmat Bulgariassa (0,0958 euroa/kWh), Unkarissa (0,1097 euroa/kWh) ja Liettuassa (0,1254 euroa/kWh). Kotitalouksilta Tanskassa peritty sähkön hinta oli yli kolminkertainen Bulgariassa perittyyn hintaan verrattuna.
EU-27:ssä keskimääräinen hinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2018) kotitalouskuluttajien sähkönkulutusta koskevia tietoja – oli vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla 0,2160 euroa/kWh.
Sähkön hintakehitys kotitalouskäyttäjien osalta EU-27:ssä vuoden 2008 alkupuoliskosta lähtien esitetään kuviossa 2. Sähkön, sen jakelun ja verkon hinta ilman veroja nousi hieman nopeammin kuin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatioaste vuoden 2013 jälkimmäiseen puoliskoon asti, jolloin se oli 0,1338 euroa/kWh. Vuodesta 2014 alkaen se on kuitenkin pysynyt suhteellisen vakaana ja on nyt 0,1280 euroa/kWh, eli hieman alempi kuin vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon hinta mukautettuna inflaatioon. Verojen osuus on sen sijaan noussut jatkuvasti vuoden 2008 noin 31,2 prosentista 40,7 prosenttiin vuonna 2019. Kotitalouskuluttajien maksama kokonaishinta sisältäen kaikki verot oli näin ollen merkittävästi korkeampi (17 %) vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kuin vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla mukautettuna inflaatioon.
Verojen ja maksujen osuus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä
Verojen ja maksujen osuus kotitalouskäyttäjiltä peritystä sähkön kokonaisvähittäishinnasta esitetään kuviossa 3. EU:ssa verojen suhteellinen määrä oli vuoden 2019 jälkipuoliskolla alhaisin Maltassa (5,9 %), jossa perushintaan sovelletaan alhaista arvonlisäverokantaa. Verojen suhteellinen osuus oli suurin Tanskassa, jossa 64,4 prosenttia loppukuluttajahinnasta muodostui veroista. EU-27:n arvonlisäverokanta on 15,6 prosenttia kokonaishinnasta. Se vaihtelee Maltan 4,8 prosentista Unkarin 21,2 prosenttiin.
Sähkön hinnat laskivat eniten Tanskassa, Kreikassa ja Portugalissa
Kuviossa 4 esitetään kotitalouskäyttäjiltä perittyjen kansallisena valuuttana ilmoitettujen sähkön hintojen prosentuaalinen muutos vuoden 2018 jälkimmäisestä puoliskosta vuoden 2019 jälkimmäiseen puoliskoon. Energian hintoja on tarkoituksenmukaisempaa vertailla vuosittain (kuin puolivuosittain) kausivaikutuksen välttämiseksi. Vuosimuutoksena kokonaishinnat laskivat EU:n jäsenvaltioista kymmenessä. Prosentuaalinen lasku oli suurin Tanskassa (-6,3 %) ja Kreikassa (-5,8 %), joissa uusiutuvan energian verot laskivat jyrkästi muiden osatekijöiden pysyessä vakaina. Kotitalouskäyttäjiltä perityt hinnat nousivat prosentuaalisesti eniten Alankomaissa (19,6 %) ja Liettuassa (14.3 %), joissa energiahuolto-osatekijä oli tärkein syy hinnankorotukseen. On pantava merkille, että veroton hinta nousi Liettuassa 22,8 prosenttia. Kapasiteettiin liittyvistä veroista kuitenkin luovuttiin ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvät verot laskivat, mikä tasapainotti osittain nousua.
Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat
Sähkön hinnat korkeimmat Kyproksessa ja Italiassa
Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia kuluttajia, joiden vuotuinen sähkönkulutus 500 MWh:n ja 2 000 MWh:n välillä) vuoden 2019 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Kyproksessa ja Italiassa (ks. kuvio 5). EU-27:ssä keskimääräinen hinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2018) muiden kuin kotitalouskuluttajien sähkönkulutusta koskevia tietoja – oli vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla 0,1173 euroa/kWh.
Kuviossa 6 esitetään sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta EU-27:ssä vuoden 2008 alkupuoliskosta lähtien. Energian, sen jakelun ja verkon hinta ilman veroja nousi kokonaisinflaation tavoin vuoteen 2012, jolloin se oli huipussaan 0,0943 euroa/kWh ensimmäisellä puoliskolla. Sen jälkeen hinta laski ja on nyt 0,0772 euroa/kWh eli 21 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 hinta mukautettuna inflaatioon.
Verojen osuus on kuitenkin noussut jatkuvasti vuoden 2008 13,8 prosentista 34,2 prosenttiin vuonna 2019. Jos siis tarkastellaan muiden kuin kotitalouskäyttäjien kokonaishintaa, eli hintaa, joka sisältää palautukseen oikeuttamattomien verojen osuuden, vuoden 2019 toisen puoliskon hinta on hieman suurempi (3,6 %) kuin vuoden 2008 hinta mukautettuna inflaatioon.
Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus sähkön hinnoista
Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä peritystä sähkön kokonaishinnasta esitetään kuviossa 7. Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla verojen osuus oli suurin Saksassa, jossa palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut muodostivat 56,3 prosenttia kokonaishinnasta. Toiseksi suurin osuus oli Italiassa, jossa se oli 13,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin Saksassa. EU-27:ssä verojen osuus on 34,2 prosenttia, mutta Saksan osuudella on luonnollisesti hyvin suuri vaikutus myös tähän, koska siellä myös muiden kuin kotitalouskäyttäjien osuus energiankulutuksesta on suurin.
Sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta
Kuviossa 8 esitetään sähkön hinnan muutokset muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta. Hinnat sisältävät kaikki ei-palautettavat verot ja maksut kansallisena valuuttana vuoden 2018 jälkipuoliskolta vuoden 2019 jälkipuoliskolle. Hinnat laskivat kuudessa EU:n jäsenvaltiossa. Ne laskivat eniten Tanskassa (-13,4 %), Puolassa (-6,3 %) ja Portugalissa (-2,1 %). Muissa 21:ssä EU:n jäsenvaltiossa hinnat nousivat. Hinnat nousivat vähintään 10,0 % Romaniassa (19,5 %), Unkarissa (18,4 %), Italiassa (12,7 %), Alankomaissa (11,1 %) ja Sloveniassa (10,0 %).
Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot
- Electricity price statistics tables and graphs (englanniksi)
Tietolähteet
Kotitalouskäyttäjien määritteleminen
Tässä artikkelissa kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan kotitalouksiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 2 500–5 000 kWh. Kaikki hinnat ovat vähittäishintoja, ja niihin sisältyvät ALV ja muut verot sekä maksut.
Muiden kuin kotitalouskäyttäjien määritteleminen
Tässä artikkelissa muilla kuin kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan muihin kuin kotitalouskäyttäjiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 500–2 000 MWh. Tässä artikkelissa esitetyt hinnat vastaavat sähköntuotannon ja sen jakelun hintaa sekä verkkokustannuksia ja sisältävät kaikki palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut.
Metodologia
Vuosien 2018 ja 2019 hintoja verrattiin kansallisessa valuutassa kansallisen valuutan ja euron välisten vaihtokurssien vaihteluiden poissulkemiseksi.
Kansallisessa valuutassa olevat hinnat muunnetaan euroiksi sen ajanjakson keskimääräisen vaihtokurssin avulla, jolta hinnat on raportoitu.
Hintoja verrataan aina saman vuosipuoliskon hintoihin (vuosimuutos) kausivaikutuksen välttämiseksi.
Asetus (EU) 2016/1952 tuli voimaan vuonna 2016. Siinä määritellään sähkön hintoja kotitalouskäyttäjien ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta koskevien tietojen keräys- ja levittämisvelvoite. Vuoteen 2016 saakka muut kuin kotitalouskäyttäjät määriteltiin teollisuuskäyttäjiksi, mutta viranomaisilla oli lupa sisällyttää ryhmään muitakin muita kuin kotitalouskäyttäjiä. Asetuksen (EU) 2016/1952 myötä määritelmä muutettiin teollisuuskäyttäjistä muiksi kuin kotitalouskäyttäjiksi, jotta kaikissa raportoivissa maissa sovellettaisiin yksiselitteistä menetelmää. Tammikuuhun 2017 saakka viranomaiset toimittivat kotitalouksia koskevat hintatiedot vapaaehtoisesti.
Sähkötariffit eli sähköyhtiön perimät sähkötuotteen hinnat vaihtelevat toimittajittain. Tämä voi johtua neuvotelluista sopimuksista, varsinkin suurten muiden kuin kotitalouskäyttäjien kohdalla. Pienille käyttäjille tariffit määritetään yleensä useiden tekijöiden mukaan kulutetun sähkön määrä mukaan luettuna. Useimpiin tariffeihin sisältyy myös jonkinlainen kiinteä maksu. Tämän vuoksi sähkölle ei ole olemassa yhtä ainoaa hintaa. Hintojen vertailemiseksi tiettynä ajanjaksona EU-jäsenvaltioiden välillä tässä artikkelissa on annettu tietoja kotitalous- ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien kulutusluokista. Sähkön hintatietoja kerätään kaiken kaikkiaan viidestä erilaisesta kotitalouksien ryhmästä niiden erilaisen vuotuisen sähkön kulutuksen mukaan. Muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta sähkön hintatietoja kerätään yhteensä seitsemästä erilaisesta käyttäjäryhmästä.
Kerätyt hintatiedot kattavat keskimääräiset hinnat kuudelta kuukaudelta tammikuusta kesäkuuhun (vuoden ensimmäinen puolisko) ja heinäkuusta joulukuuhun (vuoden jälkimmäinen puolisko) kunakin vuonna. Hintoihin sisältyvät sähkön perushinta, siirto- ja jakelumaksut, mittarivuokrat ja muut palvelut. Tässä artikkelissa esitettyihin kotitalouskäyttäjien sähkön hintoihin sisältyvät arvonlisävero (ALV) ja muut verot sekä veronluonteiset maksut ja muut maksut, koska tällainen hinta kuvaa yleensä kotitalouskäyttäjien maksamaa loppuhintaa. Koska muut kuin kotitalouskäyttäjät voivat tavallisesti saada arvonlisäveron ja eräiden muiden verojen palautuksia, niiltä perityt hinnat esitetään ilman ALV:tä ja muita palautettavissa olevia veroja ja maksuja. Sähkön hinnat ilmoitetaan euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh).
Taustaa
Energian, erityisesti sähkön, hinta ja toimitusten luotettavuus ovat maan energiahuoltostrategian keskeisiä tekijöitä. Sähkön hinnat ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, koska sähkön osuus teollisuusyritysten ja palveluja tuottavien yritysten energian kokonaiskustannuksista on tavallisesti merkittävä. Toisin kuin fossiilisilla polttoaineilla, joilla käydään yleensä kauppaa maailmanmarkkinoilla ja joiden hinnat ovat suhteellisen yhtenäiset, sähkön hintahaarukka EU-jäsenvaltioiden välillä on suurempi. Sähkön hintaan vaikuttavat jossakin määrin primääristen polttoaineiden hinta ja viime aikoina myös hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuden hinta.
EU on toteuttanut toimia sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapauttamiseksi 1990-luvun toiselta puoliskolta lähtien. Vuonna 2003 hyväksytyillä direktiiveillä vahvistettiin yhteiset säännöt sähkön ja maakaasun sisämarkkinoille. Markkinoiden avaamiselle asetettiin määräajat, ja asiakkaat voivat silloin valita itse omat toimittajansa. Yritysasiakkaita koskeva määräaika oli 1. heinäkuuta 2004 ja kaikkia kuluttajia koskeva määräaika (kotitaloudet mukaan luettuina) 1. heinäkuuta 2007. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa vapauttamisprosessia toteutettiin etuajassa, toisissa tarvittavat toimenpiteet taas toteutettiin paljon hitaammin. Monilla sähkö- ja maakaasumarkkinoilla on edelleen markkinoille pääsyä vaikeuttavia esteitä, kuten voidaan todeta niiden markkinoiden lukumäärästä, joita vieläkin hallitsevat (lähes) monopoliasemassa olevat toimittajat.
Euroopan komission vuoden 2008 tiedonannossa Vastatoimet öljyn hinnannousulle (KOM(2008) 384) EU:ta kehotettiin tehostamaan energiankäyttöään, vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja erityisesti noudattamaan ilmastonmuutosta ja uusiutuvaa energiaa koskevassa paketissa määritettyä lähestymistapaa.
Heinäkuussa 2009 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kolmannen energiapaketin (kahdesta direktiivistä ja kolmesta asetuksesta koostuva lainsäädäntöpaketti), jonka tarkoituksena oli varmistaa todellinen ja toimiva toimittajavalinta sekä hyödyttää asiakkaita. Yksi asetuksista koski energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamista vuoteen 2011 mennessä.
Eurooppa-neuvosto pyysi toukokuussa 2013 komissiota laatimaan perusteellisen analyysin energian hintojen ja kustannusten kehityksestä Euroopassa.
Vastauksena Eurooppa-neuvoston pyyntöön Euroopan komissio laati vuonna 2014 energian hinnoista ja kustannuksista Euroopassa perusteellisen analyysin, jonka tarkoituksena oli auttaa poliittisia päättäjiä ymmärtämään taustoja, viimeaikaisten hinnannousujen vaikutuksia kuluttajiin sekä niiden poliittisia vaikutuksia. Ensimmäisessä energian hintoja ja kustannuksia koskeneessa kertomuksessa nousivat esiin maailmanlaajuisesti korkeat energian hinnat ja hintojen suuret erot jäsenvaltioiden välillä. Hintatason todettiin olevan Euroopassa huomattavasti korkeampi kuin sen kansainvälisissä kauppakumppanimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa. Vähittäishinnat olivat nousseet tukkuhintoja voimakkaammin, sillä hintojen verkko-osatekijä sekä verot ja maksut osatekijä olivat kasvaneet. Puutteellisten tietojen vuoksi energian hintoja koskevan tiedonkeruun tarkkuuteen, avoimuuteen ja yhdenmukaisuuteen suositeltiin parannuksia, ja komissio esitti ehdotuksen asetukseksi (EU) N:o 2016/1952, joka hyväksyttiin. Päätettiin myös, että tällainen energian hintoja ja kustannuksia koskeva kertomus laadittaisiin joka toinen vuosi. Euroopan komissio on tämän vuoksi julkaissut tällaisen kertomuksen myös vuosina 2016 ja 2018.
Lisääntynyt läpinäkyvyys kaasun ja sähkön hinnoissa auttaa parantamaan tasapuolista kilpailua rohkaisemalla kuluttajia tekemään valintoja eri energialähteiden (öljy, hiili, maakaasu ja uusiutuvat energianlähteet) ja eri toimittajien välillä. Energiahintojen läpinäkyvyyttä parannetaan julkaisemalla ja levittämällä hintoja ja hinnoittelujärjestelmiä koskevia tietoja mahdollisimman avoimesti.
Direct access to
Muut artikkelit
Keskeiset taulukot
- Energy (t_nrg), katso (englanniksi):
- Energy statistics – main indicators (t_nrg_indic)
- Electricity prices by type of user (ten00117)
Tietokanta
- Energy (nrg) katso (englanniksi):
- Energy statistics - prices of natural gas and electricity (nrg_price)
- Energy statistics - natural gas and electricity prices (from 2007 onwards) (nrg_pc)
- Energy statistics - natural gas and electricity prices (until 2007) (nrg_pc_h)
Aihekohtaiset osiot
- Energy (englanniksi)
Metodologia
- Energy statistics — electricity prices for domestic and industrial consumers, price components (ESMS metadata file — nrg_pc_204_esms) (englanniksi)
Visualisoinnit
- Energy price visualisation (englanniksi)
Muut verkkosivustot
- Eurelectric (englanniksi)
- Europe’s Energy Portal (englanniksi)
- Euroopan komissio — energia
- Weekly oil bulletin (weekly pump prices) (englanniksi)
- Single market progress report for gas and electricity (englanniksi)
Huomautukset
*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.