Statistics Explained

Archive:Energian tuotanto ja tuonti

Revision as of 13:51, 13 October 2014 by Johanaa (talk | contribs)
Tiedot: maaliskuulta ja toukokuulta 2014. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava päivitys: huhtikuu 2015.
Taulukko 1: Energian tuotanto, 2002 ja 2012
(miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) – Lähde: Eurostat (ten00076), (ten00080), (ten00077), (ten00079), (ten00078) ja (ten00081)
Kuvio 1: Primäärienergian tuotanto, EU-28, 2012
(% kokonaistuotannosta, öljyekvivalenttitonneina ilmaistuna) – Lähde: Eurostat (ten00080), (ten00077), (ten00079), (ten00078), (ten00081) ja (nrg_107a)
Kuvio 2: Primäärienergian tuotannon kehitys
(polttoaineittain), EU-28, 2002–2012
(2002 = 100, öljyekvivalenttitonneina ilmaistuna) – Lähde: Eurostat (ten00076), (ten00081), (ten00080), (ten00079), (ten00078) ja (ten00077)
Taulukko 2: Primäärienergian nettotuonti, 2002–2012 – Lähde: Eurostat (nrg_100a) ja (tps00001)
Taulukko 3: Primäärienergian tuonnin pääasiallinen alkuperä, EU-28, 2002–2012
(% EU-28:n ulkopuolisesta tuonnista) – Lähde: Eurostat (nrg_122a), (nrg_123a) ja (nrg_124a)
Taulukko 4: Energiariippuvuus, EU-28, 2002–2012
(nettotuonnin %-osuus energian kokonaiskulutuksesta ja ajopolttoaineista, öljyekvivalenttitonneina ilmaistuna) – Lähde: Eurostat (nrg_100a), (nrg_102a) ja (nrg_103a)
Kuvio 3: Energiariippuvuus – kaikki tuotteet, 2012
(nettotuonnin %-osuus energian kokonaiskulutuksesta ja ajopolttoaineista, öljyekvivalenttitonneina ilmaistuna) – Lähde: Eurostat (tsdcc310) ja (nrg_100a)

Euroopan unionin (EU) riippuvuus energian tuonnista, erityisesti öljyn ja viime aikoina myös kaasun tuonnista, on tehnyt energian toimitusvarmuudesta merkittävän poliittisen tekijän. Tässä artikkelissa tarkastellaan primäärienergian tuotantoa EU:ssa. Koska tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään, EU on entistä enemmän riippuvainen energian tuonnista EU:n ulkopuolisista maista. Yli puolet (53,4 %) EU-28:n energian kokonaiskulutuksesta katettiin vuonna 2012 tuontienergialla.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Primäärituotanto

Vuonna 2012 EU-28:ssa tuotettiin primäärienergiaa yhteensä 794,3 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia. Tämä jatkoi EU-28:n laskevaa energian tuotannon kehityssuuntausta, lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin tuotanto elpyi talous- ja rahoituskriisin seurauksena vuonna 2009 tapahtuneen voimakkaan laskun jälkeen. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna primäärienergiaa tuotettiin EU-28:ssa vuonna 2012 15,7 % vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. EU-28:n energian tuotannon yleinen laskusuuntaus johtuu ainakin osittain siitä, että raaka-ainevarat ovat ehtymässä ja/tai tuottajien mielestä rajallisten raaka-ainevarojen hyödyntäminen on epätaloudellista.

Eniten primäärienergiaa tuotettiin jäsenvaltioista Ranskassa, jonka osuus EU-28:n primäärienergian kokonaistuotannosta oli 16,8 %. Muut suurimmat primäärienergian tuottajat olivat Saksa (15,6 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (14,6 %). Selvästi eniten primäärienergian tuotanto laski Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 27,1 % vuosien 2002–2012 välillä (katso taulukko 1). Tuotanto laski kyseisellä ajanjaksolla jäsenvaltioista myös Tanskassa (-0,6 prosenttiyksikköä) ja Liettuassa (-0,4 prosenttiyksikköä). Absoluuttisesti ilmaistuna eniten primäärienergian tuotanto kasvoi vuotta 2012 edeltävien kymmenen vuoden aikana Italiassa ja Ruotsissa (molemmissa 4,4 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) sekä Alankomaissa (4,3 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia).

EU-28:ssa primäärienergiaa tuotettiin vuonna 2012 useista eri energialähteistä, joista tärkein oli ydinenergia (28,7 % kokonaistuotannosta). Erityisen suuri merkitys ydinpolttoaineilla oli Ranskassa, Belgiassa ja Slovakiassa, joissa sen osuus kansallisesta primäärienergian tuotannosta oli yli puolet. Yli viidennes EU-28:n primäärienergiasta tuotettiin uusiutuvista energialähteistä (22,3 %) ja kiinteistä polttoaineista (20,9 %, erityisesti hiilestä) ja hieman alle viidennes maakaasusta (16,8 %). Loppuosa primäärienergiasta saatiin raakaöljystä (8,9 %) (katso kuvio 1).

Primäärienergian tuotanto uusiutuvista energialähteistä kasvoi enemmän kuin tuotanto muista energiamuodoista. Primäärienergian tuotanto uusiutuvista energialähteistä kasvoi tasaisesti lähes koko ajanjakson vuosien 2002 ja 2012 välillä, lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin kasvu hieman notkahti (katso kuvio 2). Kyseisellä kymmenen vuoden ajanjaksolla uusiutuvan energian tuotanto kasvoi yhteensä 81,3 %. Toisaalta tuotanto muista primäärienergian lähteistä laski yleisesti vuosien 2002 ja 2012 välillä. Eniten primäärienergian tuotanto laski raakaöljyn (-53,5 %), maakaasun (-35,4 %) ja kiinteiden polttoaineiden (-20,7 %) osalta. Ydinvoiman tuotanto laski vähemmän, 10,9 %.

Tuonti

Primäärienergian tuotannon taantuminen kivihiilestä, ruskohiilestä, raakaöljystä, maakaasusta ja viime aikoina myös ydinenergiasta on johtanut tilanteeseen, jossa EU:n on kysynnän tyydyttämiseksi tuotava energiaa entistä enemmän. Tilanne on kuitenkin tasaantunut talous- ja rahoituskriisin seurauksena. EU-28:n primäärienergian tuonti oli vuonna 2012 noin 922,8 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia enemmän kuin vienti. Väkirikkaimmat jäsenvaltiot olivat yleensä suurimpia primäärienergian nettotuojia. Poikkeuksen tekivät Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola (joilla on vielä kotimaisia öljy-/maakaasu- ja hiilivaroja). Vuodesta 2004 lähtien EU:n jäsenvaltioista ainoa primäärienergian nettoviejä on ollut Tanska (katso taulukko 2).

Viime vuosina EU-28:n energian tuonnin alkuperä on muuttunut. Venäjä on säilyttänyt asemansa suurimpana raakaöljyn ja maakaasun toimittajana ja noussut johtavaksi kiinteiden polttoaineiden toimittajaksi (katso taulukko 3). Vuonna 2012 33,7 % EU-28:n raakaöljyn tuonnista oli peräisin Venäjältä, mikä on hieman vähemmän kuin vuosina 2010 (34,7 %) ja 2011 (34,8 %). Venäjästä tuli tärkein kiinteiden polttoaineiden toimittaja vuonna 2006, jolloin se ohitti Etelä-Afrikan. Australian se ohitti jo vuonna 2004 ja Kolumbian vuonna 2002. Venäjän osuus EU-28:n kiinteiden polttoaineiden tuonnista nousi vuoden 2002 13,1 %:sta 30,0 %:iin vuonna 2009 ja laski sen jälkeen jonkin verran 25,9 %:iin vuonna 2012. Tuonnin supistumisesta huolimatta Venäjä oli edelleen tärkein kiinteiden polttoaineiden tuoja EU:hun vuonna 2012, joskin sen osuus oli vain hieman suurempi kuin Kolumbian (23,7 %) ja Yhdysvaltojen (23,0 %). Sen sijaan Venäjän osuus EU-28:n maakaasun tuonnista laski 45,2 %:sta 29,5 %:iin vuosien 2002 ja 2010 välillä. Osuus kääntyi kuitenkin takaisin nousuun vuosina 2011 ja 2012. Qatarin osuus EU-28:n maakaasun tuonnista nousi vuoden 2002 alle 1 %:sta 11,0 %:iin vuonna 2011 ja laski sen jälkeen 8,4 %:iin vuonna 2012.

EU:n primäärienergian toimitusvarmuus saattaa kärsiä, jos suuri osuus tuonnista on peräisin vain muutamalta kumppanilta. Vuonna 2012 yli kolme neljäsosaa (76,8 %) EU-28:n maakaasun tuonnista oli peräisin Venäjältä, Norjasta ja Algeriasta – tuonti oli hiukan enemmän keskittynyt kuin kahtena edellisenä vuonna: vuonna 2010 71,0 % ja vuonna 2011 72,0 % maakaasun tuonnista oli peräisin näistä kolmesta maasta. Samanlainen tarkastelu osoittaa, että 53,6 % EU-28:n raakaöljyn tuonnista oli peräisin Venäjältä, Norjasta ja Saudi-Arabiasta ja 72,6 % kivihiilen tuonnista Venäjältä, Kolumbiasta ja Yhdysvalloista. Vuosien 2002 ja 2012 välillä tuontia alkoi esiintyä jonkin verran myös uusista kumppanimaista, joskin niiden tuontimäärät ovat vielä vähäisiä. Nigeriasta, Azerbaidžanista ja Kazakstanista tuotiin raakaöljyä ja Qatarista maakaasua.

EU-28:n riippuvuus energian tuonnista kasvoi 1980-luvun alle 40 %:sta energian kokonaiskulutuksesta 53,4 %:iin vuoteen 2012 mennessä (katso taulukko 4). Riippuvuusaste laski jonkin verran vuodesta 2008, jolloin se oli korkeimmillaan (54,7 %). Vuonna 2012 energiariippuvuusaste oli suurin raakaöljyn (88,2 %) ja maakaasun (65,8 %) osalta. Riippuvuus EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvasta tuonnista kasvoi viime vuosikymmenellä (vuosina 2002–2012) nopeammin maakaasun (14,9 prosenttiyksikköä) ja raakaöljyn (11,9 prosenttiyksikköä) osalta kuin kiinteiden polttoaineiden osalta (8,9 prosenttiyksikköä). Vuodesta 2004 lähtien EU-28:n energian nettotuonti on ollut suurempi kuin sen primäärienergian tuotanto. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet EU-28:n energian kokonaiskulutuksesta katettiin nettotuonnilla.

Vuonna 2012 energian nettoviejä Tanska oli ainoa EU:n jäsenvaltio, joka ei ollut riippuvainen tuonnista (katso kuvio 3). Muista jäsenvaltioista vähiten riippuvaisia olivat Viro, Romania, Tšekki ja Ruotsi (ainoat muut maat, joiden riippuvuusaste oli alle 30,0 %). Malta, Luxemburg ja Kypros olivat sen sijaan (lähes) täysin riippuvaisia primäärienergian tuonnista.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Luonnonvaroista suoraan louhittuja tai voitettuja energiatuotteita sanotaan primäärienergialähteiksi, kun taas primäärienergialähteistä muuntamalla tuotettuja energiatuotteita sanotaan johdetuiksi tuotteiksi. Primäärienergiatuotanto kattaa kansallisen tuotannon primäärienergialähteistä luonnonvaroja hyödyntämällä. Tähän kuuluvat esimerkiksi hiilikaivokset, öljykentät, vesivoimalaitokset ja biopolttoaineiden valmistus. Jos kulutus on suurempi kuin primäärituotanto, se on katettava joko primäärienergian tai johdettujen tuotteiden tuonnilla.

Reaktorissa ydinfissiolla tuotettu lämpö katsotaan ydinenergian primäärituotannoksi. Tuotanto lasketaan joko tosiasiallisesti tuotettuna lämpönä tai ilmoitettuna sähkön kokonaistuotantona ja ydinvoimalaitoksen lämpöhyötysuhteena. Kivihiilen ja ruskohiilen primäärituotanto koostuu louhittujen tai tuotettujen polttoaineiden määristä, laskettuna mahdollisen inertin aineen poiston jälkeen.

Energian muuntamista yhdestä muodosta toiseen, kuten sähköenergian tai lämmön tuotanto lämpövoimalaitoksissa taikka koksin tuotanto koksaamoissa, ei katsota primäärituotannoksi.

Nettotuonti lasketaan tuonnin ja viennin erotuksena. Tuontiin lasketaan kaikki kansalliselle alueelle tuodut määrät, lukuun ottamatta kauttakuljetusta (etenkin kaasu- tai öljyputkien kautta), ja vastaavasti vientiin lasketaan kaikki kansalliselta alueelta viedyt määrät.

Taustaa

Yli puolet EU-28:n energiasta tuodaan EU:n ulkopuolisista maista – ja suuntaus on ollut nouseva viime vuosikymmenen aikana. Suuri osa energiasta tuodaan Venäjältä. Viime vuosina Venäjän riidat kauttakulkumaiden kanssa ovat uhanneet haitata toimituksia. Esimerkiksi 6.–20. tammikuuta 2009 kaasun toimitus Venäjältä Ukrainan kautta keskeytyi.

Marraskuussa 2008 Euroopan komissio antoi toisen strategisen energiakatsauksensa (englanniksi). Siinä pohdittiin, miten EU voisi vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta ja siten parantaa toimitusvarmuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Katsauksessa toivottiin jäsenvaltioilta solidaarisuutta energia-alalla ja ehdotettiin toimintaohjelmaa, jolla varmistettaisiin kestävä energiansaanti. Lisäksi siinä tehtiin joukko energiatehokkuuteen liittyviä ehdotuksia, joilla pyritään energiasäästöihin keskeisillä alueilla, kuten rakennuksissa ja energiaa käyttävissä tuotteissa.

Vuoden 2009 tammikuussa puhjenneen Venäjän ja Ukrainan välisen kaasukriisin seurauksena energian toimitusvarmuuteen liittyvää lainsäädäntöä tarkasteltiin uudelleen, ja syyskuussa 2009 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi direktiivin 2009/119/EY, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan ylläpitämään raakaöljyn ja/tai öljytuotteiden vähimmäisvarastoja. Näillä öljy- ja kaasumarkkinoihin liittyvillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että kaikki osapuolet toteuttavat tehokkaita toimia mahdollisten toimitusongelmien seurausten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Samalla pyritään luomaan mekanismit, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tehdä tehokasta yhteistyötä, jos öljy- tai kaasutoimituksissa esiintyy merkittäviä häiriöitä. Lisäksi perustettiin koordinointimekanismi, jotta jäsenvaltiot voivat reagoida hätätilanteisiin välittömästi ja yhtenäisesti.

Energialähteiden suurella määrällä ja toimittajien laajalla valikoimalla sekä kuljetusreiteillä ja -mekanismeilla voi olla huomattava merkitys energiavarmuuden turvaamisessa. Yksi tapa vähentää EU:n energiariippuvuuteen liittyviä riskejä on luotettavien suhteiden rakentaminen toimittajiin ja kauttakulku- ja asiakasmaihin. Syyskuussa 2011 Euroopan komissio antoikin tiedonannon EU:n energiapolitiikka: yhteistyö rajanaapureiden kanssa (KOM(2011) 539 lopullinen).

Marraskuussa 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon Energia 2020 – Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi (KOM(2010) 639 lopullinen). Strategiassa määritellään energia-alan prioriteetit kymmenen vuoden kaudeksi ja esitellään toimia, joilla pyritään vastaamaan eri haasteisiin. Tällaisia haasteita ovat teknologiajohtajuuden edistäminen ja tehokkaat neuvottelut kansainvälisten kumppanien kanssa sekä sellaisten markkinoiden luominen, joilla on kilpailukykyiset hinnat ja jotka takaavat toimitusvarmuuden.

Samassa kuussa Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten (KOM(2010) 677 lopullinen). Siinä määritellään EU:n ensisijaiset sähkön, kaasun ja öljyn kuljetuskanavat. Lisäksi ehdotetaan välineitä näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Käynnissä on myös useita aloitteita Euroopan ja sen itäisten ja eteläisten naapureiden välisten kaasuputkien kehittämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa Nord Stream (Venäjän ja EU:n välillä Itämeren kautta), joka otettiin käyttöön marraskuussa 2011, South Stream (Venäjän ja EU:n välillä Mustanmeren kautta), jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2015, ja Trans Adriatic Pipeline (yhdistää Turkin Italiaan Kreikan ja Albanian kautta ja kuljettaa kaasua Kaspianmeren alueelta EU:hun).

Katso myös

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

Keskeiset taulukot

Energy statistics - quantities (t_nrg_quant)
Total production of primary energy (ten00076)
Primary production of renewable energy (ten00081)
Energy dependence (tsdcc310)

Tietokanta

Energy statistics - quantities, annual data (nrg_quant)
Energy statistics - supply, transformation, consumption (nrg_10)
Energy statistics - imports (by country of origin) (nrg_12)
Energy statistics - exports (by country of destination) (nrg_13)

Aihekohtaiset osiot

Metodologia / Metatiedot

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Muut verkkosivustot