Reports
Päivämäärä: 25 sep 2020
Kausi: 2014-2020
Kohdeala: EU Strategy for the Baltic Sea Region, EU Strategy for the Danube Region, Cooperation between regions and countries, EU Strategy for the Adriatic and Ionian Region, Structural Funds management and Governance, EU Strategy for the Alpine Region
Kielet: bg | cs | da | de | el | en | es | et | fi | fr | hr | hu | it | lt | lv | mt | nl | pl | pt | ro | sk | sl | sv
EU:n makroaluestrategiat ovat määritetyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevien EU:hun kuuluvien ja EU:n ulkopuolisten maiden käynnistämiä poliittisia kehyksiä, joiden avulla maat voivat yhdessä vastata niitä yhdistäviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin asettamalla yhteisiä pitkän aikavälin tavoitteita.
Neljässä makroaluestrategiassa on mukana kaikkiaan 19 EU:n jäsenvaltiota ja yhdeksän EU:n ulkopuolista valtiota. Strategiat ovat
- EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR, 2009)
- Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia (EUSDR, 2011)
- Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia (EUSAIR, 2014)
- Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP, 2016).
Neuvoston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti komissio on julkaissut vuodesta 2016 lähtien joka toinen vuosi kertomuksen neljän makroaluestrategian täytäntöönpanosta. Tämä on kolmas tällainen kertomus ja kattaa ajanjakson vuoden 2018 puolivälistä vuoden 2020 puoliväliin. Kertomuksessa arvioidaan makroaluestrategioiden täytäntöönpanon tilannetta ja edistymistä sekä tarkastellaan mahdollisia tulevia toimia. Kertomusta täydennetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjalla, jossa kerrotaan tarkemmin yksittäisistä makroaluestrategioista. Molemmat asiakirjat perustuvat makroaluestrategioiden kansallisten ja temaattisten koordinaattoreiden (makroaluestrategioiden keskeisten toteuttajien) ja asiantuntijoiden antamaan palautteeseen.
Tämä kertomus julkaistaan aikana, jolloin ennennäkemättömän covid-19-pandemian aiheuttamalla kriisillä on vakavia taloudellisia, fiskaalisia ja sosiaalisia vaikutuksia eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Komissio reagoi nopeasti ehdottamalla välittömiä toimenpiteitä (esimerkiksi CRII ja CRII+) ja tekemällä laaja-alaisia lyhyen ja keskipitkän aikavälin ehdotuksia, muun muassa Euroopan unionin elpymisvälineestä (Next Generation EU). Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta 2020 sopimukseen elpymisvälineestä.
Kun komissio oli hyväksynyt ehdotukset, makroaluestrategioiden keskeiset toteuttajat pyrkivät heti löytämään keinot, joilla strategioilla voitaisiin auttaa osallistujamaita reagoimaan kriisiin. Makroaluestrategiat tarjoavat valmiit ja toimivat yhteistyöpuitteet, joilla varmistetaan toimien, investointien ja hankkeiden parempi koordinointi niiden alueella. Makroaluestrategiat ovat monialaisia ja sidosryhmiä osallistavia ja kattavat eri hallintotasoja. Kaikilla näillä tekijöillä voi olla ratkaiseva merkitys EU:n painopisteiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Euroopan digitaalistrategian, ihmisten hyväksi toimivan talouden ja vahvemman EU:n maailmannäyttämöllä, toteuttamisessa.
Kertomuksella on kaksi päämäärää. Ensinnäkin siinä tarkastellaan makroaluestrategioiden alalla saavutettua edistystä ja kerrotaan, millaisia tulevia parannuksia on aiheellista odottaa. Toiseksi siinä tutkitaan makroaluestrategioiden mahdollista kehittämistä covid-19-kriisin jälkeisenä aikana, kun tavoitteena on varmistaa kestävä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti osallistava talouden elpyminen. Tässä yhteydessä kertomuksessa arvioidaan makroaluestrategioiden roolia EU:n uusien vihreää, digitaalista ja kestävää tulevaisuutta koskevien painopisteiden toteuttamisessa.