Statistics Explained

Matkustajaliikennetilastot


Tiedot heinäkuulta 2020.

Seuraava suunniteltu päivitys: marraskuu 2021.


This Statistics Explained article has been archived on 21 July 2021.


Poimintoja

EU-27:n kansallisissa rautatieverkostoissa matkusti 8 miljardia matkustajaa vuonna 2018.

EU-27:n lentoasemien kautta kulki vuonna 2018 lähes miljardi matkustajaa.

EU-27:n ulkopuolinen matkustajalentoliikenne, EU-27, 2018
Lähde: Eurostat (avia_paexcc)


Tässä artikkelissa annetaan tietoa matkustajaliikennetilastojen nykytilanteesta ja viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa (EU-27) viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella. Tiedot koskevat matkustajaliikenteen eri kulkumuotoja, kuten tie-, rautatie-, lento- ja meriliikennettä. Matkustajaliikenteen pääasiallisin kulkuväline on henkilöauto, jonka suosiota lisää liikkuvuuden ja joustavuuden kasvanut tarve. Henkilöauton yleinen käyttö kulkuvälineenä koko EU-27:ssä on kuitenkin osaltaan lisännyt liikenneruuhkia ja saasteita useilla kaupunkialueilla ja liikenteen valtaväylillä.

Koko artikkeli

Matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma maaliikenteessä

Kuviosta 1 käy ilmi, että henkilöautojen osuus oli 82,9 ;prosenttia maaliikenteen matkustajaliikenteestä EU-27:ssä vuonna 2017. Linja-autojen ja johdinautojen (9,4 %) sekä matkustajajunien (7,8 %) osuudet olivat alle kymmenesosan kaikesta liikenteestä ( henkilökilometreinä mitattuna).

Kuvio 1: Matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma maaliikenteessä, 2017
(% kaikista maaliikenteen henkilökilometreistä)
Lähde: Eurostat (tran_hv_psmod)

Henkilöautojen osuus oli ylivoimaisesti suurin matkustajaliikenteessä kaikissa EU-27:n jäsenvaltioissa. Liettuassa henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä oli 91 prosenttia vuonna 2017. EU-27:n jäsenvaltioista vain Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa henkilöautojen osuus liikenteestä oli alle kolme neljännestä. Unkarissa tämä näkyi linja-autojen ja johdinautojen suurimpana osuutena (21,1 %) EU-27:ssä. Vieläkin suurempi osuus mitattiin ehdokasmaissa, Turkissa (28,2 %) ja Pohjois-Makedoniassa (22,2 %). Pienin osuus mitattiin Alankomaissa (2,9 %). Junaliikenteen osuus maaliikenteen matkustajaliikenteestä oli EU-27:n jäsenvaltioista suurin Itävallassa (11,9 %) ja Alankomaissa (11,4 %). Se oli kuitenkin näissä maissa paljon pienempi kuin EFTA-maa Sveitsissä, jossa junia käytti matkustamiseen 19,7 prosenttia kaikista matkustajista vuonna 2017. Samaan aikaan junaliikenteen osuus oli alle 2,0 prosenttia Sloveniassa, Liettuassa ja Kreikassa sekä ehdokasmaista Pohjois-Makedoniassa ja Turkissa.

Rautatieliikenteen matkustajat

EU-maiden kansallisissa rautatieverkostoissa matkusti 8 miljardia matkustajaa vuonna 2018 (taulukko 1). Kansainvälisen liikenteen osuus kaikesta rautateiden matkustajaliikenteestä oli alle 8 prosenttia kaikissa maissa paitsi. Luxemburgissa, jossa vastaava osuus oli 26 prosenttia. Matkustajaliikenteen kokonaismäärä kasvoi 19:ssä EU-27:n jäsenvaltiossa – ja väheni kolmessa jäsenvaltiossa – vuosien 2017 ja 2018 välillä (Kyproksessa ja Maltassa ei ole rautateitä, ja Belgian, Unkarin ja Alankomaiden osalta tiedot ovat luottamuksellisia). Suurimmat kasvut mitattiin Liettuassa (+11,7 %), Kreikassa (+9,4 %), Ruotsissa (+7,3 %) ja Itävallassa (+7.1 %). Kasvu oli merkittävää myös ehdokasmaa Turkissa (+17,8 %). Sen sijaan matkustajaliikenteen määrä laski 3,9 prosenttia Romaniassa ja 2,4 prosenttia Ranskassa.

Taulukko 1: Rautateiden matkustajaliikenne liikennetyypin mukaan, 2017–2018
(tuhat matkustajaa)
Lähde: Eurostat (rail_pa_typepas) ja (rail_pa_quarta)

Kun tarkastellaan kansallisen liikenteen kehitystä vuosien 2017 ja 2018 välillä, käy ilmi, että matkat lisääntyivät eniten Liettuassa (+11,5 %), Kreikassa (+9,4 %), Ruotsissa (+8,1 %) ja Itävallassa (+7,1 %), kun taas ne vähenivät eniten Romaniassa (–3,9 %).

Rautatieliikenteen suhteellisen merkityksen vertailemiseksi eri maiden välillä tiedot voidaan normalisoida ilmaisemalla matkustajaliikenteen taso suhteessa väestömäärään (kuvio 2). Kansallisen rautatieverkoston matkat Itävallassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa olivat keskimäärin yli 1 000 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2018. Määrä oli reilusti alle Sveitsissä mitatun tason (2 133 henkilökilometriä asukasta kohden). Sitä vastoin niistä 22:sta EU-27:n jäsenvaltiosta, joissa on rautateitä ja joista tiedot ovat saatavilla, lyhyimmät keskietäisyydet kansallisissa rautatieverkostoissa mitattiin Kreikassa (103 henkilökilometriä asukasta kohden) ja Liettuassa (121 henkilökilometriä) vuonna 2018. Ehdokasmaista Turkissa (68 henkilökilometriä) ja Pohjois-Makedoniassa (30 henkilökilometriä) keskietäisyys oli vieläkin lyhyempi.

Kuvio 2: Rautateiden matkustajaliikenne liikennetyypin mukaan, 2018
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde: Eurostat (rail_pa_typepas) ja (demo_gind)

Kansainvälisessä rautatieliikenteessä ainoat EU-27:n jäsenvaltiot, joissa matkustettiin keskimäärin yli 100 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2018, olivat Luxemburg (213 henkilökilometriä asukasta kohden), Tšekki (160 henkilökilometriä asukasta kohden) ja Ranska (143 henkilökilometriä asukasta kohden). Myös EFTA-maa Sveitsi (128 henkilökilometriä asukasta kohden) ylitti tämän kynnysarvon. Nämä luvut voivat kuvastaa muun muassa kansainvälisten rajojen läheisyyttä, rajat ylittäviä työmatkoja tekevien työntekijöiden merkitystä työvoimassa, suurnopeusjunayhteyksien saatavuutta ja sitä, kulkevatko kansainväliset liikennekäytävät tietyn maan kautta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikenteen matkustajien määrä EU-27:ssä oli vuonna 2018 lähes 1 miljardi (kuvio 3). EU-27:n jäsenvaltioista Saksassa kirjattiin lentoliikenteen suurin matkustajamäärä vuonna 2018 (222 miljoonaa matkustajaa). Seuraavaksi suurimmat luvut kirjattiin Espanjassa (221 miljoonaa matkustajaa) ja Ranskassa (162 miljoonaa matkustajaa). Yhdessä Italian kanssa näiden kolmen maan yhteenlaskettu osuus oli 58 prosenttia kaikkien 27:n jäsenvaltion lentoliikenteestä. (Osuuden laskennassa ei voida käyttää EU-27-arvoa, millä vältetään kaksinkertainen laskenta, eli se, että samat matkustajat lasketaan sekä saapuvien että lähtevien kansallisten ja kansainvälisten EU:27:n sisäisten lentojen osalta.) Sen sijaan Sloveniassa kirjattiin vain 1,8 miljoonaa matkustajaa.

Puolet matkustajalentoliikenteestä oli EU-27:n ulkopuolisia lentoja (50 %), kun taas kotimaan lentojen osuus oli 16 prosenttia ja kansainvälisten EU:n sisäisten lentojen osuus 34 prosenttia. Lähes kaikissa EU-27:n jäsenvaltioissa kansainvälisen EU-27:n sisäisen liikenteen osuus on suurin. Osuudet vaihtelevat Ranskan 37 prosentista Luxemburgin 76 prosenttiin. Poikkeuksena ovat Ranska, Irlanti, Kypros, Alankomaat, Slovakia ja Slovenia, joissa EU-27:n ulkopuolisen liikenteen osuus on suurempi kuin EU-27:n sisäisen kansainvälisen liikenteen osuus. EU-27:n ulkopuolisen liikenteen osuus oli suurin Kyproksessa (60 %), kun taas pienin Luxemburgissa (24 %). Kaikissa EU-27:n jäsenvaltioissa kansallisen liikenteen osuus oli pienempi kuin EU-27:n sisäisen kansainvälisen liikenteen ja EU-27:n ulkopuolisen kansainvälisen liikenteen osuudet. Kansallisen liikenteen osuus oli suurin Italiassa (21 %), Ruotsissa (20 %), Ranskassa (19 %), Espanjassa (18 %) ja Kreikassa (16 %).

Kuvio 3: Matkustajalentoliikenne liikennetyypin mukaan, 2018
(miljoonaa matkustajaa)
Lähde: Eurostat (avia_paoc)

Pariisin Charles de Gaulle oli matkustajamäärältään suurin lentoasema EU-27:ssä vuonna 2018. Lähtevien ja saapuvien matkustajien määrä oli siellä 72 miljoonaa (kuvio 4). Pariisin Charles de Gaulle on pysynyt EU:n matkustajamäärältään suurimpana lentoasemana vuodesta 2002. Jonkin verran perässä tulivat Amsterdamin Schiphol (71 miljoonaa) ja Frankfurtin lentoasema (69 miljoonaa).

Ylivoimaisesti suurin osa matkustajista näillä kolmella suurimmalla lentoasemalla matkusti kansainvälisillä lennoilla; pienin osuus mitattiin Frankfurtin lentoasemalla (89 ;%) ja suurin (lähes 100 %) Amsterdamin Schipholin lentoasemalla. Sitä vastoin kansallisilla lennoilla matkusti 28 prosenttia niistä 56 miljoonasta matkustajasta, jotka käyttivät EU-27:n neljänneksi suurinta henkilölentoasemaa (Adolfo Suárez Madrid-Barajas) vuonna 2018. Lisäksi suhteellisen suuri osuus matkustajista lähti tai saapui kotimaan lennoilla seuraavilla lentoasemilla: Pariisin Orly (43 %), Barcelonan El Prat-lentoasema ja Rooman Fiumicino (molemmat noin 27 %).

Kuvio 4: EU-27:n 15 suurinta lentoasemaa vuonna 2018
(miljoonaa matkustajaa)
Lähde: Eurostat (avia_paoa)

Kartassa 1 esitetään muutamia EU-27:n ulkopuolisen lentoliikenteen suuntauksia. Ylivoimaisesti eniten lentoja suuntautui ’Muuhun Eurooppaan (EU-27:n ulkopuolelle)’. Osuus oli 60 prosenttia EU-27:n ulkopuolisesta matkustajalentoliikenteestä. Lentoliikenne Intian niemimaalle kasvoi 18,6 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018, eli sen osuus EU-27:n matkustajaliikenteestä kasvoi eniten. Seuraavaksi eniten kasvoivat lentoliikenne Pohjois-Afrikkaan (+17,5 %) ja entiseen Neuvostoliittoon kuuluneisiin Aasian tasavaltoihin (+15,1 %). Keski-Amerikkaa ja Karibiaa lukuun ottamatta (-0,6 %) EU-27:n ulkopuolinen matkustajalentoliikenne kaikkialle maailmaan kasvoi.

Kartta 1: EU-27:n ulkopuolinen matkustajalentoliikenne, EU-27, 2018
Lähde: Eurostat (avia_paexcc)

Meriliikenteen matkustajat

Vuonna 2018 EU-27:n satamista lähteneitä ja satamiin saapuneita meriliikenteen matkustajia oli 410 miljoonaa, joka oli 5,6 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna (taulukko 2). Toisin kuin tavaroiden kuljetuksessa, jossa noin 60 prosenttia kuormista puretaan ja 40 prosenttia lastataan EU-27:n satamissa, matkustajaliikenteessä EU-27:n satamiin saapuvien ja satamista lähtevien matkustajien määrissä ei ole yleensä huomattavaa eroa. Tämä selittynee sillä, että meriliikenteen matkustajat hyödyntävät pääasiassa kansallisia ja EU-27:n sisäisiä lauttapalveluja ja jokainen matkustaja kirjataan tilastoihin yleensä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran, kun he nousevat lautalle yhdessä EU-27:n satamassa, ja toisen kerran, kun he poistuvat lautalta toisessa EU-27:n satamassa.

Italian (85,4 miljoonaa matkustajaa) ja Kreikan (72,5 miljoonaa matkustajaa) satamissa kirjattiin 38,5 prosenttia kaikista EU-27:n satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista matkustajista vuonna 2018. Tämän seurauksena Italia ja Kreikka pysyivät EU-27:n merkittävimpinä meritse tapahtuvan matkustajaliikenteen maina. Lähteneiden ja saapuneiden matkustajien määrä kasvoi vuoteen 2017 verrattuna huomattavasti Italiassa (+15,6 %). Seuraavaksi eniten satamista lähteneitä ja satamiin saapuneita matkustajia vuonna 2018 oli Tanskassa (43,8 miljoonaa matkustajaa), jossa lukema nousi 2,2 prosenttia vuodesta 2017.

Taulukko 2: Satamista lähteneet ja satamiin saapuneet meriliikenteen matkustajat, 2015–2018
(tuhatta)
Lähde: Eurostat (mar_mp_aa) ja (mar_mp_aa_cphd)

Edellisvuoteen verrattuna meriliikenteen matkustajien määrä kasvoi vuonna 2018 suhteellisesti eniten Bulgariassa (+20,9 %, alhaisesta lähtötasosta), Espanjassa (+16,8 %) sekä Italiassa (+15,6 %). Sitä vastoin suurin suhteellinen lasku kirjattiin Romaniassa (ei matkustajia vuonna 2018), Kyproksessa (–60,9 %, alhaisesta lähtötasosta), Sloveniassa (–21,1 %, alhaisesta lähtötasosta) ja Belgiassa (–11,3 %).

Risteilymatkustajien osuus kaikista EU-27:n satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista matkustajista oli vain 3,3 prosenttia vuonna 2018. Näillä matkustajilla on kuitenkin keskeinen merkitys niissä satamissa ja maissa, joissa on risteilyliikennettä. Melkein 78 prosenttia EU-27:n satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista risteilymatkustajista vuonna 2018 kirjattiin seuraavissa kolmessa maassa: Italia, Espanja ja Saksa. EU-27:n satamien yhden päivän risteilyjen matkustajia ei laskettu näihin lukemiin.

Taulukoiden ja kuvioiden lähdetiedot

Tietolähteet

Valtaosa maaliikenteen matkustajaliikennettä koskevista tilastotiedoista perustuu ajoneuvojen liikkeisiin kussakin tarkasteltavassa maassa ajoneuvon tai aluksen kansallisuudesta riippumatta (alueperiaate). Henkilökilometrien mittaamista (henkilökilometri vastaa yhtä matkustajaa, joka matkustaa yhden kilometrin etäisyyden) pidetään yleisesti luotettavampana mittaustapana, sillä matkustajamäärän laskemisessa on suuri kaksinkertaisen laskennan riski, etenkin kansainvälisessä liikenteessä. EU:n jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä ei ole yhdenmukaistettu tieliikenteen matkustajakuljetusten osalta.

Matkustajaliikenteen liikennemuotojakaumalla maaliikenteessä kuvataan henkilöauto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikennettä. Siinä käsitellään yleensä liikkumista tietyn maan alueella ajoneuvon kansallisuudesta riippumatta. Matkustajaliikenteen kulkumuotojakauma on kunkin kulkumuodon prosenttiosuus, ja se perustuu henkilökilometreinä ilmaistuihin tietoihin. Tässä artikkelissa maaliikenteen matkustajaliikenteen yhdistettyihin lukuihin eivät sisälly kotimaan lento- ja vesiliikennepalvelut (sisäinen ilmailu ja meriliikenne).

Rautatieliikenteen matkustajat

Rautatieliikenteen matkustajilla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat junalla. Rautatieliikenteen matkustajatiedot eivät koske Maltaa ja Kyprosta (tai Islantia), koska näissä maissa ei ole rautateitä. Kotimaan ja kansainvälisen rautatieliikenteen vuotuiset matkustajatilastot kattavat yleensä ainoastaan suuret rautatieliikenneyritykset, vaikka joissain maissa tietoja tuotetaan kaikkien rautateiden liikenteenharjoittajien osalta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikennetilastot koskevat kotimaan ja kansainvälistä liikennettä, jota mitataan kuljetettujen matkustajien määrissä. Tietoja kerätään saapuvista ja lähtevistä lennoista. Lentomatkustajilla tarkoitetaan kaikkia matkustajia tietyllä lennolla. Jokainen matkustaja lasketaan vain kerran eikä toistuvasti kyseisen lennon eri vaiheissa. Lentomatkustajiin sisältyvät kaikki kaupallisen ja ei-kaupallisen lentoliikenteen matkustajat, joiden matka alkaa tarkasteltavana olevalta lentoasemalta tai päättyy sinne, sekä vaihtomatkustajat, jotka siirtyvät lennolle tai poistuvat lennolta kyseisellä lentoasemalla. Lentomatkustajiin ei lasketa ns. transit-matkustajia, jotka jatkavat suoraan samalla lennolla. Lentoliikennetilastoja kerätään kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain, mutta tässä artikkelissa esitetään vain vuosittain kerättyjä tietoja. Lentoliikenteen matkustajatilastoihin sisältyy myös kaupallisen matkustajalennon numero sekä tietoa lentoreitistä ja matkustajapaikkamääristä. Vuotuisia tietoja on saatavilla useimpien EU:n jäsenvaltioiden osalta vuodesta 2003 alkaen.

Meriliikenteen matkustajat

Meriliikennetietoja on yleisesti saatavilla vuodesta 2001 alkaen, vaikka jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet tietoja vuodesta 1997. Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia eivät toimita meriliikennetilastoja, koska ne ovat sisämaavaltioita, joissa ei ole meriliikennettä. Tietoja eivät toimita myöskään Liechtenstein ja Sveitsi.

Merimatkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee merimatkan kaupallisella aluksella. Matkustajiin ei lasketa henkilöstöä eikä miehistön jäseniä, jotka eivät työskentele aluksella mutta eivät myöskään maksa matkastaan. Sylivauvoja ei myöskään lasketaan matkustajiin. Kaksinkertainen laskenta on mahdollinen, jos sekä lähtösatama että tulosatama raportoivat tietoja. Tämä on melko yleistä meriteitse tapahtuvassa matkustajaliikenteessä, sillä matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä.

Taustaa

EU:n liikennepolitiikalla pyritään varmistamaan, että matkustajia kohdellaan samojen perusnormien mukaisesti kaikkialla EU:ssa. Matkustajilla on jo monenlaisia oikeuksia, jotka kattavat esimerkiksi tietoa matkasta, varaukset ja lippuhinnat, matkatavaroille aiheutuneet vahingot, viiveet ja peruutukset sekä pakettilomiin liittyvät ongelmat. Tätä silmällä pitäen EU antaa lainsäädäntöä, jolla suojellaan matkustajien oikeuksia kaikissa liikennevälineissä:

  • Asetus (EY) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä (saatavilla myös tiivistelmä). Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jossa pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta
  • Asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (saatavilla myös tiivistelmä)
  • Asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä (saatavilla myös tiivistelmä).
  • Asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä (saatavilla myös tiivistelmä).

Lisäksi on annettu erityisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisille matkustajille tarjotaan riittävät palvelut eikä heiltä evätä kuljetusta perusteettomasti. Asetuksessa (EY) N:o 1107/2006 säädetään vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä.

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2011 tiedonannon ”Eurooppalainen näkemys matkustajien eduksi: Tiedonanto matkustajien oikeuksista Euroopan unionissa” (KOM(2011) 898 lopullinen). Tiedonannossa tunnustetaan pyrkimykset sisällyttää matkustajien suojelutoimenpiteet kaikkiin liikennemuotoihin, mutta pannaan merkille, että kaikkia oikeuksia ei ole täysin toteutettu. Tiedonannolla pyritään vakiinnuttamaan aiempi työ, varmistamaan oikeuksien entistä yhtenäisempi, tehokkaampi ja yhdenmukaistetumpi soveltaminen ja lisäämään matkustajien ymmärrystä.

Maaliskuussa 2011 Euroopan komissio antoi valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (KOM(2011) 144 lopullinen). Kattava strategia sisältää 40 erityisen toimen etenemissuunnitelman, jonka pohjalta luodaan kilpailukykyinen liikennejärjestelmä kymmenen vuoden aikana. Näin pyritään lisäämään liikkuvuutta, poistamaan tärkeimpiä esteitä keskeisiltä aloilta ja vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä.

Lisätietoa Euroopan komission liikennepolitiikan aloitteita koskevista ehdotuksista on saatavana EU:n liikennettä käsittelevässä artikkelissa (englanniksi).

Suora pääsy

Muut artikkelit
Taulukot
Tietokanta
Aihekohtainen osio
Julkaisut
Metodologia
Visualisoinnit




Transport, volume and modal split (t_tran_hv)
Volume of passenger transport relative to GDP (tsdtr240)
Modal split of passenger transport (tsdtr210)
Railway transport (t_rail)
Rail transport of passengers (ttr00015)
Air transport (t_avia)
Air transport of passengers (ttr00012)
Multimodal data (tran)
Transport, volume and modal split (tran_hv)
Volume of passenger transport relative to GDP (tran_hv_pstra)
Modal split of passenger transport (tran_hv_psmod)
Railway transport (rail)
Railway transport measurement - passengers (rail_pa)
Road transport (road)
Road transport measurement - passengers (road_pa)
Maritime transport (mar)
Maritime transport - passengers - detailed annual and quarterly results (mar_pa)
Air transport (avia)
Air transport measurement - passengers (avia_pa)

Viitekäsikirjat

Metodologiset huomautukset

ESMS-metatiedostot

Retrieved from "https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Passenger_transport_statistics/fi&oldid=537350"