Archive:Sähkön hintatilastot

Tiedot poimittu marraskuussa 2019.

Seuraava suunniteltu päivitys: Tammikuu 2021.

Highlights

Kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat EU:n korkeimmat Saksassa (0,31 euroa/kWh) ja alhaisimmat Bulgariassa (0,10 euroa/kWh) vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

Muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat EU:n korkeimmat Italiassa (0,17 euroa/kWh) ja alhaisimmat Tanskassa (0,07 euroa/kWh) vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

Sähkönhinnat (verot mukaan lukien) kotitalouskäyttäjille, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko

Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä kotitalous käyttäjien että muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön hintojen kehitystä Euroopan unionissa (EU). Artikkeli sisältää hintatietoja myös Islannista, Liechtensteinista, Norjasta, Albaniasta, Pohjois-Makedoniasta, Montenegrosta, Serbiasta, Turkista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Kosovosta ^[1], Moldovasta, Ukrainasta ja Georgista.

Energian hinta on EU:ssa riippuvainen useista erilaisista tarjontaan ja kysyntään vaikuttavista tekijöistä, kuten geopoliittisesta tilanteesta, kansallisesta energialähteiden yhdistelmästä, tuonnin monipuolisuudesta, verkkokustannuksista, ympäristönsuojelukustannuksista, ankarista sääolosuhteista tai valmisteverojen ja muiden verojen tasosta. On huomattava, että tässä artikkelissa annetut hinnat sisältävät kotitalouskäyttäjiä koskevat verot, maksut ja arvonlisäveron mutta eivät muita kuin kotitalouskäyttäjiä koskevia palautettavia veroja ja maksuja eivätkä arvonlisäveroa.

Full article

Sähkön hinnat kotitalouskäyttäjille

Sähkön hinnat korkeimmat Tanskassa ja Saksassa

Taulukossa 1 esitetään yleiskuva sähkön keskimääräisistä hinnoista euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh) kolmelta viime vuodelta (jokaisen vuoden ensimmäisen puolisko kausivaikutuksen välttämiseksi).

Taulukko 1: Sähkön hinnat, 2017–2019 (ensimmäiset vuosipuoliskot)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204) ja (nrg_pc_205)

Kotitalouskäyttäjien (jotka on määritelty tässä artikkelissa keskisuuriksi kuluttajiksi, joiden vuosittainen kulutus on noin 2 500 kWh < kulutus < 5 000 kWh) sähkön hinnat olivat vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Saksassa (0,3088 euroa/kWh), Tanskassa (0,2984 euroa/kWh) ja Belgiassa (0,2839 euroa/kWh), ks. kuvio 1. Sähkön hinnat olivat alhaisimmat Bulgariassa (0,0997 euroa/kWh), Unkarissa (0,1120 euroa/kWh) ja Liettuassa (0,1255 euroa/kWh). Kotitalouksien sähkön hinta oli Saksassa lähes kolminkertainen Bulgariassa perittyyn hintaan verrattuna.

Kuvio 1: Kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

EU-28:ssa keskimääräinen hinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2017) kotitalouksien käyttämää sähkömäärää koskevia tietoja – oli vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,2159 euroa/kWh.

Kuviossa 2 esitetään sähkön hintakehitys kotitalouskäyttäjien osalta EU-28:ssa ja euroalueella vuoden 2008 ensimmäisestä puoliskosta lähtien. Viime vuosikymmenen aikana sähkön, sen jakelun ja verkon hinta (ilman veroja) pysyi vakaana. Se laski vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon 0,1149 eurosta/kWh 0,1411 euroon/kWh vuoden 2014 toisella puoliskolla ja on nyt 0,1356 euroa/kWh. Verojen osuus on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuoden 2008 27 prosentista 37 prosenttiin vuonna 2019.

Kuvio 2: Kotitalouskäyttäjien sähkön hintojen kehitys, EU-28 ja euroalue, 2008–2019
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Verojen ja maksujen osuus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä

Kuviossa 3 esitetään verojen ja maksujen osuus kotitalouskäyttäjien sähkön kokonaisvähittäishinnasta. Verojen suhteellinen määrä oli vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla pienin Maltassa (5,9 %), jossa perushintaan sovelletaan alhaista arvonlisäverokantaa eikä kotitalouskäyttäjiltä peritä muita veroja. Verojen osuus oli suurin Tanskassa, jossa 63,7 prosenttia loppukuluttajahinnasta muodostui veroista ja maksuista.

Kuvio 3: Sähkö – kotitalouskäyttäjien maksamien verojen ja maksujen osuus, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Sähkön hinnat laskivat eniten Tanskassa, Portugalissa ja Puolassa

Kuvio 4 osoittaa sähkön hinnan muutokset kotitalouskäyttäjien osalta. Hinta sisältää kaikki verot, maksut ja arvonlisäveron kansallisena valuuttana vuosien 2018 ja 2019 ensimmäisten puoliskojen välillä. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla EU:n jäsenvaltioista neljässä. Kotitalouskuluttajien sähkön hinnat nousivat eniten Alankomaissa (20,3 %), kun taas hinnanlasku oli huomattavin Tanskassa (-4,3 %).

Kuvio 4: Muutos sähkön hinnoissa kotitalouskäyttäjien osalta vuotta aiempaan verrattuna, sama vuosipuolisko, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Sähkön hinnat muille kuin kotitalouskäyttäjille

Sähkön hinnat korkeimmat Italiassa ja Kyproksessa

Muiden kuin kotitalouskäyttäjien (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia kuluttajia, joiden vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 500 MWh < kulutus < 2 000 MWh) sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla Italiassa ja Kyproksessa (ks. kuvio 5). Keskimääräinen hinta – joka on laskettu käyttämällä uusimpien kansallisten tietojen (2017) mukaista muiden kuin kotitalouskäyttäjien kulutuksen painotettua keskiarvoa – oli EU-28:ssa vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla 0,1251 euroa kilowattituntia kohti.

Kuvio 5: Muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön hinnat, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Kuviossa 6 esitetään sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta EU-28:ssa vuoden 2008 ensimmäisestä puoliskosta lähtien. Sähkön, sen jakelun ja verkon hinta (ilman veroja) laski ensin vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon 0,0846 eurosta/kWh 0,0959 euroon/kWh vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ja on nyt 0,0875 euroa/kWh. Verojen osuus on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuoden 2008 13 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2019.

Kuvio 6: Muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön hintojen kehitys, EU-28 ja euroalue, 2008–2019
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus sähkön hinnoista

Kuviossa 7 esitetään palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön kokonaishinnasta. Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla verojen osuus oli suurin Saksassa, jossa palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut muodostivat 45,1 prosenttia kokonaishinnasta.

Kuvio 7: Muiden kuin kotitalouskäyttäjien maksamien ei-palautettavien verojen ja maksujen osuus, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta

Kuviossa 8 esitetään sähkön hinnan muutokset muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta. Hinnat sisältävät kaikki ei-palautettavat verot ja maksut kansallisena valuuttana vuosien 2018 ja 2019 ensimmäisten puoliskojen välillä. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla vain yhdessä EU:n jäsenvaltioissa (Tanskassa 12,2%). Hinnat nousivat eniten Romaniassa (19,2 %), kun taas Tanskassa hinnat laskivat 12,2 %.

Kuvio 8: Muutos sähkön hinnoissa muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta vuotta aiempaan verrattuna, sama vuosipuolisko, vuoden 2019 ensimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Electricity price statistics tables and graphs (englanniksi)

Tietolähteet

Kotitalouskäyttäjien määritteleminen

Tässä artikkelissa kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan kotitalouksien keskitasoista vakiokulutusluokkaa, jossa käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 2 500–5 000 kWh. Kaikki hinnat ovat vähittäishintoja, ja niihin sisältyvät ALV ja muut verot sekä maksut.

On huomattava, että vuosien 2018 ja 2019 hintojen vertailu on tehty kansallisina valuuttoina, jotta voidaan sulkea pois valuuttakurssimuutosten vaikutukset kansallisten valuuttojen ja euron välillä niiden EU-jäsenvaltioiden kohdalla, joiden valuutta ei ole euro.

Muiden kuin kotitalouskäyttäjien määritteleminen

Tässä artikkelissa muilla kuin kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan muiden kuin kotitalouskäyttäjien keskitasoista vakiokulutusluokkaa, jossa käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 500–2 000 MWh. Tässä artikkelissa esitetyt hinnat vastaavat sähköntuotannon perushintaa ja verkkokustannuksia ja sisältävät kaikki palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut.

Metodologia

Menetelmämuutoksen takia sarjassa on katkos vuodesta 2007 eteenpäin, joten saatavilla on vain suhteellisen lyhyt aikasarja. Jopa tämän suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana sähkön hinnat ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti.

Vuonna 2016 tuli voimaan asetus (EU) 2016/1952, jossa määritellään sähkön hintoja kotitalouskäyttäjien ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta koskevien tietojen keräys- ja levittämisvelvoite. Tammikuuhun 2017 saakka viranomaiset toimittivat kotitalouksia koskevat hintatiedot vapaaehtoisesti. Vuoteen 2016 saakka muut kuin kotitalouskäyttäjät määriteltiin teollisuuskäyttäjiksi, mutta viranomaisilla oli lupa sisällyttää ryhmään muitakin muita kuin kotitalouskäyttäjiä. Asetuksen (EU) 2016/1952 myötä määritelmä muutettiin teollisuuskäyttäjistä muiksi kuin kotitalouskäyttäjiksi, jotta kaikissa raportoivissa maissa sovellettaisiin yksiselitteistä menetelmää.

Sähkötariffit eli sähköyhtiön perimät sähkötuotteen hinnat vaihtelevat toimittajittain. Tämä voi johtua neuvotelluista sopimuksista, varsinkin suurten muiden kuin kotitalouskäyttäjien kohdalla. Pienille käyttäjille tariffit määritetään yleensä kulutetun sähkön määrän sekä eräiden muiden tekijöiden mukaan. Useimpiin tariffeihin sisältyy myös jonkinlainen kiinteä maksu. Tämän vuoksi sähkölle ei ole olemassa yhtä ainoaa hintaa. Hintojen vertailemiseksi tiettynä ajanjaksona EU-jäsenvaltioiden välillä tässä artikkelissa on annettu tietoja kotitalous- ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien kulutusluokista. Sähkön hintatietoja kerätään kaiken kaikkiaan viidestä erilaisesta kotitalouksien ryhmästä niiden erilaisen vuotuisen sähkön kulutuksen mukaan. Muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta sähkön hintatietoja kerätään yhteensä seitsemästä erilaisesta käyttäjäryhmästä.

Kerätyt hintatiedot kattavat keskimääräiset hinnat tammikuusta kesäkuuhun (ensimmäisen vuosipuolisko eli puolivuotiskausi 1) ja heinäkuusta joulukuuhun (toinen vuosipuolisko eli puolivuotiskausi 2) kunakin vuonna. Hintoihin sisältyvät sähkön perushinta, siirto- ja jakelumaksut, mittarivuokrat ja muut palvelut. Esitettyihin kotitalouskäyttäjien sähkön hintoihin sisältyvät arvonlisävero (ALV) ja muut verot sekä veronluonteiset maksut ja muut maksut, koska tällainen hinta kuvaa yleensä kotitalouskäyttäjien maksamaa loppuhintaa. Koska muut kuin kotitalouskäyttäjät voivat tavallisesti saada arvonlisäveron ja eräiden muiden verojen palautuksia, yrityksiltä perityt hinnat esitetään ilman ALV:tä ja muita palautettavissa olevia veroja ja maksuja. Sähkön hinnat ilmoitetaan euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh).

Taustaa

Energian, erityisesti sähkön, hinta ja toimitusten luotettavuus ovat maan energiahuoltostrategian keskeisiä tekijöitä. Sähkön hinnat ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, koska sähkön osuus teollisuusyritysten ja palveluja tuottavien yritysten energian kokonaiskustannuksista on tavallisesti merkittävä. Muiden fossiilisten polttoaineiden kauppahinnat kansainvälisillä markkinoilla ovat suhteellisen yhdenmukaiset, joten niihin verrattuna sähkön hintahaarukka EU-jäsenvaltioiden välillä on suurempi. Sähkön hintaan vaikuttavat jossakin määrin primääristen polttoaineiden hinta ja viime aikoina myös hiilidioksidin (CO₂) päästöoikeuden hinta.

Näitä seikkoja käsiteltiin Euroopan komission tiedonannossa Vastatoimet öljyn hinnannousulle (KOM(2008) 384), jossa EU:ta kehotetaan tehostamaan energiankäyttöään, vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja etenkin noudattamaan ilmastonmuutosta ja uusiutuvaa energiaa koskevassa paketissa määritettyä toimintatapaa.

EU on toteuttanut toimia sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapauttamiseksi 1990-luvun toiselta puoliskolta lähtien. Vuonna 2003 hyväksytyillä direktiiveillä vahvistettiin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt. Markkinoiden avaamiselle asetettiin määräajat, ja asiakkaat voivat silloin valita itse omat toimittajansa. Yritysasiakkaita koskeva määräaika oli 1. heinäkuuta 2004 ja kaikkia kuluttajia koskeva määräaika (kotitaloudet mukaan luettuina) 1. heinäkuuta 2007. Jotkin EU-jäsenvaltioista ennakoivat vapauttamisprosessia, kun taas toiset olivat hitaampia tarvittavien toimenpiteiden käyttöönottamisessa. Monilla sähkö- ja maakaasumarkkinoilla on edelleen markkinoille pääsyä vaikeuttavia esteitä, kuten voidaan todeta niiden markkinoiden lukumäärästä, joita vieläkin hallitsevat (lähes) monopoliasemassa olevat toimittajat. Heinäkuussa 2009 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kolmannen third package of legislative proposals lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena oli varmistaa todellinen ja toimiva toimittajavalinta sekä hyödyttää asiakkaita. Uskotaan, että lisääntynyt läpinäkyvyys kaasun ja sähkön hinnoissa auttaa parantamaan tasapuolista kilpailua rohkaisemalla kuluttajia tekemään valintoja eri energialähteiden (öljy, hiili, maakaasu ja uusiutuvat energianlähteet) ja eri toimittajien välillä. Energiahintojen läpinäkyvyyttä voidaan parantaa julkaisemalla ja levittämällä hintoja ja hinnoittelujärjestelmiä koskevia tietoja mahdollisimman avoimesti.

Direct access to

Huomautukset

↑ Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[1] Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[1]