Matkustajaliikennetilastot

Tiedot kesäkuulta 2019.

Seuraava suunniteltu päivitys: lokakuu 2020.

Poimintoja

Yli 9,6 miljardia matkustajaa matkusti EU-maiden kansallisissa rautatieverkostoissa.

Lentoliikenteen matkustajien määrä EU:ssa ylitti 1 miljardin ensi kertaa vuonna 2017.

Saapuvat ja lähtevät merimatkustajat kaikissa satamissa, EU-28, 2002–2017

Tässä artikkelissa annetaan tietoa matkustajaliikennetilastojen nykytilanteesta ja viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa (EU) viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella. Tiedot koskevat matkustajaliikenteen eri kulkumuotoja, kuten tie-, rautatie-, lento- ja meriliikennettä. Matkustajaliikenteen pääasiallisin kulkuväline on henkilöauto, jonka suosiota lisää liikkuvuuden ja joustavuuden kasvanut tarve. Henkilöauton yleinen käyttö kulkuvälineenä koko EU:ssa on kuitenkin osaltaan lisännyt liikenneruuhkia ja saasteita useilla kaupunkialueilla ja liikenteen valtaväylillä.

Koko artikkeli

Matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma maaliikenteessä

Kuviosta 1 käy ilmi, että henkilöautojen osuus oli 82,9 prosenttia maaliikenteen matkustajaliikenteestä EU:ssa vuonna 2016. Linja-autojen ja johdinautojen (9,4 %) sekä matkustajajunien (7,7 %) osuudet olivat alle kymmenesosan kaikesta liikenteestä (mitattuna kunkin maaliikenteen liikennevälineen henkilökilometreinä).

Kuvio 1: Matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma maaliikenteessä, 2016
(% kaikista maaliikenteen henkilökilometreistä)
Lähde: Eurostat (tran_hv_psmod)

<newarticle>Henkilöautojen osuus oli ylivoimaisesti suurin matkustajaliikenteessä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Liettuassa ja Portugalissa henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä oli lähes 90 prosenttia vuonna 2016. Slovakia, Tšekki ja Unkari olivat ainoat jäsenvaltiot, joissa henkilöautojen osuus oli alle kolme neljäsosaa. Unkarissa tähän liittyi linja-autojen ja johdinautojen suurin osuus (21,7 %) jäsenvaltioissa. Vieläkin suurempi osuus mitattiin ehdokasmaa Turkissa (28,5 %). Pienin osuus mitattiin Alankomaissa (3,0 %).

Junaliikenteen osuus maaliikenteen matkustajaliikenteestä oli suurin Itävallassa (12,1 %) ja Alankomaissa (11,0 %). Se oli kuitenkin näissä maissa paljon pienempi kuin EFTA-maa Sveitsissä, jossa junia käytti matkustamiseen 19,8 prosenttia kaikista matkustajista vuonna 2016. Kyseinen osuus oli 2,0 prosenttia Virossa ja Sloveniassa ja sitäkin vähemmän Kreikassa, Liettuassa, Pohjois-Makedoniassa ja Turkissa.

Rautatieliikenteen matkustajat

Yli 9,6 miljardia matkustajaa matkusti EU-maiden kansallisissa rautatieverkostoissa vuonna 2017 (taulukko 1). Kansainvälisen liikenteen osuus kaikesta liikenteestä oli alle 8 prosenttia Luxemburgia lukuun ottamatta kaikissa maissa. Luxemburgissa tämä osuus oli 28 prosenttia.

Matkustajaliikenteen kokonaismäärä kasvoi 16 jäsenvaltiossa vuosien 2016 ja 2017 välillä. Suurimmat kasvut mitattiin Romaniassa (+14,4 %), Slovakiassa (+8,3 %) ja Virossa (+7,3 %). Sen sijaan Sloveniassa matkustajaliikenteen määrä laski 4,7 prosenttia. EU:n ulkopuolisista maista Montenegro ja Pohjois-Makedonia ilmoittivat rautateiden matkustajaliikenteen määrän laskeneen huomattavasti (–27,9 % ja –24,5 %).

Taulukko 1: Rautateiden matkustajaliikenne liikennetyypin mukaan, 2016–2017
(tuhat matkustajaa)
Lähde:'’ Eurostat (rail_pa_typepas)

Kun tarkastellaan kansainvälisen liikenteen kehitystä vuosien 2016 ja 2017 välillä, käy ilmi, että kansainväliset matkat lisääntyivät eniten Bulgariassa (+52,3 %), Puolassa (35,5 %), Espanjassa (+24,0 %) ja Suomessa (+21,0 %). Matkat vähenivät eniten Italiassa (–10,0 %) ja Romaniassa (–7,6 %). Kun otetaan huomioon myös kotimaan liikenne, rautatieliikenne kasvoi eniten Romaniassa (+14,5 %) ja Liettuassa (+7,7 %), kun taas Sloveniassa se väheni eniten (–4,8 %).

Rautatieliikenteen suhteellisen merkityksen vertailemiseksi eri maiden välillä tiedot voidaan normalisoida ilmaisemalla matkustajaliikenteen taso suhteessa väestömäärään (kuvio 2). Kansallisen rautatieverkoston matkat Itävallassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa olivat keskimäärin yli 1 000 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2017. Määrä oli reilusti alle Sveitsissä mitatun tason (2 211 henkilökilometriä asukasta kohden). Sitä vastoin EU:n jäsenvaltioista lyhyimmät keskietäisyydet kansallisissa rautatieverkostoissa mitattiin Kreikassa (103 henkilökilometriä asukasta kohden) ja Liettuassa (107 henkilökilometriä) vuonna 2017. Ehdokasmaista Turkissa (56 henkilökilometriä) ja Pohjois-Makedoniassa (28 henkilökilometriä) keskietäisyys oli vieläkin lyhyempi.

Kuvio 2: Rautateiden matkustajaliikenne liikennetyypin mukaan, 2017
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde:'’ Eurostat (rail_pa_typepas) ja (demo_gind)

Kansainvälisessä rautatieliikenteessä ainoat EU:n jäsenvaltiot, joissa matkustettiin keskimäärin yli 100 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2017, olivat Luxemburg (219 henkilökilometriä), Ranska (145 henkilökilometriä) ja Tšekki (136 henkilökilometriä). Myös EFTA-maa Sveitsi (110 henkilökilometriä) ylitti tämän kynnysarvon. Nämä luvut voivat kuvastaa muun muassa kansainvälisten rajojen läheisyyttä, rajatylittäviä työmatkoja tekevien työntekijöiden merkitystä työvoimassa, suurnopeusjunayhteyksien saatavuutta ja sitä, kulkevatko kansainväliset liikennekäytävät tietyn maan kautta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikenteen matkustajien määrä EU:ssa ylitti 1 miljardin ensi kertaa vuonna 2017 (kuvio 3). Jäsenvaltioista Yhdistyneessä kuningaskunnassa kirjattiin lentoliikenteen suurin matkustajamäärä vuonna 2017 (265 miljoonaa matkustajaa). Seuraavaksi suurimmat luvut kirjattiin Saksassa (212 miljoonaa matkustajaa) ja Espanjassa (210 miljoonaa matkustajaa). Ensimmäisten viiden maan yhteenlaskettu osuus oli kaksi kolmasosaa koko EU:n lentoliikenteestä. Sen sijaan Sloveniassa kirjattiin vain 1,7 miljoonaa matkustajaa.

Lähes puolet matkustajalentoliikenteestä oli EU:n sisäisiä lentoja (47 %), kun taas kotimaan lentojen osuus oli 17 prosenttia ja EU:n ulkopuolisten lentojen osuus 36 prosenttia. Suurin osa kaikkien maiden lentoliikenteestä oli EU:n sisäisiä lentoja – vaihdellen 45 prosentista Ranskassa 92 prosenttiin Maltassa. EU:n ulkopuolisten lentojen osuus oli suurin Sloveniassa (40 %), kun taas pienin osuus oli Maltassa (8 %). Kotimaan lentojen osuus oli EU:n ulkopuolisten lentojen osuutta suurempi vain Italiassa (22 %), Ruotsissa (20 %) ja Espanjassa (17 %).

Kuvio 3: Matkustajalentoliikenne liikennetyypin mukaan, 2017
(miljoona matkustajaa)
Lähde:'’ Eurostat (avia_paoc)

Lontoon Heathrow oli matkustajamäärältään suurin lentoasema EU:ssa vuonna 2017. Lähtevien ja saapuvien matkustajien määrä oli siellä 78 miljoonaa (kuvio 4). Heathrow on pysynyt jatkuvasti EU:n matkustajamäärältään suurimpana lentoasemana mittausten alusta vuodesta 1993 lähtien. Jonkin verran perässä tulivat Pariisin Charles de Gaulle (69 miljoonaa), Amsterdamin Schiphol (68 miljoonaa) ja Frankfurtin lentoasema (64 miljoonaa). Samat neljä lentoasemaa ovat olleet EU:n suurimmat vuodesta 2011 lähtien, jolloin Amsterdamin Schiphol siirtyi viidenneltä sijalta neljännelle.

Ylivoimaisesti suurin osa matkustajista näillä neljällä suurimmalla lentoasemalla matkusti kansainvälisillä lennoilla; pienin osuus mitattiin Frankfurtin lentoasemalla (88,7 %) ja suurin (100,0 %) Amsterdamin Schipholin lentoasemalla. Sitä vastoin kansallisilla lennoilla matkusti 28,3 prosenttia niistä 52 miljoonasta matkustajasta, jotka käyttivät EU:n viidenneksi suurinta henkilölentoasemaa (Adolfo Suárez Madrid-Barajas) vuonna 2017. Lisäksi suhteellisen suuri osuus matkustajista lähti tai saapui kotimaan lennoilla seuraavilla lentoasemilla: Pariisin Orly (44,3 %), Rooman Fiumicino (28,1 %) ja Barcelonan lentoasema (27,1 %).

Kuvio 4: EU-28:n 15 suurinta lentoasemaa vuonna 2017
(miljoona matkustajaa)
Lähde:'’ Eurostat (avia_paoa)

Kartassa 1 esitetään muutamia EU:n ulkopuoliseen lentoliikenteeseen liittyviä suuntauksia. Vuosien 2016 ja 2017 välillä entiseen Neuvostoliittoon kuuluneita Aasian tasavaltoja koskeva EU:n lentoliikenne kasvoi 38 prosenttia, mikä on suurin kasvu EU:n ulkopuolisessa lentoliikenteessä. Jatkunut Australian lentojen määrän lasku oli suurin lasku (–4,1 %) samana ajanjaksona. Se voi osittain liittyä Lähi-idän lentojen määrän kasvuun (+9,8 %) – yhä useammat matkustajat lentävät Australiaan jatkoyhteydellä Lähi-idän lentoaseman kautta. Pohjois-Afrikan lentojen määrä kasvoi myös usean vuoden laskun jälkeen (+19,5 %).

Kartta 1: EU-28:n ulkopuolinen matkustajalentoliikenne, EU-28, 2017
Lähde: Eurostat (avia_paexcc)

Meriliikenteen matkustajat

Vuonna 2017 EU:n satamista lähteneitä ja satamiin saapuneita meriliikenteen matkustajia oli lähes 415 miljoonaa, joka oli 4,6 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna (kuvio 5). Toisin kuin tavaroiden kuljetuksessa, jossa noin 60 prosenttia kuormista puretaan ja 40 prosenttia lastataan EU:n satamissa, matkustajaliikenteessä satamiin saapuvien ja satamista lähtevien matkustajien määrissä ei ole yleensä huomattavaa eroa. Tämä selittynee sillä, että meriliikenteen matkustajat hyödyntävät pääasiassa kansallisia ja EU:n sisäisiä lauttapalveluja ja jokainen matkustaja kirjataan tilastoihin yleensä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran, kun he nousevat lautalle yhdessä EU:n satamassa, ja toisen kerran, kun he poistuvat lautasta toisessa EU:n satamassa.

Kuvio 5: Satamista lähteneet ja satamiin saapuneet meriliikenteen matkustajat, EU-28, 2002–2017
(miljoonaa)
Lähde:'’ Eurostat (mar_mp_aa_cph)

Italian (noin 74 miljoonaa matkustajaa) ja Kreikan (noin 70 miljoonaa matkustajaa) satamissa kirjattiin 35 prosenttia kaikista EU:n satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista matkustajista vuonna 2017. Tämän seurauksena Italia ja Kreikka pysyivät merkittävimpinä meritse tapahtuvan matkustajaliikenteen maina. Kummassakin maassa lähteneiden ja saapuneiden matkustajien määrä kasvoi huomattavasti verrattuna vuoteen 2016 (+9,8 % ja +7,3 %). Seuraavaksi eniten satamista lähteneitä ja satamiin saapuneita matkustajia vuonna 2017 oli Tanskassa (43 miljoonaa matkustajaa), jossa lukema nousi 3,1 prosenttia vuodesta 2016.

Edellisvuoteen verrattuna meriliikenteen matkustajien määrä kasvoi vuonna 2017 suhteellisesti eniten Latviassa (+37,5 %), Sloveniassa (+33,0 %), Romaniassa (+25,0 %, alhaisesta lähtötasosta), Kyproksessa (+22,8 %), Belgiassa (13,7 %) sekä Islannissa (+68,4 %). Sitä vastoin vain viidessä maassa määrä laski vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Suurin suhteellinen lasku kirjattiin Bulgariassa (–28,0 %, alhaisesta lähtötasosta).

Taulukko 2: Satamista lähteneet ja satamiin saapuneet meriliikenteen matkustajat, 2014–2017
(tuhatta)
Lähde:'’ Eurostat (mar_mp_aa) ja (mar_mp_aa_cphd)

Risteilymatkustajien osuus kaikista EU:n satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista matkustajista oli vain 3,4 prosenttia vuonna 2017. Näillä matkustajilla on kuitenkin keskeinen merkitys niissä satamissa ja maissa, joissa on risteilyliikennettä. Melkein 80 prosenttia Euroopan satamista lähteneistä ja satamiin saapuneista risteilymatkustajista vuonna 2017 kirjattiin seuraavissa neljässä maassa: Italia, Espanja, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. EU-alueen satamien yhden päivän risteilyjen matkustajia ei laskettu näihin lukemiin.

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot

Passenger transport statistics: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Valtaosa maaliikenteen matkustajaliikennettä koskevista tilastotiedoista perustuu ajoneuvojen liikkeisiin kussakin tarkasteltavassa maassa ajoneuvon tai aluksen kansallisuudesta riippumatta (alueperiaate). Henkilökilometrien mittaamista (henkilökilometri vastaa yhtä matkustajaa, joka matkustaa yhden kilometrin etäisyyden) pidetään yleisesti luotettavampana mittaustapana, sillä matkustajamäärän laskemiseen liittyy suuri kaksinkertaisen laskennan riski, etenkin kansainvälisessä liikenteessä. EU:n jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä ei ole yhdenmukaistettu tieliikenteen matkustajakuljetusten osalta.

Matkustajaliikenteen liikennemuotojakaumalla maaliikenteessä kuvataan henkilöauto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikennettä. Siinä käsitellään yleensä liikkumista tietyn maan alueella ajoneuvon kansallisuudesta riippumatta. Matkustajaliikenteen kulkumuotojakauma on kunkin kulkumuodon prosenttiosuus, ja se perustuu henkilökilometreinä ilmaistuihin tietoihin. Tässä artikkelissa maaliikenteen matkustajaliikenteen yhdistettyihin lukuihin eivät sisälly kotimaan lento- ja vesiliikennepalvelut (sisäinen ilmailu ja meriliikenne).

Maaliikenteen matkustajaliikenteen taso (henkilökilometreinä) voidaan ilmaista myös suhteessa BKT:hen. Tässä artikkelissa indikaattori perustuu tarkasteluvuoden 2005 kiinteähintaiseen BKT:hen. Indikaattori antaa tietoa matkustajien kysynnän ja talouden koon välisestä suhteesta, ja sen avulla voidaan seurata matkustajaliikenteen kysynnän kehittymistä suhteessa talouskasvuun.

Rautatieliikenteen matkustajat

Rautatieliikenteen matkustajilla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat junalla. Rautatieliikenteen matkustajatiedot eivät koske Maltaa ja Kyprosta (tai Islantia), koska näissä maissa ei ole rautateitä. Kotimaan ja kansainvälisen rautatieliikenteen vuotuiset matkustajatilastot kattavat yleensä ainoastaan suuret rautatieliikenneyritykset, vaikka joissain maissa tietoja tuotetaan kaikkien rautateiden liikenteenharjoittajien osalta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikennetilastot koskevat kotimaan ja kansainvälistä liikennettä, jota mitataan kuljetettujen matkustajien määrissä. Tietoja kerätään saapuvista ja lähtevistä lennoista. Lentomatkustajilla tarkoitetaan kaikkia matkustajia tietyllä lennolla. Jokainen matkustaja lasketaan vain kerran eikä toistuvasti kyseisen lennon eri vaiheissa. Lentomatkustajiin sisältyvät kaikki kaupallisen ja ei-kaupallisen lentoliikenteen matkustajat, joiden matka alkaa tarkasteltavana olevalta lentoasemalta tai päättyy sinne, sekä vaihtomatkustajat, jotka siirtyvät lennolle tai poistuvat lennolta kyseisellä lentoasemalla. Lentomatkustajiin ei lasketa ns. transit-matkustajia, jotka jatkavat suoraan samalla lennolla. Lentoliikennetilastoja kerätään kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain, mutta tässä artikkelissa esitetään vain vuosittain kerättyjä tietoja. Lentoliikenteen matkustajatilastoihin sisältyy myös kaupallisen matkustajalennon numero sekä tietoa lentoreitistä ja matkustajapaikkamääristä. Vuotuisia tietoja on saatavilla useimpien EU:n jäsenvaltioiden osalta vuodesta 2003 alkaen.

Meriliikenteen matkustajat

Meriliikennetietoja on yleisesti saatavilla vuodesta 2001 alkaen, vaikka jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet tietoja vuodesta 1997. Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia eivät toimita meriliikennetilastoja, koska ne ovat sisämaavaltioita, joissa ei ole meriliikennettä. Tietoja eivät toimita myöskään Liechtenstein ja Sveitsi.

Merimatkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee merimatkan kaupallisella aluksella. Matkustajiin ei lasketa henkilöstöä eikä miehistön jäseniä, jotka eivät työskentele aluksella mutta eivät myöskään maksa matkastaan. Sylivauvoja ei myöskään lasketaan matkustajiin. Kaksinkertainen laskenta on mahdollinen, jos sekä lähtösatama että tulosatama raportoivat tietoja. Tämä on melko yleistä meriteitse tapahtuvassa matkustajaliikenteessä, sillä matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä.

Taustaa

EU:n liikennepolitiikalla pyritään varmistamaan, että matkustajia kohdellaan samojen perusnormien mukaisesti kaikkialla EU:ssa. Matkustajilla on jo monenlaisia oikeuksia, jotka kattavat esimerkiksi tietoa matkasta, varaukset ja lippuhinnat, matkatavaroille aiheutuneet vahingot, viiveet ja peruutukset sekä pakettilomiin liittyvät ongelmat. Tätä silmällä pitäen EU antaa lainsäädäntöä, jolla suojellaan matkustajien oikeuksia kaikissa liikennevälineissä:

asetus (EU) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä; Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jolla pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta
asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä
asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Lisäksi on annettu erityisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisille matkustajille tarjotaan riittävät palvelut eikä heiltä evätä kuljetusta perusteettomasti.

Joulukuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon ”Eurooppalainen näkemys matkustajien eduksi: Tiedonanto matkustajien oikeuksista Euroopan unionissa” (KOM(2011) 898 lopullinen). Tiedonannossa tunnustetaan pyrkimykset sisällyttää matkustajien suojelutoimenpiteet kaikkiin liikennemuotoihin, mutta pannaan merkille, että kaikkia oikeuksia ei ole täysin toteutettu. Tiedonannolla pyritään vakiinnuttamaan aiempi työ, varmistamaan oikeuksien entistä yhtenäisempi, tehokkaampi ja yhdenmukaistetumpi soveltaminen ja lisäämään matkustajien ymmärrystä.

Maaliskuussa 2011 Euroopan komissio antoi valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (KOM(2011) 144 lopullinen). Kattava strategia sisältää 40 erityisen toimen etenemissuunnitelman, jonka pohjalta luodaan kilpailukykyinen liikennejärjestelmä kymmenen vuoden aikana. Näin pyritään lisäämään liikkuvuutta, poistamaan tärkeimpiä esteitä keskeisiltä aloilta ja vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä.

Lisätietoa Euroopan komission liikennepolitiikan aloitteita koskevista ehdotuksista on saatavana EU:n liikennettä käsittelevässä artikkelissa (englanniksi).

Suora pääsy

Muut artikkelit

Taulukot

Tietokanta

Aihekohtainen osio

Julkaisut

Metodologia

Lainsäädäntö

Visualisoinnit

Muut verkkosivustot

Air transport statistics (englanniksi)
Freight transport statistics (englanniksi)
Freight transport statistics — modal split (englanniksi)

Energy, transport and environment indicators — 2018 edition (englanniksi)

Transport, katso (englanniksi):

Transport, volume and modal split (t_tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tsdtr240)

Modal split of passenger transport (tsdtr210)

Railway transport (t_rail)

Rail transport of passengers (ttr00015)

Air transport (t_avia)

Air transport of passengers (ttr00012)

Transport, katso (englanniksi):

Multimodal data (tran)

Transport, volume and modal split (tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tran_hv_pstra)

Modal split of passenger transport (tran_hv_psmod)

Railway transport (rail)

Railway transport measurement - passengers (rail_pa)

Road transport (road)

Road transport measurement - passengers (road_pa)

Maritime transport (mar)

Maritime transport - passengers - detailed annual and quarterly results (mar_pa)

Air transport (avia)

Air transport measurement - passengers (avia_pa)

Transport (englanniksi)

Viitekäsikirjat

Reference manual on rail transport statistics, version 10.1 — January 2019 (englanniksi)
Reference manual on air transport statistics, version 14 — September 2017 (englanniksi)
Reference manual on maritime transport statistics, version 4.0 — November 2017 (englanniksi)
Illustrated glossary for transport statistics, 4th edition, 2010 (englanniksi)

Metodologiset huomautukset

Methodological notes on maritime transport statistics (englanniksi)

ESMS-metatiedostot

Maritime transport (ESMS metadata file — mar_esms) (englanniksi)
Modal split of passenger transport (ESMS metadata file — tran_hv_psmod_esms) (englanniksi)
Passenger and freight transport by air/Traffic data/Air transport at regional level (ESMS metadata file — avia_pa_esms) (englanniksi)
Railway transport measurement (ESMS metadata file — rail_pa_esms) (englanniksi)
Regional transport statistics (ESMS metadata file — reg_tran_esms) (englanniksi)
Volume of passenger transport relative to GDP (ESMS metadata file — tran_hv_pstra_esms) (englanniksi)

asetus (EU) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä; Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jolla pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta
asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä
asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Eurocontrol — The Single European Sky (englanniksi)
European Commission Directorate-General for Mobility and Transport (DG MOVE) (englanniksi)
International Transport Forum — ITF (formerly the European Conference of Ministers of Transport (ECMT)) (englanniksi)
United Nations Economic Commission for Europe (UNECE) — Transport statistics (englanniksi)