Archive:Väestörakenne ja ikääntyminen

Tiedot toukokuulta 2018.

Seuraava päivitys: lokakuu 2019.

Highlights

Vuonna 2017 lähes viidennes (19 %) EU:n väestöstä oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Vuoteen 2080 mennessä 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden odotetaan kaksinkertaistuvan ja nousevan 13 prosenttiin koko väestöstä.

Increase in the share of the population aged 65 years or over between 2007 and 2017

Tässä artikkelissa tarkastellaan väestön ikääntymisen vaikutuksia Euroopan unionissa (EU). Nämä vaikutukset ovat todennäköisesti hyvin merkittäviä lähivuosikymmeninä. Jatkuvasti alhainen syntyvyys ja pidentyvä elinajanodote muuttavat EU-28:n ikäpyramidin muotoa. Merkittävin muutos on luultavasti selvä siirtymä kohti vanhempaa ikärakennetta, ja tämä kehitys on jo havaittavissa useissa EU:n jäsenvaltioissa.

Tämän tuloksena työikäisen väestön osuus EU-28:ssa pienenee samalla kun eläkkeellä olevien suhteellinen määrä kasvaa. Ikääntyneiden osuus koko väestöstä kasvaa huomattavasti lähivuosikymmeninä, kun suurempi osuus toisen maailmansodan jälkeisistä suurista ikäluokista saavuttaa eläkeiän. Tämä puolestaan lisää työikäisten taakkaa, sillä heidän on maksettava ikääntyvän väestön erilaisiin palveluihin tarvittavat sosiaalimenot.

Full article

Ikääntyneiden osuus väestöstä edelleen kasvussa

EU-28:n väkiluvuksi 1. tammikuuta 2017 arvioitiin 511,5 miljoonaa. Nuoria (0–14-vuotiaita) oli 15,6 % EU-28:n väestöstä (ks. taulukko 1), ja työikäisiksi katsotut henkilöt (15–64-vuotiaat) muodostivat 64,9 % väestöstä. Ikääntyneiden henkilöiden (65-vuotiaat tai sitä vanhemmat) osuus oli 19,4 % (0,2 prosenttiyksikön lisäys edellisvuoteen ja 2,4 prosenttiyksikön lisäys kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna).

EU:n jäsenvaltioista nuorten osuus koko väestöstä vuonna 2017 oli suurin Irlannissa (21,1 %) ja pienin Saksassa (13,4 %). 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus koko väestöstä oli suurin Italiassa (22,3 %), Kreikassa (21,5 %) ja Saksassa (21,2 %), kun taas Irlannissa tämä osuus oli pienin (13,5 %).

Taulukko 1: Väestön ikärakenne suurimpien ikäryhmien mukaan, 2007 ja 2017
(% kokonaisväestöstä)
Lähde: Eurostat (demo_pjanind)

EFTA-maiden ja ehdokasmaiden väestörakenteet olivat samanlaiset kuin EU:ssa yleisesti havaittu rakenne. Selvimmät poikkeukset tästä olivat Turkki ja Islanti (joiden väestörakenne muistutti Irlannin rakennetta): näissä kahdessa maassa nuorimman ikäryhmän osuus oli suuri (23,7 %, ja 19,7 %) ja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat muodostivat verrattain pienen osuuden koko väestöstä (8,3 % ja 14,0 %). Myös Albaniassa (13,1 %) ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (13,3 %) 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus oli suhteellisen pieni. Tästä huolimatta väestön ikääntymissuuntaus on nähtävissä myös näissä maissa.

Kuvio 1: 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden kasvu vuosina 2007–2017
(prosenttiyksikköä)
Lähde: Eurostat (demo_pjanind)

Mediaani-ikä korkein Saksassa ja Italiassa

EU-28:n väestön mediaani-ikä oli 42,8 vuotta 1. tammikuuta 2017 (ks. kuvio 2). Tämä tarkoittaa, että puolet EU-28:n väestöstä oli vanhempia kuin 42,8 vuotta ja puolet sitä nuorempia. EU:n eri jäsenvaltioissa mediaani-ikä vaihteli 36,9 vuodesta Irlannissa 45,9 vuoteen sekä Saksassa että Italiassa, mikä vahvistaa näissä jäsenvaltioissa kirjatut ikärakenteet, joista toinen on suhteellisen nuori ja toinen suhteellisen vanha. Vuonna 2017 Islannissa mitattu mediaani-ikä (36,3 vuotta) samoin kuin Albaniassa (35,6 vuotta) ja Turkissa mitattu mediaani-ikä (31,4 vuotta) olivat matalammat kuin missään EU:n jäsenvaltiossa. Lisäksi Albanian mediaani-ikä on noussut eniten kymmenen viime vuoden aikana: se on kasvanut 23,2 % (tai 6,7 vuotta, 28,9 vuodesta 35,6 vuoteen vuosina 2007–2017).

Kuvio 2: Väestön mediaani-ikä, 2007–2017
(vuotta
Lähde: Eurostat (demo_pjanind)

Mediaani-ikä nousi EU-28:ssa 4,2 vuotta (keskimäärin 0,3 vuotta vuodessa) eli 38,6 vuodesta 42,8 vuoteen vuosina 2002–2017 (ks. kuvio 3). Vuosien 2007–2017 välisenä aikana mediaani-ikä nousi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Se nousi vähintään 4,0 vuodella Romaniassa, Portugalissa, Kreikassa, Espanjassa ja Liettuassa. (ks. kuvio 2).

Kuvio 3: Väestön mediaani-ikä, EU-28, 2002–2017
(vuotta
Lähde: Eurostat (demo_pjanind)

Jokaista 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä kohti hieman yli kolme työikäistä henkilöä

Huoltosuhteiden avulla voidaan tutkia, missä määrin työikäinen väestö tukee nuoria ja/tai ikääntyneitä henkilöitä; nämä suhteet ilmaistaan nuoren ja/tai ikääntyneen väestönosan suhteellisena kokona työikäiseen väestöön verrattuna. Vanhuushuoltosuhde EU-28-maissa oli 29,9 % 1. tammikuuta 2017 (ks. taulukko 2). Näin ollen jokaista 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä kohti oli hieman yli kolme työikäistä henkilöä. Vanhuushuoltosuhde vaihteli EU:n jäsenvaltioissa 20,5 %:sta Luxemburgissa ja 20,7 %:sta Irlannissa 34,8 %:iin Italiassa, 33,6 %:iin Kreikassa ja 33,2 %:iin Suomessa, eli työikäisiä henkilöitä oli noin kolme jokaista 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä kohti.

Taulukko 2: Väestön ikärakenteen indikaattorit, 1. tammikuuta 2017
(%)
Lähde: Eurostat (demo_pjanind)

Nuorten ja ikääntyneiden huoltosuhteet muodostavat kokonaishuoltosuhteen (joka lasketaan nuorten ja vanhojen huollettavien henkilöiden suhteena työikäiseksi katsotusta eli 15–64-vuotiaasta väestöstä), joka oli EU-28:ssa 53,9 % vuonna 2017, mikä tarkoittaa, että jokaista huollettavaa henkilöä kohti oli noin kaksi työikäistä henkilöä. Pienin kokonaishuoltosuhde EU:n jäsenvaltioista vuonna 2016 oli Slovakiassa (43,8 %) ja suurin Ranskassa (60,0 %).

EU-28:n vanhuus- ja kokonaishuoltosuhteissa on havaittavissa yleinen kasvusuuntaus. Vanhuushuoltosuhde kasvoi 4,7 prosenttiyksikköä (18,7 % aikaisemmasta arvostaan) viime vuosikymmenen aikana (25,2 %:sta 29,9 %:iin vuosina 2007–2017), kun taas kokonaishuoltosuhde kasvoi 5 prosenttiyksikköä (10,2 % aikaisemmasta arvostaan) samalla ajanjaksolla (48,9 %:sta 53,9 %:iin vuosina 2007–2017).

Väestön ikääntymisen aiemmat ja tulevat kehityssuuntaukset EU:ssa

Väestön ikääntyminen on pitkäaikainen kehityssuuntaus, joka alkoi Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten. Tämä suuntaus näkyy väestön ikärakenteen muutoksissa ja ikääntyneiden osuuden kasvussa sekä työikäisten osuuden pienenemisessä koko väestöstä.

Väestöpyramidit (ks. kuviot 4 ja 5) osoittavat väestön jakauman sukupuolen ja viisi vuotta käsittävien ikäryhmien mukaan. Kukin pylväs vastaa kyseisen sukupuolen ja ikäryhmän osuutta koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä). EU-28:n väestöpyramidi 1. tammikuuta 2017 on kapea alhaalta, ja se on muuttumassa yhä enemmän vinoneliön kaltaiseksi useissa Euroopan maissa 1960-luvun puolivälissä vallinneen suuren syntyvyyden aiheuttamien ”suurten ikäluokkien” kohorttien vuoksi. Nämä ”suuret ikäluokat” muodostavat edelleen suuren osan työikäisestä väestöstä. Ensimmäinen näistä suurista kohorteista, joka syntyi 20–30 vuoden aikana, on nyt saavuttamassa eläkeiän, kuten vertailu vuoden 2002 väestöpyramidin kanssa osoittaa. ”Suurten ikäluokkien” pullistuma siirtyy pyramidissa ylöspäin ja jättää työikäisen väestön muodostaman alemman osan ja pyramidin pohjan kapeammaksi, kuten kuviosta 4 näkyy.

Kuvio 4: Väestöpyramidit, EU-28-maat, 2002 ja 2017
(% kokonaisväestöstä)
Lähde: Eurostat (demo_pjangroup)

Yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä kasvaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, EFTA-maissa ja ehdokasmaissa. Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut kasvu vaihtelee 4,9 prosenttiyksiköstä Maltassa ja 4,4 prosenttiyksiköstä Suomessa 1,4 prosenttiyksikköön Belgiassa ja Saksassa ja 0,1 prosenttiyksikköön Luxemburgissa. Viime vuosikymmenenä (2007–2017) kasvu oli koko EU-28:ssa 2,4 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 1). Toisaalta alle 15-vuotiaiden osuus EU-28:n väestöstä pieneni 0,3 prosenttiyksikköä.

Ikääntyneiden henkilöiden suhteellisen osuuden kasvu saattaa selittyä pitkäikäisyyden lisääntymisellä, joka on ollut havaittavissa useita vuosikymmeniä, kun elinajanodote on kasvanut (ks. kuolevuutta ja elinajanodotetta koskevat tilastot). Tätä kehitystä kutsutaan usein väestöpyramidin ”huipun ikääntymiseksi”.

Toisaalta useita vuosia jatkunut alhainen syntyvyys on edistänyt väestön ikääntymistä, sillä syntyvyyden väheneminen pienentää nuorten osuutta koko väestöstä (ks. syntyvyystilastot). Tätä prosessia kutsutaan väestöpyramidin ”pohjan ikääntymiseksi” ja se voidaan havaita EU-28:n väestöpyramidien pohjan kapenemisessa vuosina 2002–2017.

Väestön ikääntymisen tulevan kehityksen tutkimiseksi laaditut Eurostatin viimeisimmät väestöennusteet (EUROPOP2015) kattavat ajanjakson 2015–2080. EUROPOP2015-ennusteissa EU-28:n väkiluvun ennustetaan kasvavan enimmillään 528,6 miljoonaan noin vuonna 2050 ja vähenevän sen jälkeen asteittain 518,8 miljoonaan vuoteen 2080 mennessä.

Vuosien 2017 ja 2080 ikäpyramidien vertailu (ks. kuvio 5) osoittaa, että EU-28:n väestön ennustetaan ikääntyvän edelleen. Lähivuosikymmeninä ”suuriin ikäluokkiin” kuuluvien suuri määrä lisää ikääntyneiden määrää. Vuoteen 2080 mennessä pyramidi muuttuu kuitenkin enemmän suorakaiteen muotoiseksi ja kapenee huomattavasti keskiosastaan (noin 45–54-vuotiaat).

Kuvio 5: Väestöpyramidit, EU-28-maat, 2017 ja 2080
(% kokonaisväestöstä)
Lähde: Eurostat (demo_pjangroup) ja (proj_15npms)

Toinen väestön ikääntymiseen liittyvä näkökohta on ikääntyneen väestönosan lisääntyvä ikääntyminen, sillä hyvin vanhojen henkilöiden suhteellinen osuus kasvaa nopeammin kuin minkään muun EU:n väestön ikäsegmentin. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden EU-28:n väestöstä ennustetaan yli kaksinkertaistuvan 5,5 %:sta 12,7 %:iin vuosina 2017–2080 (ks. kuvio 6).

Kuvio 6: Väestörakenne suurimpien ikäryhmien mukaan, EU-28, 2007–2080
(% kokonaisväestöstä)
Lähde: Eurostat (demo_pjangroup) ja (proj_15ndbims)

Vuosina 2017–2080 työikäisen väestön osuuden odotetaan pienenevän tasaisesti vuoteen 2050 asti, minkä jälkeen se vakiintuu jonkin verran, kun taas ikääntyneiden osuus koko väestöstä todennäköisesti kasvaa: Vuoteen 2080 mennessä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat muodostavat 29,1 % EU-28:n väestöstä, kun tämä osuus vuonna 2017 oli 19,4 %. Eri ikäryhmien osuuksien muutosten vuoksi EU-28:n vanhuushuoltosuhteen ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan 29,9 %:sta 52,3 %:iin vuosina 2017–2080 (ks. kuvio 7). Kokonaishuoltosuhteen ennustetaan kasvavan 53,9 %:sta 79,7 %:iin vuosina 2017–2080.

Kuvio 7: Ennustettu vanhuushuoltosuhde, EU-28, 2017–2080
(%)
Lähde: Eurostat (demo_pjanind) ja (proj_15ndbims)

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot

Population structure and ageing: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Eurostat kerää EU:n jäsenvaltioista ja muista sen väestötietojen keräämiseen osallistuvista maista tietoja, jotka koskevat väestötilannetta kunkin vuoden tammikuun 1. päivänä. Suositeltu määritelmä on ”vakinaisesti asuva väestö”, jolla tarkoitetaan tietyn alueen asukkaiden määrää kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä (tai joissain tapauksessa edellisvuoden joulukuun 31. päivänä). Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisten suositusten mukaisesti ”vakinaisen asuinpaikan” määritelmä perustuu 12 kuukauden viiteajanjaksoon, eli vakinaisesti asuvaan väestöön luettavien on täytynyt asua vakinaisessa asuinpaikassaan vähintään 12 kuukauden ajan ennen viiteajankohtaa tai saapua vakinaiseen asuinpaikkaansa viiteajankohtaa edeltävien 12 kuukauden aikana aikomuksenaan asua siellä vähintään vuoden ajan. Maat saattavat kuitenkin ilmoittaa Eurostatille väestölukuja, jotka perustuvat niiden viimeisimpään väestölaskentaan ja joita on mukautettu sen jälkeen tapahtuneiden väestömuutosten osatekijöillä, tai vaihtoehtoisesti rekisteröityihin/laillisiin asukkaisiin perustuvia väestölukuja.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, EFTA-maissa ja EU:n ehdokasmaissa suoritettiin väestö- ja asuntolaskenta vuonna 2011. On normaali käytäntö, että maat tarkistavat vuotuisia väestöarvioitaan, kun väestö- ja asuntolaskennan tulokset tulevat saataville. Laskennan tuloksiin perustuvat väestöarviot saattavat aiheuttaa katkoksia väestön kokoa ja rakennetta koskevissa aikasarjoissa.

Eurostat tarjoaa suuren määrän erilaisia demografisia tietoja. Väestöä koskevat tiedot sisältävät jaotteluja useiden ominaisuuksien, kuten iän, sukupuolen, siviilisäädyn ja koulutustason, mukaan.

Eurostat laatii kansallisen tason väestöennusteita joka kolmas vuosi. Nämä ennusteet ovat mahdollisia skenaarioita, joilla pyritään antamaan tietoa väestön todennäköisestä tulevasta koosta ja ikärakenteesta syntyvyyden, elinajanodotteen ja muuttoliikkeen tulevaa kehitystä koskevien oletusten perusteella. Viimeisin ennustekierros oli EUROPOP2015.

Taustaa

Euroopan komissio käyttää Eurostatin väestöennusteita analysoitaessa väestön ikääntymisen todennäköisiä vaikutuksia julkisiin menoihin. Väestön ikääntymiseen liittyvät kasvavat sosiaalimenot, kuten eläkkeet, terveydenhuolto ja yksityinen tai laitos(terveyden)hoito, lisäävät todennäköisesti työikäisen väestön taakkaa.

Monilla merkittävillä erityisesti sosiaalikysymyksiä ja taloutta koskevilla politiikanaloilla käytetään demografisia tietoja suunnittelutoimiin ja seuranta- ja arviointiohjelmiin, jotka koskevat esimerkiksi väestön ikääntymistä ja sen todennäköisiä vaikutuksia julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyteen tai väestömuutosten taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.