Archive:Sähkön hintatilastot
- Tilastotiedot poimittu kesäkuussa 2017. Tuoreimmat tilastot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: lokakuu 2018. Englanninkielinen versio on uudempi.
_YB17.png)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204) ja (nrg_pc_205)
_YB17.png)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)
_YB17.png)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204_c)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204_c)
_YB17.png)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)
_YB17.png)
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205_c)
_YB17.png)
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205_c)
Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä teollisilta käyttäjiltä että kotitalouksilta perittyjen sähkön hintojen kehitystä Euroopan unionissa (EU). Artikkeli sisältää hintatietoja myös Islannista, Liechtensteinista, Norjasta, Albaniasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Montenegrosta, Serbiasta, Turkista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Kosovosta [1], Moldovasta ja viimeisimpänä myös Ukrainasta.
Energian hinta on EU:ssa riippuvainen useista erilaisista tarjontaan ja kysyntään vaikuttavista tekijöistä, kuten geopoliittisesta tilanteesta, kansallisesta energialähteiden yhdistelmästä, tuonnin monipuolisuudesta, verkkokustannuksista, ympäristönsuojelukustannuksista, ankarista sääolosuhteista tai valmisteverojen ja muiden verojen tasosta. Huom. Tässä artikkelissa esitettyihin hintoihin sisältyvät ALV ja muut verot sekä maksut, kun on kyse kotitalouskäyttäjistä, mutta eivät ALV eivätkä muut palautettavissa olevat verot ja maksut, kun on kyse teollisista käyttäjistä tai yrityskäyttäjistä.
Tärkeimmät tilastolliset tulokset
Yleiskatsaus kolmen viime vuoden (kunkin vuoden jälkimmäinen puolisko) keskimääräisistä sähkön hinnoista euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh) ilmoitettuina esitetään taulukossa 1.
Kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat
Kotitalouskäyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia käyttäjiä, joiden vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 2 500 kWh < kulutus < 5 000 kWh) vuoden 2016 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Tanskassa (0,308 euroa/kWh), Saksassa (0,298 euroa/kWh) ja Belgiassa (0,275 euroa/kWh) (ks. kuvio 1). Sähkön hinnat olivat alhaisimmat Bulgariassa (0,094 euroa/kWh), Unkarissa (0,113 euroa/kWh) ja Liettuassa (EUR0,117 euroa/kWh). Kotitalouksilta Tanskassa ja Saksassa peritty sähkön hinta oli yli kolminkertainen Bulgariassa perittyyn hintaan verrattuna.
EU-28:ssa keskihinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2015) kotitalouksien käyttämää sähkömäärää koskevia tietoja – oli 0,205 euroa/kWh.
Kotitalouskäyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitys EU-28:ssa vuoden 2008 ensimmäisestä puoliskosta alkaen esitetään taulukossa 2. Hinnat nousivat vuonna 2008, laskivat vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla, mutta pysyivät vakaina jälkimmäisellä puoliskolla, ja nousivat sitten jatkuvasti vuoden 2010 ensimmäisestä puoliskosta vuoden 2016 jälkimmäiseen puoliskoon vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla tapahtunutta 2,4 prosentin laskua lukuun ottamatta.
Kuviossa 3 esitetään kotitalouskäyttäjiltä perittyjen kansallisena valuuttana ilmoitettujen sähkön hintojen muutos vuoden 2015 jälkimmäisestä puoliskosta vuoden 2016 jälkimmäiseen puoliskoon. Hintoihin sisältyvät ALV ja kaikki muut verot. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla EU:n jäsenvaltioista 15:ssä. Kotitalouskäyttäjiltä perityt hinnat nousivat eniten Belgiassa (16,7 %), kun taas hinnanlasku oli huomattavinta Kyproksessa (-11,8 %) ja Alankomaissa (-13,8 %).
Verojen ja maksujen osuus kotitalouskäyttäjiltä peritystä sähkön kokonaisvähittäishinnasta esitetään kuviossa 4. Verojen suhteellinen määrä oli vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla pienin Maltassa (4,8 %), jossa perushintaan sovelletaan alhaista arvonlisäverokantaa eikä kotitalouskäyttäjiltä peritä muita veroja. Verojen osuus oli suurin Tanskassa, jossa 67,8 prosenttia loppukuluttajahinnasta muodostui veroista ja maksuista.
Taulukossa 2 esitetään kotitalouskäyttäjiltä peritty sähkön hinta jaoteltuna seuraaviin kolmeen komponenttiin: energia ja toimitus, verkkokustannukset sekä verot ja maksut.
Energia- ja toimituskomponentin suhteellinen merkitys verkkokustannuksiin verrattuna käy ilmi kuviosta 5. Viimeksi mainittujen osuus oli suhteellisen alhainen Maltassa, Kreikassa, Kyproksessa, Bulgariassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa, Italiassa ja Irlannissa.
Teollisilta käyttäjiltä perityt sähkön hinnat
Teollisilta käyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia käyttäjiä, joiden vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 500 MWh < kulutus < 2 000 MWh) vuoden 2016 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Italiassa ja Saksassa (ks. kuvio 6). EU-28:ssa keskihinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2015) teollisten käyttäjien käyttämää sähkömäärää koskevia kansallisia tietoja – oli 0,114 euroa/kWh.
Teollisilta käyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitys EU-28:ssa vuoden 2008 ensimmäisestä puoliskosta alkaen esitetään taulukossa 7. Hinnat nousivat vuonna 2008 ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla, laskivat vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla ja nousivat jälleen jokaisella vuosipuoliskolla vuoden 2013 ensimmäiseen puoliskoon. Vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla keskihinta laski hieman, kunnes se nousi melko voimakkaasti (4,3 %) vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla ja saavutti huippulukeman 0,123 euroa/kWh. Vuoden 2014 jälkimmäisestä puoliskosta lähtien kehityssuunta oli laskeva.
Kuviossa 8 esitetään teollisilta käyttäjiltä perittyjen kansallisena valuuttana ilmoitettujen sähkön hintojen muutos vuoden 2015 jälkimmäisestä puoliskosta vuoden 2016 jälkimmäiseen puoliskoon. Hintoihin sisältyvät kaikki palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla EU:n jäsenvaltioista 22:ssa. Teollisilta käyttäjiltä perityt hinnat nousivat eniten Ruotsissa (14,3 %) ja Belgiassa (7,1 %), kun taas hinta laski eniten eli 11,5 prosenttia Liettuassa.
Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus teollisilta käyttäjiltä peritystä sähkön kokonaishinnasta esitetään kuviossa 9. Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla verojen osuus oli suurin Saksassa, jossa palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut muodostivat 46,8 prosenttia kokonaishinnasta.
Taulukossa 3 esitetään teollisilta käyttäjiltä peritty sähkön hinta jaoteltuna seuraaviin kolmeen komponenttiin: energia ja toimitus, verkkokustannukset sekä verot ja maksut.
Energia- ja toimituskomponentin suhteellinen merkitys verkkokustannuksiin verrattuna käy ilmi kuviosta 10. Verkkokustannusten osuus oli suhteellisen alhainen Maltassa, kun taas Slovakiassa ja Latviassa niiden osuus teollisilta käyttäjiltä peritystä sähkön hinnasta oli yli puolet.
Tietolähteet ja tietojen saatavuus
Kotitalouskäyttäjien määritelmä
Tässä artikkelissa kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan kotitalouksiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 2 500–5 000 kWh. Kaikki hinnat ovat vähittäishintoja, ja niihin sisältyvät ALV ja muut verot sekä maksut.
Huom. Vuoden 2015 ja 2016 hintojen väliset vertailut tehdään käyttäen kansallisena valuuttana ilmoitettuja hintoja, jotta voidaan jättää pois kansallisten valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssimuutosten vaikutus niiden EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden osalta, jotka eivät käytä euroa.
Teollisten käyttäjien määritelmä
Tässä artikkelissa teollisilla käyttäjillä tarkoitetaan teollisiin käyttäjiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 500–2 000 MWh. Tässä artikkelissa esitetyt hinnat vastaavat sähköntuotannon perushintaa ja verkkokustannuksia ja sisältävät kaikki palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut.
Metodologia
Metodologian muuttamisen vuoksi aikasarjassa on katkos vuoden 2007 kohdalla, minkä vuoksi käytettävissä on suhteellisen lyhyt aikasarja. Jopa tämän suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana sähkön hinnat ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti.
Energian hintojen avoimuus taataan EU:ssa velvoittamalla EU:n jäsenvaltiot lähettämään Eurostatille teollisten käyttäjien eri luokilta perittyjä hintoja sekä markkinaosuuksia, myyntiehtoja ja hintajärjestelmiä koskevia tietoja. Kotitalouskäyttäjiltä perittyjä hintoja koskevia tietoja toimitetaan vapaaehtoisesti.
Sähkötariffit eli sähköyhtiön perimät sähkötuotteen hinnat vaihtelevat toimittajittain. Tariffit voivat perustua neuvoteltuihin sopimuksiin, varsinkin suurilla teollisilla käyttäjillä. Pienille käyttäjille tariffit määritetään yleensä kulutetun sähkön määrän sekä eräiden muiden tekijöiden mukaan. Useimpiin tariffeihin sisältyy myös jonkinlainen kiinteä maksu. Tämän vuoksi sähkölle ei ole olemassa yhtä ainoaa hintaa. Jotta eri ajankohtien ja EU:n eri jäsenvaltioiden hintoja voidaan vertailla keskenään, tässä artikkelissa esitetään tietoja, jotka koskevat kulutusluokituksen mukaisia kotitalouskäyttäjien ja teollisten käyttäjien luokkia. Sähkön hintatietoja kerätään kaiken kaikkiaan viidestä erilaisesta kotitalouksien ryhmästä niiden erilaisen vuotuisen sähkön kulutuksen mukaan. Teollisten käyttäjien osalta sähkön hintatietoja kerätään yhteensä seitsemästä erilaisesta käyttäjäryhmästä.
Teollisilta käyttäjiltä perittyjä sähkön hintoja koskevien tilastojen keräämisen oikeusperustana on komission päätös (2007/394/EY), tehty 7 päivänä kesäkuuta 2007, yhteisön menettelyn toteuttamiseksi kaasusta ja sähköstä teollisilta käyttäjiltä perittävien hintojen avoimuuden takaamiseksi annetun neuvoston direktiivin (90/377/ETY) muuttamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/92/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, yhteisön menettelyn toteuttamiseksi kaasusta ja sähköstä teollisilta käyttäjiltä perittävien hintojen avoimuuden takaamiseksi. Kuten edellä todettiin, kotitalouskäyttäjiltä perittyjä hintoja koskevia tietoja kerätään vapaaehtoisesti.
Kerättävät tiedot käsittävät kuuden kuukauden (puolen vuoden eli puolivuotiskauden) aikana maksetut keskimääräiset hinnat tammikuusta kesäkuuhun (vuoden ensimmäinen puolisko eli puolivuotiskausi 1) ja heinäkuusta joulukuuhun (vuoden jälkimmäinen puolisko eli puolivuotiskausi 2) kunakin vuonna. Hintoihin sisältyvät sähkön perushinta, siirto- ja jakelumaksut, mittarivuokrat ja muut palvelut. Esitettyihin kotitalouskäyttäjiltä perittyihin sähkön hintoihin sisältyvät arvonlisävero (ALV) ja muut verot sekä veronluonteiset maksut ja muut maksut, koska tällainen hinta kuvaa yleensä kotitalouskäyttäjien maksamaa loppukuluttajahintaa. Koska teolliset käyttäjät voivat tavallisesti saada arvonlisäveron ja eräiden muiden verojen palautuksia, yrityksiltä perityt hinnat esitetään ilman ALV:tä ja muita palautettavissa olevia veroja ja maksuja. Sähkön hinnat ilmoitetaan euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh).
Taustaa
Energian, erityisesti sähkön, hinta ja toimitusten luotettavuus ovat maan energiahuoltostrategian keskeisiä tekijöitä. Sähkön hinnat ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, koska sähkön osuus teollisuusyritysten ja palveluja tuottavien yritysten energian kokonaiskustannuksista on tavallisesti merkittävä. Maailmanmarkkinoilla tavallisesti suhteellisen yhtenäisin hinnoin kaupattavien fossiilisten polttoaineiden hintoihin verrattuna sähkön hinnat vaihtelevat EU:n eri jäsenvaltioissa enemmän. Sähkön hintaan vaikuttavat primääristen polttoaineiden hinta jonkin verran ja viime aikoina myös hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuden hinta.
Näitä kysymyksiä käsitellään Euroopan komission tiedonannossa Vastatoimet öljyn hinnannousulle (COM(2008) 384), jonka mukaan EU:n on tehostettava energian käyttöä ja vähennettävä riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista – erityisesti noudattamalla linjaa, joka esitetään ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevassa säädöspaketissa.
EU on pyrkinyt vapauttamaan sähkö- ja kaasumarkkinoita 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2003 hyväksytyillä direktiiveillä vahvistettiin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt. Markkinoiden avaamiselle ja sille, että asiakkaat voivat valita toimittajansa vapaasti, asetettiin määräajat: 1. heinäkuuta 2004 alkaen yritysasiakkaiden osalta ja 1. heinäkuuta 2007 alkaen kaikkien asiakkaiden (myös kotitalouksien) osalta. Joissakin EU:n jäsenvaltioissa vapauttamisprosessia toteutettiin etuajassa, toisissa tarvittavat toimenpiteet taas toteutettiin paljon hitaammin. Monilla sähkö- ja maakaasumarkkinoilla onkin edelleen merkittäviä markkinoille pääsyn esteitä, mikä käy ilmi niiden markkinoiden lukumäärästä, joita yhä hallitsevat (lähes) monopoliasemassa toimivat toimittajat. Heinäkuussa 2009 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät lainsäädäntöehdotuksia sisältävän kolmannen paketin, jolla pyritään varmistamaan, että asiakkaat voivat todella käytännössä vapaasti valita toimittajan useista eri vaihtoehdoista ja hyötyä tehdyn valinnan tuomista eduista. Kaasun ja sähkön hintojen avoimuuden katsotaan edistävän tervettä kilpailua kannustamalla käyttäjiä valitsemaan eri energialähteiden (öljy, hiili, maakaasu ja uusiutuvat energialähteet) ja eri toimittajien välillä. Energian hintojen avoimuutta voidaan edistää tehokkaasti julkaisemalla ja levittämällä hintoja ja hintajärjestelmiä koskevia tietoja mahdollisimman laajalti.
Katso myös
- Energian tuotanto ja tuonti
- Energy price statistics — background (englanniksi)
- Maakaasun hintatilastot
Lisää Eurostat-tietoa
Keskeiset taulukot
- Energy (t_nrg) (englanniksi), katso:
- Energy Statistics - prices (t_nrg_price)
- Electricity prices by type of user (ten00117)
Tietokanta
- Energy (nrg) (englanniksi), katso:
- Energy Statistics - prices of natural gas and electricity (nrg_price)
- Energy statistics - natural gas and electricity prices (from 2007 onwards) (nrg_pc)
- Energy statistics - natural gas and electricity prices (until 2007) (nrg_pc_h)
Aihekohtaiset osiot
- Energy (englanniksi)
Metodologia / Metatiedot
- Energy statistics — electricity prices for domestic and industrial consumers, price components (ESMS metadata file — nrg_pc_204_esms) (englanniksi)
Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)
Electricity price statistics tables and graphs (englanniksi)
Muut verkkosivustot
- Eurelectric (englanniksi)
- Europe’s Energy Portal (englanniksi)
- European Commission — Energy
- Weekly oil bulletin (viikoittaiset pumppuhinnat) (englanniksi)
- Single market progress report for gas and electricity (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.