Osa maailman liikennöidyimmistä laivaväylistä löytyy Itämereltä. Mitä tapahtuu, jos täällä sattuu onnettomuus, joka vaatii laajoja pelastustoimia? Apua pyydettäisiin todennäköisesti monien maiden sukellusryhmiltä. EU:n rahoittaman hankkeen avulla rakennetaan lisävalmiuksia tällaisiin yhteisiin toimiin.
Yhteisiin pelastustoimiin valmistautuminen: sukeltajat yhteistyöhön Itämeren alueella
- 01 August 2017
DiveSMART Baltic tehostaa koordinointia ja yhteistyötä alueella sekä parantaa valmiuttamme pelastaa henkiä.
DiveSMART Baltic -hankkeen käynnistämisessä mukana olleiden suomalaisten, puolalaisten ja ruotsalaisten kumppaneiden lisäksi siihen osallistuu myös instituutioita Tanskasta, Latviasta ja Liettuasta sekä sukeltajia Virosta. Kansalliset viranomaiset, pelastuspalvelut ja muut asiaankuuluvat yhteisöt ovat mukana toiminnassa edistääkseen lähempää yhteistyötä sukeltajaryhmiin, joita saatetaan pyytää yhteisiin pelastustoimiin Itämerellä.
Hanke keskittyy katastrofivalmiuteen tapauksissa, joissa suuri määrä ihmisiä joutuu vaaraan. Kumppanit tarjoavat koulutusta, kartoittavat resursseja ja laativat ohjeita.
Yhdessä vahvemmat
Kansainvälinen yhteistyö tällaisten haasteiden edessä nousi esiin Costa Concordia -aluksen kaatuessa vuonna 2012, kumppanit toteavat. Vain harvoilla mailla olisi valmiuksia selviytyä näin vakavasta onnettomuudesta omin neuvoin, he jatkavat. Pelkästään joidenkin matkustaja-alusten koon takia etsintä- ja pelastustoimet olisi järjestettävä sadoille tai jopa tuhansille henkilöille. Itämerellä vuonna 1994 tapahtuneessa tragediassa Estonian mukana hukkui 852 henkeä.
Noin 2 000 aluksen arvioidaan liikkuvan päivittäin tällä merialueella, jossa navigointi on paikoitellen tunnetusti vaikeaa – ja sääolot voivat olla haastavat. Mikäli täällä tapahtuu onnettomuus, pelastustoimet on käynnistettävä mahdollisimman pian ihmishenkien menettämisen rajoittamiseksi sekä hukkumisen että erittäin kylmälle vedelle altistumisen takia.
DiveSMART Baltic auttaa varmistamaan, että eri maista peräisin olevien sukellusryhmien yhteistyö on sujuvaa ja tehokasta tällaisissa tilanteissa. ”Aikaa säästävällä valmiudella säästetään myös ihmishenkiä,” sanoo Ruotsin merivartioston Else Timms, joka johtaa hanketta yhdessä projektipäällikkö Jonas Westerbergin kanssa.
Valmiina, halukkaana ja kykeneväisenä
Toukokuuhun 2017 mennessä, kun hankkeen päättymiseen oli vielä lähes kaksi vuotta, kumppanit olivat edistyneet jo merkittävästi, totesi Timms. Inventaario koskien sukeltamisen valmiuksia ja resursseja, kuten painesäiliöt, kaikuluotaimet ja kaukokäyttöiset ajoneuvot, oli valmis ja myös analyysi hätävalmiuden aukkokohdista oli tehty.
Kumppanit ovat tehneet useita teoreettisia simulointiharjoituksia, joiden lisäksi käytännön harjoitukset on ajoitettu pidettäväksi vuoden 2017 lopulla ja vuoden 2018 alussa. Valmistelu on käynnistetty koskien onnettomuuspaikan yhteisten toimien ohjeita, joissa määritetään yhteinen perusta tehtäville, kuten henkiin jääneiden löytäminen, vedenalainen leikkaus ja räjäytystyöt uponneeseen alukseen pääsemiseksi sekä veden pintaan nostettavien henkilöiden asteittaiseen paineistuksen alentamiseen liittyvät kysymykset.
Hankkeessa tuli ilmi myös parannuksia, joilla voitaisiin helpottaa tällaisia toimia. Näihin kuuluivat etenkin evakuointihaalarit pelastuneille, valon ja lämmön saanti sekä sukelluslaitteisiin tehtävät muutokset alusten pieniin sisäänpääsyaukkoihin sopiviksi. Itämeren kylmän veden ja pimeyden edellyttämiin erityisolosuhteisiin tarvittavat muutokset huomioitiin myös.
Hankkeen päätyttyä perustetaan kaikkien alueen EU-maiden edustajista koostuva sukellusneuvosto jatkamaan DiveSMART Balticin saavutuksia, Timms selittää. Neuvoston rooli käsittää vuosittain tehtäviä päivityksiä inventaarioon ja yhteisten harjoitusten järjestämistä, hän lisää.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
DiveSMART Baltic -hankkeen kokonaisinvestointi on 2 246 914 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen yhteensä 1 719 202 eurolla Interreg Itämeren alue -toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020. Investointi kuuluu kestävää liikennettä koskevaan painopistealueeseen.