Archive:Kansainvälinen tavarakauppa

Tiedot poimittu maaliskuussa 2020.

Seuraava suunniteltu päivitys: kesäkuu 2021.

This Statistics Explained article has been archived on 6 April 2021.

Highlights

EU-27:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan osuus maailman tavarakaupasta oli 42 prosenttia vuonna 2018.

Vuonna 2019 EU-27:n tärkein vientikumppani oli Yhdysvallat ja tuontikumppani Kiina.

Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen osuus EU-27:n viennistä vuonna 2019 oli 41 prosenttia ja EU-27:n tuonnista 33 prosenttia.

Kansainvälisen tavarakaupan kehitys, EU-28, 2009–2019

Tässä artikkelissa käsitellään Euroopan unionin (EU) kansainvälisen tavarakaupan kehitystä. Siinä tarkastellaan EU:n osuutta maailman tuonti- ja vientimarkkinoista, EU:n sisäistä kauppaa (eli EU:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa), EU:n tärkeimpiä kauppakumppaneita sekä tärkeimpiä kaupan tuoteryhmiä.

EU-27:n osuus maailman tavarakaupasta on noin 15 %. Tavaroiden ulkomaankaupan arvo on paljon (noin kolme kertaa) suurempi kuin palvelujen ulkomaankaupan arvo – tämä johtuu joidenkin palvelujen luonteesta, jonka vuoksi niitä on vaikeampi kaupata rajojen yli.

Tämä artikkeli on osa verkkojulkaisua, jossa esitetään kansainvälisestä tavarakaupasta tuoreita tilastotietoja, jotka sisältävät tietoja EU:n tärkeimmistä kumppaneista, tärkeimmistä kaupattavista tuotteista ja kaupan erityispiirteistä sekä taustatietoja.

Full article

Kansainvälisen kaupan kolme tärkeintä maailmanlaajuista toimijaa: EU, Kiina ja Yhdysvallat

EU-27, Kiina ja Yhdysvallat ovat olleet kansainvälisen kaupan kolme tärkeintä maailmanlaajuista toimijaa (ks. kuvio 1) vuodesta 2004, jolloin Kiina ohitti Japanin. Vuonna 2018 tavarakaupan kokonaistaso (vienti ja tuonti) oli EU-27:ssä 3 967 miljardia euroa (luku ei sisällä EU:n sisäistä kauppaa), mikä oli 50 miljardia euroa korkeampi kuin Kiinassa ja 342 miljardia euroa korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Tavarakaupan taso oli neljänneksi korkein Japanissa, 1 260 miljardia euroa.

Kuvio 1: Kansainvälisen tavarakaupan tärkeimmät toimijat
2018
(miljardia euroa)
Lähde: Eurostat (ext_lt_introle) ja UNCTAD

Vuonna 2018 viennin ja tuonnin välinen suhde (katesuhde) oli erityisen korkea viennin hyväksi Venäjällä ja Kiinassa (ks. kuvio 2), joilla oli absoluuttisesti ilmaistuna myös suurimmat vuotuiset kauppaylijäämät.

Kuvio 2: Kansainvälisen tavarakaupan katesuhde, 2008 ja 2018
(%)
Lähde: Eurostat (ext_lt_introle) ja UNCTAD

Suurin alijäämä vuonna 2018 oli Yhdysvalloilla (ks. kuvio 3). Tilanne on ollut samanlainen koko viime vuosikymmenen ajan, jolta tietoja on saatavilla.

Kuvio 3: Kansainvälisen tavarakaupan kauppatase, 2008 ja 2018
(miljardia euroa)
Lähde: Eurostat (ext_lt_introle) ja UNCTAD

Vientiä ja tuontia tarkasteltaessa EU-27:n osuus maailmanlaajuisesta tavaraviennistä ja -tuonnista oli toiseksi suurin (ks. kuviot 4 ja 5) vuonna 2018. EU-27:n tavaravienti oli 15,5 % maailman kokonaisviennistä. Vain Kiinalla oli tätä suurempi osuus (15,8 %), kun taas Yhdysvaltojen osuus oli jonkin verran pienempi (10,6 %).

Kuvio 4: Osuus maailman vientimarkkinoista, 2018
(% maailman tavaraviennistä)
Lähde: Eurostat (ext_lt_introle) ja UNCTAD

Yhdysvaltojen osuus maailman tuonnista vuonna 2018 (15,8 %) oli suurempi kuin EU-27:llä (13,7 %) tai Kiinalla (13,0 %).

Kuvio 5: Osuus maailman tuontimarkkinoista, 2018
(% maailman tavaratuonnista)
Lähde: Eurostat (ext_lt_introle) ja UNCTAD

EU:n ulkoisessa kaupassa ylijäämää vuodesta 2012 lähtien

EU-27:n ja muun maailman välisen kansainvälisen tavarakaupan kokonaisarvo (EU:n ulkoisen viennin ja tuonnin yhteismäärä) oli 4 067 miljardia euroa vuonna 2019 (ks. kuvio 6). Sekä tuonti että vienti kasvoivat vuodesta 2018. Tuonnissa kasvua (27 miljardia euroa) oli vähemmän kuin viennissä (73 miljardia euroa). Siten EU-27:n kauppataseen ylijäämä kasvoi vuoden 2018 yhteensä 152 miljardista eurosta vuoden 2019 yhteensä 197 miljardiin euroon.

Vuosina 2009–2012 EU-27:n vienti kasvoi nopeasti 1 184 miljardista eurosta 1 771 miljardiin euroon. Vuosina 2012–2016 vienti pysyi melko vakaana mutta kasvoi seuraavina kolmena vuonna vuoden 2016 yhteensä 1 867 miljardista eurosta vuoden 2019 yhteensä 2 132 miljardiin euroon. Tuonti noudatteli samoja linjoja: Tuonti kasvoi 1 193 miljardista eurosta 1 666 miljardiin euroon vuodesta 2009 vuoteen 2011. Vuosina 2011–2016 tuonti pysyi melko vakaana mutta kasvoi seuraavina kolmena vuonna 1 602 miljardista eurosta vuoden 2019 yhteensä 1 935 miljardiin euroon.

Kuvio 6: Kansainvälisen tavarakaupan kehitys, EU-27, 2009–2019
(miljardia euroa)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intertrd)

EU:n jäsenvaltioista Saksan osuus EU-27:n ulkoisesta kaupasta oli vuonna 2019 ehdottomasti merkittävin: 29,6 % EU-27:n tavaraviennistä muihin kuin jäsenvaltioihin ja yli viidennes (21,0 %) EU-27:n tuonnista (ks. kuvio 7). Kolme seuraavaksi suurinta viejämaata olivat Ranska (11,6 %), Italia (11,0 %) ja Alankomaat (10,3 %). Ne olivat myös ainoat muut jäsenvaltiot, joiden prosenttiosuus EU-27:n viennistä oli kaksinumeroinen.Alankomaat (17,5 %), Ranska (10,7 %) ja Italia (9,5 %) toivat vuonna 2019 Saksan jälkeen eniten tavaroita EU:n ulkopuolisista maista. Alankomaiden suhteellisen suuri osuus saattaa johtua ainakin osittain siitä, että Rotterdamin – joka on EU:n merkittävin merisatama – kautta kulkee huomattava määrä tavaraa EU:hun.

Kuvio 7: EU-27:n ulkoinen tavarakauppa, 2019
(% EU-27:n viennistä/tuonnista)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

EU-27:n ulkoisen tavarakaupan suurin ylijäämä, 224,3 miljardia euroa, tilastoitiin vuonna 2019 Saksassa. Sen jälkeen tulivat Italia (51,9 miljardia euroa), Irlanti (40,6 miljardia euroa) ja Ranska (39,2 miljardia euroa). EU:n ulkoisen tavarakaupan suurimmat alijäämät puolestaan tilastoitiin Alankomaissa (118,7 miljardia euroa) ja Espanjassa (30,7 miljardia euroa) (ks. jäljempänä liitteenä olevan excel-tiedoston taulukko B).

Suurimmat EU:n sisäisen tavarakaupan osuudet Luxemburgissa ja Slovakiassa

Vuonna 2019 EU:n jäsenvaltioiden välisen (EU:n sisäisen kaupan) tavaraviennin arvo oli 3 061 miljardia euroa. Arvo oli 44 % suurempi kuin unionin ulkopuolelle suuntautuva EU-27:n vienti (EU:n ulkoinen kauppa), jonka arvo oli 2 132 miljardia euroa.

Vuosien 2018 ja 2019 välillä EU-27:n sisäinen kauppa — viennillä mitattuna — kasvoi 1,5 %. Viennin osalta EU:n sisäinen kauppa kasvoi vuosien 2018 ja 2019 välillä yli kymmenen prosenttia vain Kyproksessa (16,4 %). EU:n sisäinen kauppa väheni puolestaan vain Ruotsissa (-0,6 %), Belgiassa (-0,3 %) ja Slovakiassa (-0,1 %). Tuonti sen sijaan kasvoi yli viisi prosenttia vain Kroatiassa (7,8 %) ja Portugalissa (7,4 %), ja tuonti vähentyi Irlannissa (-3,9 %), Belgiassa (-1,4 %), Maltassa (-1,3 %) ja Ruotsissa (-0,9 %).

EU-27:n ulkoisen kaupan tapaan Saksan osuus myös EU-27:n sisäisestä kaupasta oli vuonna 2019 suurin. Sen osuus EU-27:n muihin jäsenvaltioihin suuntautuvasta tavaraviennistä oli 22,8 % ja EU-27:n toisista jäsenvaltioista tulevasta tavaratuonnista 23,2 % (ks. kuvio 8). Alankomaat (13,5 %) oli ainoa toinen jäsenvaltio, jonka osuus EU:n sisäisestä viennistä oli yli kymmenesosa, mikä johtuu Rotterdamin vaikutuksesta. Ranska (12,5 %) puolestaan oli ainoa toinen jäsenvaltio, jonka osuus EU:n sisäisestä tuonnista oli yli kymmenesosa.

Kuvio 8: EU-27:n sisäinen tavarakauppa, 2019
(% EU-27:n viennistä/tuonnista)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

EU:n sisämarkkinoiden merkitystä korostaa myös se, että kaikissa jäsenvaltioissa Irlantia lukuun ottamatta EU:n sisäinen tavarakauppa (vienti ja tuonti yhteensä) oli vilkkaampaa kuin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa (vienti ja tuonti yhteensä) (ks. kuvio 9). EU:n sisäisten ja ulkoisten kauppavirtojen osuus tavarakaupan kokonaismäärästä vaihteli suuresti jäsenvaltioiden välillä, mikä johtuu jossain määrin historiallisista siteistä ja maantieteellisestä sijainnista. Suurimmat EU:n sisäisen kaupan osuudet (yli 75 % kokonaiskaupasta) kirjattiin Luxemburgissa (82,0 %), Slovakiassa (79,5 %), Tšekissä (76,6 %) ja Unkarissa (75,1 %), kun taas Kreikassa sen osuus oli vain 51,5 % ja Irlannissa 37,5 %.

Kuvio 9: EU-27:n sisäinen ja ulkoinen tavarakauppa, 2019
(tuonti plus vienti, % kokonaiskaupasta)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

Tavarakauppa Kiinan kanssa kasvoi voimakkaasti vuosina 2009–2019

Vuosien 2009 ja 2019 välillä EU-27:n tavaravienti tärkeimpiin kauppakumppanimaihin kehittyi vaihtelevasti. Tärkeimmistä kauppakumppanimaista suurin keskimääräinen vuotuinen kasvu kirjattiin viennissä Kiinaan (9,9 %) ja Meksikoon (9,5 %) (ks. kuvio 10). Kasvu oli vähäisintä viennissä Venäjälle (3,3 %) ja Norjaan (4,1 %).

EU-27:n tavaratuonnin arvo nousi vuosien 2009 ja 2019 välillä vuosittain keskimäärin eniten Meksikon (10,5 %) ja Turkin (8,1 %) osalta. Tuonnin arvo kasvoi vähiten Norjan (0,3 %) ja Venäjän (2,3 %) – molemmat olivat suuria energiatuotteiden viejiä – sekä Japanin (2,2 %) osalta.

Kuvio 10: EU-27:n ulkoinen tavarakauppa tärkeimpien kauppakumppaneiden mukaan, EU-27, 2009 ja 2019
(miljardia euroa)
Lähde: Eurostat (ext_lt_maineu)

Yhdysvallat oli vuonna 2019 edelleen tärkein EU-27:n tavarakaupan vientikohde (ks. kuvio 11), ja sen osuus oli 18,0 %. Yhdistynyt kuningaskunta oli EU-27:n toiseksi tärkein vientimarkkina-alue (14,9 % EU-27:n kokonaisviennistä). Seuraavana oli Kiina (9,3 %). EU-27:n tavaraviennin seitsemän suurimman markkina-alueen – Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kiinan, Sveitsin, Venäjän, Turkin ja Japanin – osuus oli lähes kolme viidesosaa (59,3 %) EU-27:n koko tavaraviennistä.

Kuvio 11: Tavarakaupan tärkeimmät vientikumppanit, EU-27, 2019
(% viennistä EU-27:n ulkopuolisiin maihin)
Lähde: Eurostat (ext_lt_maineu)

Seitsemän suurinta EU-27:n tavarakaupan tuojaa olivat samat maat kuin EU-27:n seitsemän suurinta vientimarkkina-aluetta, mutta niiden järjestys oli hieman erilainen (vertaa kuvioita 11 ja 12). Näiden seitsemän maan osuus oli suurempi EU-27:n tavaratuonnista kuin EU-27:n tavaraviennistä: hiukan yli kolme viidesosaa (60,7 %) kaikista EU-27:ään tuoduista tavaroista oli peräisin niistä. Lähes viidesosa (18,7 %) kaikista EU-27:ään tuoduista tavaroista tuli vuonna 2019 Kiinasta, joka oli siten suurin EU-27:ään tuotujen tavaroiden toimittaja. Jonkin verran perässä tulivat Yhdysvallat (12,0 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (10,0 %).

Kuvio 12: Tavarakaupan tärkeimmät tuontikumppanit, EU-27, 2019
(% tuonnista EU-27:n ulkopuolisista maista)
Lähde: Eurostat (ext_lt_maineu)

Koneiden ja laitteiden ja kulkuneuvojen sekä kemikaalien kaupan ylijäämät suuria

Vuosina 2014–2019 EU-27:n ulkoisen viennin arvo kasvoi lähes kaikissa kuviossa 13 esitetyissä tuoteryhmissä lukuun ottamatta energian vientiä, jonka arvo laski 8,2 %. Vienti kasvoi eniten kemikaalien (35,8 %) osalta. Yli 20 % kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien (22,7 %) sekä raaka-aineiden (20,1 %) viennissä.

Tuonnissa tilanne oli samanlainen. EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti laski vuosien 2014 ja 2019 välillä huomattavasti energian (-15,2 %) osalta. Osa laskusta johtuu hinnanmuutoksista ja/tai valuuttakurssien vaihteluista, sillä öljy hinnoitellaan maailmanmarkkinoilla Yhdysvaltain dollareina. EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti puolestaan kasvoi koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen osalta 45,4 %. Suhteellisen paljon kasvoi myös kemikaalien (28,6 %) ja muiden teollisuustuotteiden (24,1 %) tuonti.

EU-27:n ulkoisen tavarakaupan ylijäämä (197,1 miljardia euroa) vuonna 2019 johtui pääasiassa koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen kaupan (237,1 miljardia euroa) ja kemikaalien kaupan (171,6 miljardia euroa) suurista ylijäämistä sekä elintarvikkeiden ja juomien kaupan ylijäämästä ja muiden teollisuustuotteiden kaupan ylijäämästä, jotka olivat pienempiä. Energian kaupan alijäämä (-258,2 miljardia euroa) ja pienempi raaka-aineiden kaupan alijäämä (-26,1 miljardia euroa) eivät kumonneet edellä mainittuja ylijäämiä.

Kuvio 13: EU-27:n ulkoinen kauppa tärkeimpien tuotteiden mukaan, EU-27, 2014 ja 2019
(miljardia euroa)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intertrd)

EU-27:n tavaraviennin rakenne ei juurikaan muuttunut vuosien 2014 ja 2019 välillä (ks. kuvio 14) lukuun ottamatta 2,4 prosenttiyksikön kasvua kemikaalien viennissä (16,7 % vuonna 2014 ja 19,1 % vuonna 2019) ja 1,4 prosenttiyksikön laskua energian viennissä.

Kuvio 14: Tärkeimmät vientituotteet, EU-27, 2014 ja 2019
(% viennistä EU-27:n ulkopuolisiin maihin)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

EU-27:n tuonnissa vuosien 2014 ja 2019 välillä energian osuus laski selvästi, 7,6 prosenttiyksikköä, 26,3 %:sta 18,7 %:iin (ks. kuvio 15). Lasku johtui osittain energiatuotteiden hintojen laskusta. Samalla jaksolla koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen osuus sitä vastoin nousi 6,0 prosenttiyksikköä 26,9 %:sta 32,8 %:iin. Muiden tuotteiden osuudet muuttuivat vain hieman.

Kuvio 15: Tärkeimmät tuontituotteet, EU-27, 2014 ja 2019
(% tuonnista EU-27:n ulkopuolisista maista)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

Kuviossa 16 verrataan EU-27:n tuonnin ja viennin rakennetta vuonna 2019. On syytä pitää mielessä, että viennin yleinen taso oli 10,2 % tuontia korkeampi. Merkittävin ero on energian osuus: energian tuonti oli lähes nelinkertainen vientiin verrattuna. Sitä tasoitti koneiden ja laitteiden ja kulkuneuvojen sekä kemikaalien tuonnin pienempi osuus.

Kuvio 16: Tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet, EU-27, 2019
(% viennistä/tuonnista, EU-27:n ulkopuoliset maat)
Lähde: Eurostat (ext_lt_intratrd)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

International trade in goods: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Kansainvälisen tavarakaupan tilastot mittaavat EU:n jäsenvaltioiden välisen (EU:n sisäisen) sekä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välisen (EU:n ulkoisen) tavarakaupan arvoa ja määrää. Tilastoista saa virallista tietoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä euroalueen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta.

Tilastot on eritelty kunkin ilmoittavan maan ja sen jokaisen kumppanimaan mukaan sekä useiden tuoteluokitusten mukaan. Yksi käytetyimmistä luokituksista on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Kansainvälinen ulkomaankaupan tavaranimikkeistö (SITC Rev. 4), jonka pohjalta ulkomaankauppatilastoja voidaan vertailla maailmanlaajuisesti.

EU:n ulkoisen kaupan tilastoissa EU-27:n tietoja käsitellään yhtenä kauppablokkina. Toisin sanoen vientiluvut sisältävät vain viennin, joka lähtee EU-27:n ulkopuolelle ja joka suuntautuu muuhun maailmaan, ja vastaavasti EU:n ulkoinen tuonti sisältää kaiken tuonnin muualta maailmasta (EU:n ulkopuolisista maista) EU-27:ään. Sen sijaan kun kyse on yksittäisistä EU:n jäsenvaltioista, ulkomaankaupan virrat esitetään yleensä maailman kauppavirtoina (jotka kattavat sekä EU:n sisäisen että ulkoisen kaupan kumppanit). EU:n jäsenvaltioiden välistä (EU:n sisäistä) kauppaa koskevat tilastot sisältävät kunkin jäsenvaltion kirjaaman tavaratuonnin ja -viennin.

EU:n ulkoisen ja sisäisen kaupan tilastolliset arvot kirjataan viennin osalta vapaasti aluksessa (FOB) -arvon mukaan ja tuonnin osalta vakuutus ja rahti maksettuina (CIF) -arvon mukaan. Kirjattuihin arvoihin sisältyvät vain ne oheiskustannukset (rahti ja vakuutus), jotka liittyvät viennin osalta kuljetukseen sen jäsenvaltion alueella, josta tavarat viedään, ja tuonnin osalta kuljetukseen sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, johon tavarat tuodaan.

EU:ta koskevat tiedot ovat peräisin Eurostatin COMEXT-tietokannasta, joka on kansainvälisen tavarakaupan viitetietokanta. Se sisältää paitsi EU:n jäsenvaltioiden nykyiset ja aiemmat tiedot myös huomattavan määrän EU:n ulkopuolisia maita koskevia tilastoja. Yhdistetyt ja yksityiskohtaiset kansainvälisen tavarakaupan tilastot, jotka esitetään Eurostatin verkkosivuilla, kootaan kuukausittain COMEXT-tietokannan tiedoista. Koska tietokanta päivitetään joka päivä, verkkosivuilla julkaistut tiedot saattavat poiketa (viimeisimpien tarkastusten osalta) tietokannassa saatavilla olevista tiedoista.

EU-27:n tiedoissa on otettu huomioon poliittinen muutos EU:n kokoonpanossa. Yhdistynyt kuningaskunta katsotaan EU-27:n ulkopuoliseksi kumppanimaaksi. Yhdistynyt kuningaskunta on kuitenkin edelleen osa sisämarkkinoita siirtymäkauden loppuun asti, mikä tarkoittaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot perustuvat edelleen EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sovellettaviin tilastollisiin käsitteisiin. Näin ollen tuonti muista EU-27:n ulkopuolisista kauppakumppanimaista on ryhmitelty alkuperämaan mukaan, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot kertovat lähetysmaasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-27:n Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuomat tavarat on fyysisesti kuljetettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta, mutta osa tavaroista on voinut olla peräisin muualta kuin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Tästä syystä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden EU-27:n ulkopuolisten kauppakumppaneiden kanssa käytävää kauppaa koskevien tietojen kanssa.

Kuvioissa 1–5 käytetyt tiedot tärkeimmistä EU:n ulkopuolisista kauppaa käyvistä maista on haettu Yhdistyneiden kansakuntien UNCTAD-tietokannasta. Osuuksien laskemista varten maailmankauppa on määritelty EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisen kaupan (lähde: Eurostat) ja EU:n ulkopuolisten maiden välisen kansainvälisen kaupan (lähde: UNCTAD) summaksi.

Taustaa

Päättäjät käyttävät kansainvälisen tavarakaupan tilastoja laajalti kansallisella, kansainvälisellä ja EU:n tasolla. Yritykset voivat käyttää kansainvälisen kaupan lukuja markkinatutkimuksiin ja kaupallisen strategiansa laadintaan. EU:n toimielimissä kansainvälisen kaupan tilastoista on apua, kun valmistellaan monen- ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja, määritetään ja toimeenpannaan polkumyynnin vastaisia toimia, määritetään talous- ja rahapolitiikkaa ja arvioidaan sisämarkkinoiden etenemistä ja Euroopan talouksien yhdentymistä.

Kaupan kehittyminen saattaa luoda mahdollisuuksia talouskasvuun. EU:lla on yhteinen kauppapolitiikka, jonka puitteissa Euroopan komissio neuvottelee kauppasopimuksista ja edustaa EU:n etua sen 27 jäsenvaltion nimissä. Euroopan komissio kuulee jäsenvaltioita neuvoa-antavassa komiteassa, jossa keskustellaan erityyppisistä EU:hun vaikuttavista kauppapoliittisista kysymyksistä, myös monenvälisistä, kahdenvälisistä ja yksipuolisista toimista. Kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan: ainoastaan EU – eivät siis yksittäiset jäsenvaltiot – voi antaa kauppaa koskevaa lainsäädäntöä ja tehdä kansainvälisiä kauppasopimuksia. Soveltamisala ulottuu nykyään tavarakaupan lisäksi palvelukauppaan, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin (4 luku).

Maailmanlaajuisesti monenvälisiä kauppakysymyksiä käsittelee Maailman kauppajärjestö (WTO) (englanniksi). WTO:ssa on 164 jäsenmaata (tilanne maaliskuussa 2020), ja liittymisprosessissa on mukana monta ehdokasmaata. WTO antaa kansainvälisen kaupan säännöt ja toimii foorumina kauppaneuvotteluissa ja jäsenmaiden välisessä riitojen ratkaisussa. Euroopan komissio neuvottelee WTO-kumppaneidensa kanssa, ja se osallistui WTO:n monenvälisten kauppaneuvottelujen viimeisimpään kierrokseen, joka tunnetaan Dohan kehitysohjelmana.