Archive:Sähkön hintatilastot

Tiedot poimittu toukokuussa 2018.

Seuraava suunniteltu päivitys: Marraskuu 2018.

Highlights

Kotitalouksien sähkön hinnat Tanskassa ja Saksassa EU:n korkeimmat vuoden 2017 toisella puoliskolla.

Muiden kuin kotitalouksien sähkön hinnat Italiassa ja Saksassa EU:n korkeimmat vuoden 2017 toisella puoliskolla.

Electricity prices for household consumers (taxes included), second half 2017 (EUR per kWh)

Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä kotitalouskäyttäjiltä että muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitystä Euroopan unionissa (EU). Artikkeli sisältää hintatietoja myös Islannista, Liechtensteinista, Norjasta, Albaniasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Montenegrosta, Serbiasta, Turkista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Kosovosta ^[1], Moldovasta ja Ukrainasta.

Energian hinta on EU:ssa riippuvainen useista erilaisista tarjontaan ja kysyntään vaikuttavista tekijöistä, kuten geopoliittisesta tilanteesta, kansallisesta energialähteiden yhdistelmästä, tuonnin monipuolisuudesta, verkkokustannuksista, ympäristönsuojelukustannuksista, ankarista sääolosuhteista tai valmisteverojen ja muiden verojen tasosta. On huomattava, että tässä artikkelissa annetut hinnat sisältävät kotitalouskäyttäjiä koskevat verot, maksut ja arvonlisäveron mutta eivät muita kuin kotitalouskäyttäjiä koskevia palautettavia veroja ja maksuja eivätkä arvonlisäveroa.

Full article

Kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat

Tanskassa ja Saksassa korkeimmat sähkön hinnat

Yleiskuva sähkön keskimääräisistä hinnoista euroina kilowattituntia kohti (EUR/kWh) kolmelta edeltävältä vuodelta (jokaisen vuoden jälkimmäinen puolisko) esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1: Sähkön hinnat, vuoden jälkimmäinen puolisko, 2015–2017
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204) ja (nrg_pc_205)

Kotitalouskäyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia kuluttajia, joiden vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 2 500 kWh < kulutus < 5 000 kWh), vuoden 2017 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Saksassa (0,305 euroa/kWh), Tanskassa (0,301 euroa/kWh) ja Belgiassa (0,288 euroa/kWh); ks. kuvio 1. Sähkön hinnat olivat alhaisimmat Bulgariassa (0,098 euroa/kWh), Liettuassa (0,111 euroa/kWh) ja Unkarissa (0,113 euroa/kWh). Kotitalouksilta Tanskassa ja Saksassa peritty sähkön hinta oli yli kolminkertainen Bulgariassa perittyyn hintaan verrattuna.

Kuvio 1: Kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

EU-28:ssa keskihinta – painotettu keskiarvo, joka on laskettu käyttämällä tuoreimpia (2016) kotitalouksien käyttämää sähkömäärää koskevia tietoja – oli 0,205 euroa/kWh.

Sähkön hintakehitys kotitalouskäyttäjien osalta EU-28:ssa vuoden 2008 alkupuoliskosta lähtien esitetään kuviossa 2. Hinnat nousivat vuonna 2008, laskivat hieman vuonna 2009 ja nousivat sitten jatkuvasti vuoden 2010 ensimmäisestä puoliskosta vuoden 2015 jälkimmäiseen puoliskoon. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla hinnat laskivat ja pysyivät sitten vakaina.

Kuvio 2: Kotitalouskäyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitys, EU-28 ja euroalue, 2008–2017
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Verojen ja maksujen osuus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä

Verojen ja maksujen osuus kotitalouskäyttäjiltä peritystä sähkön kokonaisvähittäishinnasta esitetään kuviossa 3. Verojen suhteellinen määrä oli vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla pienin Maltassa (4,8 %), jossa perushintaan sovelletaan alhaista arvonlisäverokantaa eikä kotitalouskäyttäjiltä peritä muita veroja. Verojen osuus oli suurin Tanskassa, jossa 69,4 % loppukuluttajahinnasta muodostui veroista ja maksuista.

Kuvio 3: Sähkö – kotitalouskäyttäjien maksamien verojen ja maksujen osuus, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Sähkön hinnat laskivat eniten Italiassa, Kroatiassa ja Liettuassa

Kuviossa 4 esitetään kotitalouskäyttäjiltä perittyjen kansallisena valuuttana ilmoitettujen sähkön hintojen muutos vuoden 2016 jälkimmäisestä puoliskosta vuoden 2017 jälkimmäiseen puoliskoon. Hintoihin sisältyvät ALV ja kaikki muut verot. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla 13:ssa EU:n jäsenvaltiossa. Kotitalouskäyttäjiltä perityt hinnat nousivat eniten Kyproksessa (12,6 %), kun taas hinnanlasku oli huomattavinta Italiassa (-11,1 %) ja Kroatiassa (-7,5 %).

Kuvio 4: Muutos sähkön hinnoissa kotitalouskäyttäjien osalta vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)

Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat

Sähkön hinnat korkeimmat Italiassa ja Saksassa

Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä (joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan keskikokoisia kuluttajia, joiden vuotuinen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 500 MWh < kulutus < 2 000 MWh) vuoden 2017 jälkipuoliskolla perityt sähkön hinnat olivat EU:n jäsenvaltioista korkeimmat Italiassa ja Saksassa (ks. kuvio 5). Keskimääräinen hinta EU-28:ssa — joka on laskettu käyttämällä uusimpien kansallisten tietojen (2016) mukaista muiden kuin kotitalouskäyttäjien kulutuksen painotettua keskiarvoa – oli 0,112 euroa kilowattituntia kohti.

Kuvio 5: Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perityt sähkön hinnat, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta EU-28:ssa vuoden 2008 alkupuoliskosta lähtien esitetään kuviossa 6. Hinnat nousivat vuonna 2008 ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla, laskivat vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla ja nousivat jälleen jokaisella vuosipuoliskolla vuoden 2013 ensimmäiseen puoliskoon asti. Vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla keskihinta laski hieman, kunnes se nousi melko voimakkaasti (4,3 %) vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla ja saavutti huippulukeman 0,123 euroa/kWh. Vuoden 2014 jälkimmäisen puoliskon ja vuoden 2016 jälkimmäisen puoliskon välillä kehityssuunta oli laskeva. Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana hinnat nousivat hieman, alle 1 %, verrattuna vuoden 2016 jälkimmäiseen puoliskoon, mutta hinnat laskivat jälleen vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla.

Kuvio 6: Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perittyjen sähkön hintojen kehitys, EU-28 ja euroalue, 2008–2017
(euroa/kWh)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus sähkön hinnoista

Palautukseen oikeuttamattomien verojen ja maksujen osuus muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä peritystä sähkön kokonaishinnasta esitetään kuviossa 7. Vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla verojen osuus oli suurin Tanskassa, jossa palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut muodostivat 72,3 prosenttia kokonaishinnasta.

Kuvio 7: Muiden kuin kotitalouskäyttäjien maksamien ei-palautettavien verojen ja maksujen osuus, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

"Sähkön hintakehitys muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta"

Kuviossa 8 esitetään sähkön hinnan muutokset muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta. Hinnat sisältävät kaikki ei-palautettavat verot ja maksut kansallisena valuuttana vuosien 2016 ja 2017 jälkipuoliskojen välillä. Hinnat laskivat kyseisellä ajanjaksolla EU:n jäsenvaltioista 16:ssa. Muilta kuin kotitalouskäyttäjiltä perityt hinnat nousivat eniten Kyproksessa (7,5 %) ja Kreikassa (6,7 %), kun taas hinta laski eniten eli 7,1 % Tšekissä.

Kuvio 8: Muutos sähkön hinnoissa muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna, vuoden 2017 jälkimmäinen puolisko
(%)
Lähde: Eurostat (nrg_pc_205)

Taulukoiden ja kaavioiden lähdetiedot

Electricity price statistics tables and graphs (englanniksi)

Tietolähteet

Kotitalouskäyttäjien määritteleminen

Tässä artikkelissa kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan kotitalouksiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 2 500–5 000 kWh. Kaikki hinnat ovat vähittäishintoja, ja niihin sisältyvät ALV ja muut verot sekä maksut.

Huom. Vuoden 2016 ja 2017 hintojen väliset vertailut tehdään käyttäen kansallisena valuuttana ilmoitettuja hintoja, jotta voidaan jättää pois kansallisten valuuttojen ja euron välisten valuuttakurssimuutosten vaikutus niiden EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden osalta, jotka eivät käytä euroa.

Muiden kuin kotitalouskäyttäjien määritteleminen

Tässä artikkelissa muilla kuin kotitalouskäyttäjillä tarkoitetaan muihin kuin kotitalouskäyttäjiin sovellettavaa vakiokulutusluokituksen keskitasoista kulutusluokkaa, johon kuuluvien käyttäjien vuotuinen sähkönkulutus on 500–2 000 MWh. Tässä artikkelissa esitetyt hinnat vastaavat sähköntuotannon perushintaa ja verkkokustannuksia ja sisältävät kaikki palautukseen oikeuttamattomat verot ja maksut.

Metodologia

Menetelmämuutoksen takia sarjassa on katkos vuodesta 2007 eteenpäin, joten saatavilla on vain suhteellisen lyhyt aikasarja. Jopa tämän suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana sähkön hinnat ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti.

Vuonna 2016 tuli voimaan asetus (EU) 2016/1952, jossa määritellään sähkön hintoja kotitalouskäyttäjien ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta koskevien tietojen keräys- ja levittämisvelvoite. Tammikuuhun 2017 saakka viranomaiset toimittivat kotitalousalaa koskevat hintatiedot vapaaehtoisesti. Vuoteen 2016 saakka muut kuin kotitalouskäyttäjät määriteltiin teollisuuskäyttäjiksi, mutta viranomaisilla oli lupa sisällyttää ryhmään muitakin muita kuin kotitalouskäyttäjiä. Asetuksen (EU) 2016/1952 myötä määritelmä muutettiin teollisuuskäyttäjistä muiksi kuin kotitalouskäyttäjiksi, jotta kaikissa raportoivissa maissa sovellettaisiin yksiselitteistä menetelmää.

Sähkötariffit eli sähköyhtiön perimät sähkötuotteen hinnat vaihtelevat toimittajittain. Tämä voi johtua neuvotelluista sopimuksista, varsinkin suurten muiden kuin kotitalouskäyttäjien kohdalla. Pienille käyttäjille tariffit määritetään yleensä kulutetun sähkön määrän sekä eräiden muiden tekijöiden mukaan. Useimpiin tariffeihin sisältyy myös jonkinlainen kiinteä maksu. Tämän vuoksi sähkölle ei ole olemassa yhtä ainoaa hintaa. Hintojen vertailemiseksi tiettynä ajanjaksona EU-jäsenvaltioiden välillä tässä artikkelissa on annettu tietoja kotitalous- ja muiden kuin kotitalouskäyttäjien kulutusluokista. Sähkön hintatietoja kerätään kaiken kaikkiaan viidestä erilaisesta kotitalouksien ryhmästä niiden erilaisen vuotuisen sähkön kulutuksen mukaan. Muiden kuin kotitalouskäyttäjien osalta sähkön hintatietoja kerätään yhteensä seitsemästä erilaisesta käyttäjäryhmästä.

Kerätyt hintatiedot kattavat keskimääräiset hinnat tammikuusta kesäkuuhun (vuoden ensimmäinen puolisko eli puolivuotiskausi 1) ja heinäkuusta joulukuuhun (vuoden jälkimmäinen puolisko eli puolivuotiskausi 2) kunakin vuonna. Hintoihin sisältyvät sähkön perushinta, siirto- ja jakelumaksut, mittarivuokrat ja muut palvelut. Esitettyihin kotitalouskäyttäjiltä perittyihin sähkön hintoihin sisältyvät arvonlisävero (ALV) ja muut verot sekä veronluonteiset maksut ja muut maksut, koska tällainen hinta kuvaa yleensä kotitalouskäyttäjien maksamaa loppukuluttajahintaa. Koska muut kuin kotitalouskäyttäjät voivat tavallisesti saada arvonlisäveron ja eräiden muiden verojen palautuksia, yrityksiltä perityt hinnat esitetään ilman ALV:tä ja muita palautettavissa olevia veroja ja maksuja. Sähkön hinnat ilmoitetaan euroina kilowattituntia kohti (euroa/kWh).

Taustaa

Energian, erityisesti sähkön, hinta ja toimitusten luotettavuus ovat maan energiahuoltostrategian keskeisiä tekijöitä. Sähkön hinnat ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, koska sähkön osuus teollisuusyritysten ja palveluja tuottavien yritysten energian kokonaiskustannuksista on tavallisesti merkittävä. Maailmanmarkkinoilla tavallisesti suhteellisen yhtenäisin hinnoin kaupattavien fossiilisten polttoaineiden hintoihin verrattuna sähkön hinnat vaihtelevat EU:n eri jäsenvaltioissa enemmän. Sähkön hintaan vaikuttavat primääristen polttoaineiden hinta jonkin verran ja viime aikoina myös hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuden hinta.

Näitä seikkoja käsiteltiin Euroopan komission tiedonannossa Vastatoimet öljyn hinnannousulle(KOM(2008) 384), jossa EU:ta kehotettiin tehostamaan energiankäyttöään, vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja noudattamaan erityisesti ilmastonmuutosta ja uusiutuvaa energiaa koskevassa paketissa määritettyä lähestymistapaa.

EU on toteuttanut toimia sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapauttamiseksi 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Vuonna 2003 hyväksytyillä direktiiveillä vahvistettiin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt. Markkinoiden avaamiselle asetettiin määräajat, ja asiakkaat voivat silloin valita itse omat toimittajansa. Yritysasiakkaita koskeva määräaika oli 1. heinäkuuta 2004 ja kaikkia kuluttajia koskeva määräaika (kotitaloudet mukaan luettuina) 1. heinäkuuta 2007. Jotkin EU-jäsenvaltioista ennakoivat vapauttamisprosessia, kun taas toiset olivat hitaampia tarvittavien toimenpiteiden käyttöönottamisessa. Monilla sähkö- ja maakaasumarkkinoilla on edelleen markkinoille pääsyä vaikeuttavia esteitä, kuten on voitu havaita useilla markkinoilla, joita vieläkin hallitsevat (lähes) monopoliasemassa olevat toimittajat. Heinäkuussa 2009 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kolmannen lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena oli varmistaa todellinen ja toimiva toimittajavalinta sekä hyötyjä asiakkaille. Uskotaan, että lisääntynyt läpinäkyvyys kaasun ja sähkön hinnoissa auttaa parantamaan tasapuolista kilpailua rohkaisemalla kuluttajia tekemään valintoja eri energialähteiden (öljy, hiili, maakaasu ja uusiutuvat energianlähteet) ja eri toimittajien välillä. Energiahintojen läpinäkyvyyttä voidaan parantaa julkaisemalla ja levittämällä hintoja ja hinnoittelujärjestelmiä koskevia tietoja mahdollisimman avoimesti. </context>

Direct access to

Viitteet

↑ Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[1] Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[1]