Archive:Vähimmäispalkkatilastot

Tiedot syyskuulta 2014. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: huhtikuu 2015. Englanninkielinen versio on uudempi.

Kartta 1: Vähimmäispalkat, 1. heinäkuuta 2014
(euroa/kuukausi) – Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Tästä artikkelista käy ilmi, että vähimmäispalkkojen tasot vaihtelevat huomattavasti Euroopan unionin(EU) jäsenvaltioissa. Lisäksi EU-maiden tilannetta verrataan ehdokasmaiden ja Yhdysvaltojen tilanteeseen.

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa viitataan kansallisiin vähimmäispalkkoihin. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella.

Vähimmäispalkat ovat yleensä bruttopalkkoja eli palkoista ei ole vähennetty tuloveroa eikä työntekijän maksettavaksi tulevia sosiaaliturvamaksuja. Tällaiset verot ja maksut vaihtelevat eri maissa.

Eurostat julkaisee kansalliset vähimmäispalkat puolivuosittain. Ne kuvastavat tilannetta kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Tästä syystä vähimmäispalkkoihin kyseisten kahden päivämäärän välillä tehdyt muutokset näkyvät vasta tietojen seuraavassa puolivuotisessa julkistuksessa.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kansallisten vähimmäispalkkojen vaihtelu

Heinäkuussa 2014 EU:n jäsenvaltioiden vähimmäispalkat vaihtelivat 174 eurosta 1 921 euroon kuukaudessa.

Kuvio 1: Vähimmäispalkat, heinäkuu 2014 (¹)
(euroa/kuukausi) – Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Vuonna 2014 EU:n 28 jäsenvaltiosta 21:ssä oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka (kartta 1). Vähimmäispalkka ei ollut käytössä Tanskassa, Saksassa, Italiassa, Kyproksessa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Kuukausittaiset vähimmäispalkat vaihtelivat 1. heinäkuuta 2014 merkittävästi Bulgarian 174 eurosta Luxemburgin 1 921 euroon. Kansallista vähimmäispalkkaa sovellettiin myös Albaniassa, Montenegrossa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Serbiassa ja Turkissa.

Kuviossa 1 esitetään bruttomääräiset kuukausittaiset vähimmäispalkat euroina heinäkuussa 2014. Maat jaetaan vähimmäispalkkatason mukaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu 15 maata, joissa on pienimmät vähimmäispalkat, alle 500 euroa kuukaudessa: Albania, Bulgaria, Montenegro, Romania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Serbia, Liettua, Tšekki, Latvia, Unkari, Slovakia, Viro, Turkki, Kroatia ja Puola.

Toiseen ryhmään kuuluu viisi EU:n jäsenvaltiota (Portugali, Kreikka, Malta, Espanja ja Slovenia) ja Yhdysvallat, joissa vähimmäispalkat ovat keskitasoa ja vaihtelevat 500 eurosta 1 000 euroon kuukaudessa.

Kolmas ryhmä koostuu kuudesta EU:n jäsenvaltiosta (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Irlanti, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg), joissa vähimmäispalkka on yli 1 000 euroa kuukaudessa.

On syytä huomata, että euroalueeseen kuulumattomien, vähimmäispalkkaa soveltavien EU:n jäsenvaltioiden (Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbian, Turkin ja Yhdysvaltojen euroina ilmaistujen vähimmäispalkkojen tasoon ja sijoitukseen vaikuttavat valuuttakurssit.

Vähimmäispalkat ostovoimastandardeina

Vähimmäispalkkojen ero maiden välillä on selvästi pienempi, kun otetaan huomioon hintatasojen erot

Kuvio 2: Vähimmäispalkat, heinäkuu 2014 (¹)
(OVS/kuukausi) – Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Kuviossa 2 vertaillaan vähimmäispalkkoja ottamalla huomioon maiden hintatasojen erot ja laskemalla kotitalouksien kulutusmenojenostovoimapariteetit (OVP). Kuten voi odottaa, mukautus hintatasoon pienentää maiden välisiä eroja. Ryhmään 1 kuuluvissa maissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suhteellisen pienet, on myös alempi hintataso, jolloin vähimmäispalkka on ostovoimastandardeina (OVS) ilmaistuna korkeampi. Toisaalta ryhmään 3 kuuluvissa maissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suuremmat, on myös korkeammat hinnat, minkä vuoksi ostovoimastandardeina ilmaistut vähimmäispalkat ovat suhteellisesti alemmat. Tämä hintatason mukautus tasoittaa osaltaan kolmen maaryhmän välisiä jyrkkiä eroja, jotka tulevat esiin euroilla mitattuna. EU:n jäsenvaltioiden väliset erot vähimmäispalkassa laskivat euroilla mitatusta suhteesta 1:11 suhteeseen 1:5 ostovoimastandardeina ilmaistuna. EU:n jäsenvaltioissa kuukausittainen vähimmäispalkka vaihteli Romanian 354 OVS:stä Luxemburgin 1 559 OVS:ään.

Sen lisäksi, että korkeimman ja alhaisimman vähimmäispalkan välinen ero pienenee, eurojen muuntaminen OVS:eiksi myös muuttaa maiden sijoitusta. Suurin ero euroina ilmaistun vähimmäispalkan ja OVS:inä ilmaistun vähimmäispalkan välillä mitattiin Bulgariassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Tšekissä, Unkarissa, Virossa ja Portugalissa sekä Turkissa – kunkin maan sijoitus vähimmäispalkan suuruusjärjestyksessä muuttui vähintään kahdella sijalla. Yhdeksän maan sijoitus muuttui yhdellä sijalla (Montenegro, Romania, Latvia, Kroatia, Puola, Malta, Espanja, Ranska ja Irlanti). Suurin osa maista pysyi samassa ryhmässä, kuten kuviot 1 ja 2 osoittavat. Poikkeuksia olivat Unkari, Kroatia, Turkki ja Puola, jotka siirtyivät ryhmästä 1 (alhainen vähimmäispalkka) ryhmään 2 (keskisuuri vähimmäispalkka), ja Yhdysvallat, joka siirtyi ryhmästä 2 (keskisuuri vähimmäispalkka) ryhmään  3 (korkeampi vähimmäispalkka).

Vähimmäispalkka suhteessa keskimääräisiin bruttomääräisiin kuukausiansioihin

Kuvio 3: Vähimmäispalkat osuutena keskimääräisistä bruttomääräisistä kuukausiansioista, 2013 (¹)
(%) – Lähde: Eurostat (earn_mw_avgr2)

Vuonna 2013 vähimmäispalkkataso oli 30 – hiukan yli 50 prosenttia keskimääräisistä bruttokuukausiansioista teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualalla (lukuun ottamatta kotitalouksien toimintaa työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa, Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus NACE Rev. 2, pääluokat B–S, kuvio 3).

Vähimmäispalkkataso suhteessa keskimääräisiin bruttokuukausiansioihin oli korkein Sloveniassa (51,4 %), Kreikassa (50,1 %, 2011) ja Turkissa (50,0 %, 2010). Toisessa ääripäässä vähimmäispalkkataso oli alle 35 prosenttia keskimääräisistä bruttokuukausiansioista Yhdysvalloissa, Tšekissä, Virossa (2012), Romaniassa (2012) ja Espanjassa.

Vähimmäispalkkaa saavien osuus

Kuvio 4: Alle 105 % kuukausittaisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien työntekijöiden osuus, lokakuu 2010 (¹)
(%) – Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 and Minimum wages; erityisesti tätä julkaisua varten tehdyt laskelmat; tiedot eivät ole saatavilla Eurostatin verkkotietokannassa

Vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden osuus voi vaihdella voimakkaasti eri maiden välillä. Yhdistämällä viimeisimmästä joka neljäs vuosi järjestettävästä ansiorakennetutkimuksesta saadut mikrotiedot kyseisenä ajankohtana (lokakuu 2010) käytössä olevaan vähimmäispalkkatasoon voidaan laatia estimaatti (kuvio 4). Vertailukelpoisuuden vuoksi tiedot on rajattu koskemaan vähintään 21-vuotiaita kokopäiväisiä työntekijöitä, jotka työskentelevät vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Mukaan ei ole otettu myöskään julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa tai pakollisen sosiaalivakuutuksen alalla työskenteleviä (NACE Rev. 2, pääluokka O). Vuoden 2010 ansiorakennetutkimuksen perusteella lasketut kuukausiansiot eivät sisällä ylityöhön tai vuorotyöhön liittyviä korvauksia.

Niistä EU:n jäsenvaltioista, joissa vähimmäispalkka on käytössä, kahdeksassa alle 105 prosenttia kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien työntekijöiden osuus oli yli 9,0 prosenttia. Nämä maat olivat Slovenia (19,2 %), Liettua (13,7 %), Latvia (11,8 %), Luxemburg (10,2 %), Puola (9,9 %), Irlanti (9,2 %), Ranska (9,2 %) ja Kroatia (9,2 %). Espanjassa (0,2 %) alle 105 prosenttia kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevia oli vähiten, kun taas muissa 11 jäsenvaltiossa alle kyseisen määrä ansaitsevia oli 2,0–4,7 prosenttia.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Kansalliset kuukausittaiset vähimmäispalkat

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa vähimmäispalkoilla tarkoitetaan kuukausittaisia kansallisia vähimmäispalkkoja. Julkaistavat tiedot koskevat kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta voimassa olevia vähimmäispalkkoja.

Vähimmäisperuspalkka määritetään tunti-, viikko- tai kuukausipalkkana, ja tämä vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä (hallituksen toimesta) tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Tiedot ilmoitetaan bruttopalkkana.

Niiden maiden kohdalla, joissa kansallista vähimmäispalkkaa ei määritetä kuukausittaisena (vaan esim. tunti- tai viikkopalkkana), määrät muunnetaan kuukausittaisiksi näiden maiden toimittamilla muuntokertoimilla seuraavasti:

Irlanti: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Ranska, tammikuu 1999– tammikuu 2005: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta; heinäkuusta 2005 eteenpäin: (tuntipalkka x 35 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Malta: (viikkopalkka x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdistynyt kuningaskunta: (tuntipalkka x kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset maksetut viikkotunnit kaikilla sektoreilla x 52,18 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdysvallat: (tuntipalkka x 40 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta.

Serbiassa määritetään vähimmäispalkka tuntia kohti. Muuntaminen tapahtuu seuraavasti: (tuntipalkka x 40 tuntia x 52,2 viikkoa) / 12 kuukautta. Määrään lisätään tämän jälkeen sovellettavat verot.

Silloin kun vähimmäispalkkaa maksetaan useammalta kuin 12 kuukaudelta vuodessa (kuten Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa, joissa palkkaa maksetaan 14 kuukaudelta), tietoja on mukautettu näiden maksujen huomioon ottamiseksi.

Vähimmäispalkkaa koskevat tiedot toimitetaan Eurostatille kansallisessa valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten maiden vähimmäispalkkoja koskevat, kansallisessa valuutassa olevat tiedot muunnetaan euroiksi kuukausittaisella valuuttakurssilla, joksi valitaan edellisen kuukauden lopun kurssi (esim. joulukuun lopun 2013 valuuttakurssia käytettiin tammikuun 1. päivän vähimmäispalkkatilastoihin vuonna 2014).

Maiden välisten hintaerojen vaikutusten poistamiseksi käytetään erityisiä muuntokertoimia, joita kutsutaan ostovoimapariteeteiksi (OVP). Kunkin maan kotitalouksien kulutusmenojen ostovoimapariteetteja käytetään muunnettaessa euroissa tai kansallisessa valuutassa ilmoitetut kuukausittaiset vähimmäispalkat yhteiseksi keinotekoiseksi yksiköksi, joka tunnetaan nimellä ostovoimastandardi (OVS). Jos edellisen viiteajanjakson ostovoimapariteetit eivät ole vielä saatavilla, käytetään sitä edeltävän vuoden ostovoimapariteetteja, ja sarja päivitetään, kun uudet tiedot ovat saatavilla.

Maat, joista ei laadita vähimmäispalkkatilastoja

Heinäkuun 1. päivänä 2014 Tanskassa, Saksassa, Italiassa, Kyproksessa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä ei ollut käytössä kansallista vähimmäispalkkaa. Saksassa vähimmäispalkoista sovitaan monilla toimialoilla työehtosopimuksilla lähetetyistä työntekijöistä annetun lain säännösten mukaisesti. Työ- ja sosiaaliministeriö toteaa ne sitoviksi. Saksassa otetaan käyttöön kansallinen vähimmäispalkka tammikuussa 2015. Kyproksessa hallitus päättää vähimmäispalkoista tiettyjen ammattialojen osalta. Tanskassa, Italiassa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä vähimmäispalkoista sovitaan toimialojen työehtosopimuksissa.

Keskimääräiset kuukausiansiot

Kuukausittaisia bruttoansioita koskevat tiedot sisältävät rahamääräiset korvaukset, joista ei ole vähennetty palkansaajalta kannettavia työnantajan pidättämiä veroja eikä sosiaaliturvamaksuja, ja ne koskevat vain kullakin palkanmaksujaksolla maksettuja bruttoansioita. Mukaan ei lasketa niin sanottuja muita kuin vakiomaksuja, kuten 13. ja 14. kuukauden palkkaa ja lomarahoja. Tämä määritelmä on ansiorakennetutkimuksen mukainen.

Keskimääräisiä kuukausiansioita koskevat tiedot kerätään Nace Rev. 2:n pääluokkien B–S (teollisuus, rakentaminen ja palvelut lukuun ottamatta kotitalouksien toimintaa työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) kaikenkokoisista yrityksistä ja kaikista kokopäiväisistä palkansaajista.

Taustaa

Monella EU:n perustajajäsenvaltioista on pitkät perinteet vähimmäispalkan varmistamisessa niille, jotka työskentelevät työmarkkinoiden huonommin palkatuilla tasoilla. Sen sijaan monissa muissa jäsenvaltioissa, kuten Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja monissa EU:hun vuonna 2004 tai myöhemmin liittyneissä maissa vähimmäispalkkaa koskeva lainsäädäntö on uutta, ja 28 jäsenvaltiosta seitsemässä vähimmäispalkkaa koskevaa lainsäädäntöä ei ollut lainkaan 1. heinäkuuta 2014.

Viime vuosina monissa Euroopan maissa suhteellisen matalan palkan maksaminen on yleistynyt (palkkamaltti), ja monet palkansaajia edustavat ryhmät ovat väittäneet ostovoiman pienentyneen ja elintason laskeneen. Jotkin poliitikot, palkansaajien edustajat, sidosryhmät ja asiantuntijat kannattavat ns. eurooppalaisen vähimmäispalkan tai kansallisen vähimmäispalkan käyttöönottoa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Kansallinen vähimmäispalkkataso ei välttämättä muutu joka vuosi, eivätkä mukautukset aina johda vähimmäispalkkojen nostamiseen. Esimerkiksi Kreikassa vähimmäispalkka pieneni vuonna 2012 osana julkisen talouden säästötoimia. Kyseisenä vuonna kansallisten työehtosopimusten soveltaminen keskeytettiin ja vähimmäispalkka määritetään nyt hallituksen päätöksellä.

Katso myös

• Earnings statistics (englanniksi)
• Gender pay gap statistics (englanniksi)
• Labour force survey overview 2012 (englanniksi)
• Labour markets at regional level (englanniksi)
• Palkat ja työvoimakustannukset

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

• Labour market statistics — Pocketbook, 2011 edition (englanniksi)
• European Social Statistics — European Social Statistics, 2013 edition (englanniksi)

Keskeiset taulukot

• Earnings, katso (englanniksi):

Minimum wages (tps00155)

Tietokanta

• Earnings, katso (englanniksi):

Minimum wages (earn_minw)

Monthly minimum wages - bi-annual data (earn_mw_cur)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) - Nace Rev. 2 (from 2008 onwards) (earn_mw_avgr2)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) - Nace Rev. 1.1 (1999-2009) (earn_mw_avgr1)

Aihekohtaiset osiot

• Earnings (englanniksi)

Metodologia / Metatiedot

• Minimum wages (ESMS metadata file — earn_minw_esms) (englanniksi)

Taulukoiden ja kaavioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

• Vähimmäispalkkaa koskevat tilastot: taulukoiden ja kaavioiden (englanniksi)

Muut verkkosivustot

• Eurofound — European Industrial Relations Observatory (EIRO) (englanniksi)
• International Labour Organisation (englanniksi)