Archive:Alueelliset koulutustilastot

Tiedot maaliskuulta 2011. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta.

Koulutus, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat keskeisessä asemassa Euroopan unionin (EU) taloutta ja sosiaalikysymyksiä koskevissa strategioissa.

Kartta 1: Korkea-asteen opiskelijat, prosenttiosuutena 20–24-vuotiaasta väestöstä, NUTS 2 alueittain, 2009 – ISCED-tasot 5 ja 6
Lähde: Eurostat (tgs00094)

Tässä artikkelissa tarkastellaan Eurostatin alueellisia tilastoja, jotka koskevat osallistumista koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä koulutustasoja. Niiden avulla voidaan mitata edistymistä aluetasolla ja seurata, mitkä alueet edistyvät hyvin ja mitkä puolestaan ovat kehityksestä jäljessä.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kartta 2: 17-vuotiaat opiskelijat, prosenttisuutena vastaavanikäisestä väestöstä, NUTS 2 -alueittain, 2009 – ISCED-tasot 5 ja 6
Lähde: Eurostat (tgs00091)

Kartta 3: Nelivuotiaiden osallistuminen koulutukseen, NUTS 2 -alueittain, 2009.PNG – prosenttiosuus esiasteen ja alemman perusasteen koulutuksessa, ISCED-tasot 0 ja 1
Lähde: Eurostat (tgs00092)

Kartta 4: Opiskelijat keskiasteella ja keskiasteen jälkeisessä koulutuksessa, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, prosenttisuutena 15–24-vuotiaasta väestöstä, NUTS 2 -alueittain, 2009 (ISCED-tasot 3 ja 4)
Lähde: Eurostat (tgs00093)

Kartta 5: Koulutustaso, NUTS 2 -alueittain, 2009 (korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden 25–64-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä)
Lähde: Eurostat (edat_lfse11)

Kartta 6: Opintonsa keskeyttäneet, NUTS 1 -alueittain, 2009 (%)
Lähde: Eurostat (edat_lfse16)

Korkea-asteen opiskelijat

Korkea-asteen koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota annetaan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, teknillisissä korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa, joissa voi suorittaa akateemisen loppututkinnon tai ammattitutkinnon. Tavallisesti korkea-asteen koulutukseen pääsyyn vaaditaan päättötodistus keskiasteen koulutuksesta tai keskiasteen jälkeisestä koulutuksesta, joka ei ole korkea-asteen koulutusta.

Korkea-asteen koulutus voidaan jaotella seuraavien ominaispiirteiden mukaan:

Kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) taso 5A on pääosin teoriapainotteinen ja sen tavoitteena on antaa riittävä pätevyys toimia tutkimusohjelmissa tai korkeaa ammattitaitoa edellyttävissä ammateissa. Kolmivuotinen kandidaatintutkintoon valmistava ja neli- tai viisivuotinen maisterintutkintoon valmistava ohjelma ovat tämän koulutusasteen tyypillisiä esimerkkejä.
ISCED-taso 5B on käytännöllisempi, teknisempi ja ammattipainotteisempi.
ISCED-taso 6 (tohtorin tutkintoon tähtäävien kaltaiset opinnot) johtaa tutkijakoulutusasteen pätevyyteen.

Korkea-asteen koulutusta kuvaava indikaattori osoittaa opiskelijoiden liikkuvuuden. Vuonna 2009 EU-27:ssä oli lähes 19 miljoonaa korkea-asteen opiskelijaa.

Kartasta 1 käy ilmi korkea-asteen (ISCED-tasot 5 ja 6) opiskelijoiden määrä vuonna 2009 (lukuvuosi 2008/2009) prosenttiosuutena alueen 20–24-vuotiaasta väestöstä. Tämä indikaattori on alueella olevien opiskelijoiden määrän ja sen 20–24-vuotiaiden asukkaiden määrän funktio, ja se osoittaa, kuinka houkutteleva kyseinen alue on korkea-asteen opiskelijoille. Indikaattori perustuu opiskelijoiden opiskelualueeseen eikä heidän syntymä- tai kotialueeseensa, ja jotkut opiskelijat eivät todennäköisesti asu alueella, jossa he opiskelevat. Alueilla, joilla tämän indikaattorin luvut ovat suuria (esim. yli 100), sijaitseekin suuria yliopistoja ja muita korkea-asteen oppilaitoksia, jotka houkuttelevat muualta suuria määriä opiskelijoita.

Tätä indikaattoria tulkittaessa on syytä ottaa huomioon väestön ikärakenne eri alueilla sekä korkea-asteen koulutusjärjestelmän rakenne eri alueiden välillä. Indikaattori antaa kuvan korkea-asteen oppilaitosten keskittymisestä tai jakautumisesta eri alueilla.

17-vuotiaat opiskelijat

Oppivelvollisuuskoulutus ja sen päättymisikä vaihtelevat suuresti EU:n jäsenvaltioiden välillä. Useimmissa maissa oppivelvollisuuskoulutus on ohi 15 tai 16 vuoden iässä, jolloin ylemmän perusasteen koulutus yleensä päättyy. Joissain maissa on voinut 17 vuoden ikään mennessä päättää keskiasteen koulutuksen, kun taas joissain muissa maissa oppilaat ovat ehkä vasta aloittaneet keskiasteen koulutuksen (usein tämä on lukio tai ammatillinen koulutus, joka johtaa suoraan työmarkkinoilla vaadittavaan pätevyyteen). Useimmat EU:n nuoret ovat 17-vuotiaina vielä koulutuksessa.

Nuori joutuu 17-vuotiaana valitsemaan, haluaako hän jatkaa yleissivistävän koulutuksen piirissä, siirtyä ammatilliseen koulutukseen vai etsiä työtä. Viime vuosikymmenen aikana nuoret ovat yhä useammassa tapauksessa jatkaneet yleissivistävää koulutustaan, vaikka oppivelvollisuuskoulutus päättyisikin ennen 17 vuoden ikää.

Kartasta 2 käy ilmi 17-vuotiaiden opiskelijoiden määrä (kaikilla koulutustasoilla) prosenttiosuutena vastaavasta ikäryhmästä kullakin alueella. Lähes kaikkialla Euroopassa tämän indikaattoriluku on yli 75 %. Se tarkoittaa sitä, että nuoremmat sukupolvet ovat syystä tai toisesta mukana koulutusjärjestelmässä senkin jälkeen, kun oppivelvollisuuskoulutus on päättynyt.

Nelivuotiaiden osallistuminen koulutukseen

Oppiminen alkaa syntymähetkellä. Aika syntymästä alemman perusasteen koulutuksen alkamiseen on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeä vaihe. Alemman perusasteen oppimistulokset ja sen aikana hankittavat tiedot ja taidot ovat paremmat, jos lapsi oppii ja kehittyy asianmukaisesti säännöllistä koulunkäyntiä edeltävinä vuosina.

Esiasteen koulutuksen tavoitteena on valmistaa lasta fyysisesti, emotionaalisesti, sosiaalisesti ja henkisesti aloittamaan alemman perusasteen ensimmäisen luokan ja antaa hänelle koulutusjärjestelmän edellyttämät kyvyt ja taidot.

Tämä indikaattori osoittaa osallistumisen varhaiskasvatukseen tilastollisen alueluokituksen NUTS 2-tason alueiden mukaan mittaamalla joko esiasteen tai alemman perusasteen koulutuksessa olevien nelivuotiaiden määrän. Valtaosa nelivuotiaista osallistuu esiopetukseen joko esiasteella tai alemmalla perusasteella. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ainoat maat, joissa merkittävä osuus nelivuotiaista käy alemman perusasteen koulua. EU:ssa useimmat nelivuotiaat osallistuvat esiopetukseen, jota on jäsenvaltioissa tavallisesti saatavilla vähintään 3. tai 4. ikävuodesta alkaen. Osallistuminen esiopetukseen on usein vapaaehtoista, mutta kuitenkin monissa maissa useimmat lapset ovat siinä mukana.

Kuten kartasta 3 käy ilmi, esimerkiksi Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Islannissa, Italiassa, Luxemburgissa, Maltassa, Alankomaissa, Norjassa ja Espanjassa lähes kaikki nelivuotiaat ovat mukana koulutusjärjestelmässä. Sen sijaan Kroatiassa, Kreikassa, Irlannissa, Puolassa, useimmilla Suomen alueilla, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Turkissa ja Sveitsissä alle 50 % nelivuotiaista on esiopetuksessa.

Opiskelijat keskiasteella ja keskiasteen jälkeisessä koulutuksessa, joka ei ole korkea-asteen koulutusta

Nuori joutuu 16-vuotiaana valitsemaan, haluaako hän jatkaa yleissivistävän koulutuksen piirissä, siirtyä ammatilliseen koulutukseen vai etsiä työtä. Viime vuosikymmenen aikana nuoret ovat yhä useammassa tapauksessa jatkaneet yleissivistävää koulutustaan.

Kartasta 4 käy ilmi niiden opiskelijoiden prosenttiosuus, jotka olivat keskiasteen koulutuksessa (ISCED-taso 3) ja keskiasteen jälkeisessä koulutuksessa, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED-taso 4), alueen 15–24-vuotiaasta väestöstä.

Yleissivistävässä keskiasteen koulutuksessa saa laajat perustiedot. Sen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävät tiedot ja taidot, jotta he voivat jatkaa opintojaan. Yleensä keskiasteen koulutus alkaa oppivelvollisuuskoulun päättyessä, ja tähän koulutukseen pääsy edellyttää tavallisesti vähintään yhdeksän vuoden kokopäiväisen koulutuksen suorittamista. Yleissivistävään keskiasteen koulutukseen kuuluu opetusohjelmia, joiden suorittamisen jälkeen voi hakeutua korkea-asteen opintoihin. Ammatillisen keskiasteen koulutuksen tarkoitus on lähinnä tutustuttaa opiskelijat työelämään ja valmistaa heitä ammatillisiin ja teknillisiin jatkokoulutusohjelmiin. Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED-taso 4), sisältää keskiasteen opintoja pidemmälle meneviä ohjelmia, joita ei kuitenkaan voida katsoa korkea-asteen opinnoiksi. Usein kyse on edistyneistä teknillisen tai ammatillisen koulutuksen ohjelmista, jotka liittyvät opettajankoulutukseen, terveydenhuoltoalan ammatteihin, kauppaan tai markkinointiin.

Tavallisesti opiskelijat aloittavat keskiasteen koulutuksen 15–17 vuoden ikäisinä ja päättävät sen 2–4 vuoden kuluessa. Aloitus- ja päättämisikä sekä ikähaarukka on määritetty kansallisissa koulutusohjelmissa. Opiskelijat voivat yleensä osallistua keskiasteen koulutukseen suhteellisen lähellä paikkaa, jossa he ovat varttuneet. Tähän indikaattoriin on valittu laaja ikäryhmä, sillä ikäryhmät vaihtelevat suuresti maittain.

Korkea-asteen tutkinnot

Kartasta 5 käy ilmi, kuinka suuri osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (yliopistotutkinto tai vastaava). Alueen väestöprofiili vaikuttaa jonkin verran koulutustasoon, sillä nuoremmilla sukupolvilla on usein korkeampi koulutustaso kuin vanhemmilla sukupolvilla. Vuonna 2009 58 alueella EU:ssa väestöstä yli 32 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon.

Näihin kuuluu suurkaupunkeja, kuten Bryssel, Lontoo, Pariisi, Berliini, Leipzig, Dresden, Helsinki, Tukholma, Madrid ja Utrecht (Alankomaissa). Myös Norjan Oslo sekä Sveitsin Geneve ja Zürich kuuluvat tähän ryhmään. Joissain EU-maissa, kuten Irlannissa, Ruotsissa, Suomessa, Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Virossa, koulutustaso on yleisesti korkea koko maassa.

Alueet, joiden väestöllä on pienimmät prosenttiosuudet korkea-asteen tutkintoja, ovat pääosin keskittyneet yhdeksän EU-maan maaseutualueille, jotka eroavat selvästi samojen maiden suurista kaupungeista. Tämä koskee etenkin Portugalia ja Romaniaa, samoin Turkkia ja vähemmässä määrin myös Kroatiaa, Bulgariaa, Tšekkiä, Italiaa, Kreikkaa, Unkaria, Puolaa ja Slovakiaa. Se koskee myös joitain saaria, esimerkiksi Sardiniaa ja Sisiliaa (Italia), Azoreita ja Madeiraa (Portugali) sekä Maltaa.

Opintonsa keskeyttäneet

Indikaattori ”opintonsa keskeyttäneet” ilmaisee, kuinka suuri prosenttiosuus 18–24-vuotiaasta väestöstä on suorittanut ainoastaan ylemmän perusasteen koulutuksen ja joka ei osallistu yleissivistävään tai ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Kuten kartta 6 osoittaa, opintonsa keskeyttäneiden osuus vaihtelee paljon EU:n 27 jäsenvaltiossa. Monilla alueilla osuus on alle 10 %, mikä merkitsee sitä, että ne ovat saavuttaneet EU 2020 -strategiassa asetetun tavoitteen. Nämä alueet sijaitsevat Kroatiassa, Slovakiassa, Puolassa, Sloveniassa, Tšekissä, Luxemburgissa, Liettuassa, Itävallassa ja Suomessa. Korkeampia, 20 % ylittäviä lukuja on Espanjassa, Portugalissa, Maltassa ja Italian eteläisillä alueilla (Sud, Isole) sekä Turkissa ja Islannissa.

Korkeat prosenttiluvut eivät välttämättä liity ikäryhmän suureen työttömyyteen. Maltassa, Portugalissa ja Islannissa yli 70 % opintonsa keskeyttäneistä on työelämässä. Toisaalta Slovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa yli 70 % opintonsa keskeyttäneistä ei osallistu työelämään tai on työttömänä.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Kartat on laadittu NUTS 2 -tasolla, lukuun ottamatta koulutukseen osallistumisen indikaattoreita Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa on saatavilla ainoastaan NUTS 1 -tason tiedot. Sveitsissä, Kroatiassa ja Turkissa ei ole saatavilla aluetason ikäkohtaisia osallistumistietoja, ja siksi näiden maiden osalta esitetään vain koko maata koskevat luvut.

Koska koulutusjärjestelmän rakenne vaihtelee eri maissa ja järjestelmiä on voitava vertailla, tarvitaan yhteiset puitteet, joissa määritetään, miten kansalliset ja kansainväliset koulutustilastot ja indikaattorit kerätään, kootaan ja esitetään. Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED) on tällainen koulutusta koskevan tiedonkeruun perusta. ISCED-97 on vuonna 1997 käyttöön otetun luokituksen voimassa oleva versio, ja siinä luokitellaan kaikki koulutusohjelmat koulutusaloittain ja -tasoittain.

ISCED-97 sisältää vakiokäsitteet, määritelmät ja luokitukset. Koulutusluokituksen yksityiskohtainen kuvaus löytyy Unescon tilastoinstituutin (UIS) verkkosivustolta.

EU:n jäsenvaltioiden koulujärjestelmiä koskevaa laadullista tietoa järjestetään ja levitetään Eurydice-tietoverkon avulla. Tietoa on muun muassa oppivelvollisuuskoulutuksen aloittamisiästä ja monista kouluelämän organisointiin liittyvistä kysymyksistä jäsenvaltioissa (esim. päätöksenteosta, opetussuunnitelmista ja koulupäivien pituudesta).

Koulutukseen osallistumista koskeviin tilastoihin sisältyy osallistuminen kaikkiin peruskoulutuksen koulutusohjelmiin ja niihin aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin, joiden sisältö on samankaltainen kuin peruskoulutuksen ohjelmissa tai jotka johtavat vastaavanlaisiin pätevyyksiin kuin peruskoulutuksen ohjelmat. Oppisopimusohjelmat lasketaan mukaan tilastoihin, lukuun ottamatta täysin työhön perustuvia ohjelmia, jotka eivät ole koulutusviranomaisten valvomia. Karttojen 1 ja 4 tietolähteenä on kaksi Eurostatin taulukkoa, jotka ovat osa UOE-tiedonkeruuta koulutusjärjestelmistä. UOE sisältää UIS-Unescon, OECD:n ja Eurostatin tiedot.

Koulutustaso on prosenttiosuus tietynikäisestä väestöstä, joka on suorittanut tietyn koulutustason (lukuun ottamatta niitä, jotka eivät vastanneet ylintä suoritettua koulutustasoa koskevaan kysymykseen).

Indikaattori ”opintonsa keskeyttäneet” (aiemmin ”koulukäynnin keskeyttäneet”) ilmaisee, kuinka suuri prosenttiosuus 18–24-vuotiaasta väestöstä on suorittanut ainoastaan ylemmän perusasteen koulutuksen (ISCED-tasot 0, 1, 2 tai 3c) ja joka ei osallistu yleissivistävään tai ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Nämä kaksi indikaattoria muodostuvat vuotuisista sarjoista, jotka perustuvat EU:n työvoimatutkimuksen neljännesvuosittaisiin tuloksiin. Ilmoitettu koulutustaso on ISCED-97-luokituksen mukainen.

Asiayhteys ja muuta taustatietoa

EU pyrkii nykyisin saavuttamaan useita korkea-asteen koulutuksen tavoitteita ja vertailuarvoja. Tärkeimpinä tavoitteina on lisätä matematiikasta, luonnontieteistä ja tekniikasta tutkinnon suorittaneiden määrää, lisätä Erasmus-opiskelijoiden määrää, kasvattaa investointeja korkea-asteen koulutukseen sekä edistää opiskelijoiden liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa.

Esiopetuksen avulla luodaan perusta lapsen tulevalle kehitykselle. Joulukuussa 2008 Euroopan komissio ehdotti käytettäväksi uutta vertailuarvoa, jonka mukaan nelivuotiaista olisi oltava 95 % esiopetuksen piirissä vuoteen 2020 mennessä. Tällä ehdotuksella tuetaan Barcelonan huippukokouksessa vuonna 2002 asetettua tavoitetta kasvattaa 90 %:iin kaikkien sellaisten lasten osallistuminen esiopetukseen, jotka ovat vähintään kolmivuotiaita ja enintään oppivelvollisuusikäisiä.

Opintonsa keskeyttäneet ja korkea-asteen tutkinnot ovat Eurooppa 2020 -strategian pääindikaattoreita. Niiden ja muutamien muiden valittujen indikaattoreiden avulla voidaan seurata edistymistä kohti älykkäämpää ja ympäristöystävällisempää osaamistaloutta, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla.

Indikaattori ”opintonsa keskeyttäneet” kuuluu lisäksi sosiaaliseen osallisuuteen liittyviin kestävän kehityksen indikaattoreihin.