Matkustajaliikennetilastot

Tilastotiedot poimittu huhtikuussa 2017. Tuoreimmat tilastotiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: maaliskuu 2018.

Tässä artikkelissa annetaan tietoa matkustajaliikennetilastojen nykytilanteesta ja viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa (EU). Tiedot koskevat matkustajaliikenteen eri kulkumuotoja, kuten tie-, rautatie-, lento- ja meriliikennettä. Matkustajaliikenteen pääasiallisin kulkuväline on henkilöauto, jonka suosiota lisää liikkuvuuden ja joustavuuden kasvanut tarve. Auton yleinen käyttö matkustajaliikenteen kulkuvälineenä koko EU:ssa on osaltaan lisännyt liikenneruuhkia ja saasteita useilla kaupunkialueilla ja liikenteen valtaväylillä.

Kuvio 1: Matkustajaliikenteen kulkumuotojakauma maaliikenteessä , 2014
(% kaikista maaliikenteeen henkilökilometreistä)
Lähde: Eurostat (tran_hv_psmod)

Kuvio 2: Maaliikenteen matkustajaliikennettä suhteessa BKT:hen kuvaavan indeksin muutos, 2004–2014
(%)
Lähde: Eurostat (tran_hv_pstra)

Taulukko 1: Rautateiden matkustajaliikenne, 2013–2015
Lähde: Eurostat (rail_pa_typepkm) ja (demo_gind)

Kuvio 3: Rautateiden matkustajaliikenne, 2015
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde: Eurostat (rail_pa_typepkm) ja (demo_gind)

Kuvio 4: Matkustajamäärältään (lähtevät ja saapuvat) 15 suurinta lentoasemaa, EU28, 2015
(miljoonaa matkustajaa)
Lähde: Eurostat (avia_paoa)

Kuvio 5: Matkustajalentoliikenne, 2005 ja 2015
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde: Eurostat (avia_paoc) ja (demo_gind)

Kuvio 6: Meriteitse tapahtuva matkustajaliikenne, 2005 ja 2015
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde: Eurostat (mar_pa_aa)

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kulkumuotojakauma

Henkilöautojen osuus oli 83,4 prosenttia maaliikenteen matkustajaliikenteestä EU28-maissa vuonna 2014. Linja-autojen ja johdinautojen (9,1 %) sekä junien (7,6 %) osuudet olivat alle kymmenesosan kaikesta liikenteestä (mitattuna kunkin maaliikenteen kulkuvälineen henkilökilometreinä) – ks. kuvio 1.

Henkilöauton käytön merkitys kehittyi melko tasaisesti vuosina 2004–2014, ja henkilöautojen osuus oli vuosittain 83,0–83,7 prosenttia. Rautateiden matkustajaliikenteen suhteellinen merkitys kasvoi tänä aikana varsin tasaisesti (vaikka merkitys väheni hieman vuosina 2008–2009 ja 2012–2013) 6,7 prosentista tarkastelujakson alussa 7,6 prosenttiin tarkastelujakson lopussa. Samanaikaisesti linja-autojen ja johdinautojen merkitys matkustajaliikenteessä väheni 9,9 prosentista 9,1 prosenttiin vuosina 2004–2014. Suurin lasku tapahtui vuosina 2008–2009.

Matkustajaliikenteen ja talouden suhteellinen kasvu

Kaiken kaikkiaan maaliikenteessä matkustajaliikenne kasvoi 5,0 prosenttia hitaammin kuin kiinteähintainen bruttokansantuote (BKT) EU28-maissa vuosina 2004–2014. On kuitenkin korostettava, että maaliikenteessä matkustajaliikenteen ja kiinteähintaisen BKT:n suhdetta kuvaavassa indikaattorissa otetaan huomioon ainoastaan maaliikenteen auto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikenne ja että merkittävä osa kansainvälisestä henkilöliikenteestä tapahtuu meri- ja ilmateitse. Joissain maissa myös kansalliset (kotimaan) meri- ja ilmateitse tapahtuvan matkustajaliikenteen palvelut voivat olla huomionarvoisia.

EU:n jäsenvaltioiden niukassa enemmistössä kiinteähintainen BKT muuttui nopeammin kuin matkustajaliikenne maaliikenteessä vuosina 2004–2014, jolloin matkustajaliikenteen ja kiinteähintaisen BKT:n välinen suhdeluku pieneni – ks. kuvio 2. Sitä vastoin 11 jäsenvaltiossa havaittiin päinvastainen tilanne, etenkin Kreikassa ja Kyproksessa ja vähemmässä määrin Bulgariassa ja Virossa. Näissä maissa matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti ja/tai talouskehitys oli heikkoa. Toisaalta kiinteähintainen BKT muuttui 35,4 prosenttia maaliikenteen matkustajaliikennettä nopeammin vuosina 2004–2014 Slovakiassa, kun taas Liettuassa ero oli 31,0 prosenttia. Kuviossa 2 mainituista EU:n ulkopuolisista maista maaliikenteessä matkustajaliikenteen suhdetta BKT:hen kuvaava indeksi nousi tarkastelujakson aikana merkittävästi entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja huomattavasti vähemmässä määrin Norjassa. Indeksi laski Islannissa ja Sveitsissä.

Tieliikenteen matkustajat

EU:n jäsenvaltioista henkilöautojen suhteellinen merkitys oli suurin Portugalissa, missä autojen osuus oli 89,8 prosenttia matkustajaliikenteestä vuonna 2014. Useimmissa jäsenvaltioissa henkilöautojen osuus oli 80,0–90,0 prosenttia. Seitsemässä jäsenvaltiossa osuus oli pienempi, erityisesti Unkarissa (67,5 %); Turkissa osuus oli vieläkin pienempi (64,9 %).

Linja-autojen ja johdinautojen suhteellinen merkitys ylitti viidenneksen maaliikenteen matkustajaliikenteestä Unkarissa (22,6 %), missä kyseinen osuus oli suurin EU:n jäsenvaltioiden keskuudessa vuonna 2014. Vieläkin suurempi osuus (33,5 %) mitattiin kuitenkin Turkissa. Linja-autojen ja johdinautojen osuus oli vähintään 10,0 prosenttia ja enintään 20,0 prosenttia 19 muussa jäsenvaltiossa, ja pienin osuus mitattiin Alankomaissa (3,3 %).

Rautatieliikenteen matkustajat

Junaliikenteen osuus oli yli kymmenesosan kaikesta maaliikenteen matkustajaliikenteestä Itävallassa ja Tanskassa sekä Sveitsissä vuonna 2014. Kyseinen osuus laski alle 2,0 prosentin Virossa, Liettuassa ja Kreikassa sekä Turkissa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Islannissa, Kyproksessa ja Maltassa ei ole rautateitä.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (yleisesti vuodelta 2015) perusteella EU-maiden kansallisissa rautatieverkostoissa matkustettiin 392 miljardia henkilökilometriä (mukaan lukien vuoden 2014 tiedot Tanskan, Saksan ja Unkarin osalta; lukuun ottamatta Belgiaa ja Alankomaita). Tämä luku oli huomattavasti suurempi kuin 23 miljardia henkilökilometriä kansainvälisillä matkoilla (vertailu perustuu samoihin saatavilla oleviin EU:n jäsenvaltioiden tietoihin) – ks. taulukko 1.

Lähes kolme neljäsosaa (72 %) kaikista (sekä kotimaan että kansainvälisistä) junamatkoista EU:ssa (lukuun ottamatta Belgiaa ja Alankomaita) matkustettiin jossakin neljästä EU:n suurimmasta jäsenvaltiosta. Ranskan ja Saksan (vuoden 2014 tiedot) osuus oli yhteensä 42 prosenttia kotimaan rautatieliikenteestä EU:ssa ja 72 prosenttia kansainvälisestä rautatieliikenteestä. Kansainvälisten henkilökilometrien määrä oli Ranskassa vuonna 2015 yli kaksi kertaa suurempi kuin Saksassa, missä vastaava määrä oli puolestaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Rautatieliikenteen suhteellisen merkityksen vertailemiseksi eri maiden välillä tiedot voidaan normalisoida ilmaisemalla matkustajaliikenteen taso suhteessa väestömäärään (kuten esitetään oikealla puolella taulukossa 1 ja kuviossa 3). Kansallisen rautatieverkoston matkat Itävallassa, Ruotsissa, Ranskassa, Tanskassa (vuoden 2014 tiedot) ja Saksassa (vuoden 2014 tiedot) olivat keskimäärin yli 1 000 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2015. Määrä oli reilusti alle Sveitsissä mitatun keskiarvon (2 193 henkilökilometriä asukasta kohden). Sitä vastoin EU:n jäsenvaltioista lyhyimmät keskietäisyydet kansallisissa rautatieverkostoissa mitattiin Kreikassa (116 henkilökilometriä asukasta kohden) ja Liettuassa (85 henkilökilometriä) vuonna 2015. Turkissa keskietäisyys (61 henkilökilometriä) oli vieläkin lyhyempi, ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa keskietäisyys (85 henkilökilometriä) oli sama kuin Liettuassa.

Kansainvälisessä rautatieliikenteessä ainoat EU:n jäsenvaltiot, joissa matkustettiin keskimäärin yli 100 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2015, olivat Luxemburg (204 henkilökilometriä) ja Ranska (169 henkilökilometriä). Myös Sveitsi (116 henkilökilometriä) ylitti tämän kynnysarvon. Nämä luvut voivat kuvastaa muun muassa kansainvälisten rajojen läheisyyttä, kansainvälisiä työmatkoja tekevien työntekijöiden merkitystä työvoimassa, suurnopeusjunayhteyksien saatavuutta ja sitä, kulkevatko kansainväliset liikennekäytävät tietyn maan kautta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lontoon Heathrow oli matkustajamäärältään (75 miljoonaa) suurin lentoasema EU28-maissa vuonna 2015, kuten se on ollut mittausten alusta vuodesta 1993 lähtien. Jonkin verran perässä tulivat Pariisin Charles de Gaulle (66 miljoonaa), Frankfurtin lentoasema (61 miljoonaa) ja Amsterdamin Schiphol (58 miljoonaa) – ks. kuvio 4. Samat neljä lentoasemaa ovat olleet EU:n suurimmat vuodesta 2011 lähtien, jolloin Amsterdamin Schiphol siirtyi viidenneltä sijalta neljännelle.

Ylivoimaisesti suurin osa matkustajista näillä neljällä suurimmalla lentoasemalla matkusti kansainvälisillä lennoilla; pienin osuus mitattiin Frankfurtin lentoasemalla (88,7 %) ja suurin (100,0 prosenttia) Amsterdamin Schipholin lentoasemalla. Sitä vastoin kansallisilla (kotimaan) lennoilla matkusti 28,0 prosenttia niistä 46 miljoonasta matkustajasta, jotka käyttivät EU:n viidenneksi suurinta henkilölentoasemaa (Adolfo Suárez Madrid-Barajas) vuonna 2015. Lisäksi suhteellisen suuri osuus matkustajista lähti tai saapui kotimaan lennoilla seuraavilla lentoasemilla: Pariisin Orly (47,2 %), Rooman Fiumicino (29,7 %) ja Barcelonan lentoasema (27,0 %).

Lentoliikennepalveluja käytti noin 918 miljoonaa matkustajaa EU28-maissa vuonna 2015. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kirjattiin lentoliikenteen suurin matkustajamäärä vuonna 2015: yhteensä 232 miljoonaa tai keskimäärin 3,6 matkustajaa asukasta kohden. Väestömäärään nähden lentomatkustamisen merkitys vuonna 2015 oli erityisen suuri Maltan ja Kyproksen lomasaarilla (10,7 ja 9,0 matkustajaa asukasta kohden), samoin kuin Islannissa (14,7) ja Norjassa (7,2). Pienimmät suhdeluvut mitattiin kymmenessä Itä-Euroopan tai Baltian jäsenvaltiossa, joissa kussakin keskiarvo oli alle 2,0 lentomatkustajaa asukasta kohden vuonna 2015.

Meriliikenteen matkustajat

EU28-maiden satamia käytti 395 miljoonaa merimatkustajaa vuonna 2015. Italian ja Kreikan satamien kautta matkusti 70 miljoonaa ja 66 miljoonaa meriliikenteen matkustajaa vuonna 2015, ja yhteensä näiden matkustajien osuus oli hieman yli kolmannes EU28-maiden kokonaismäärästä. Seuraavaksi suurin meriliikenteen matkustajamäärä oli Tanskassa (42 miljoonaa matkustajaa) ja sen jälkeen Saksassa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kroatiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Näissä maissa matkustajia oli 25–30 miljoonaa vuonna 2015.

Väestömäärään nähden meriliikenteen matkustajakuljetusten merkitys oli vuonna 2015 erityisen suuri Maltassa (22,9 matkustajaa asukasta kohden) ja sen jälkeen Virossa (10,8), Tanskassa (7,3), Kroatiassa (6,5) ja Kreikassa (6,1). Suomea, Ruotsia ja Italiaa lukuun ottamatta merimatkustajia oli keskimäärin alle 1,0 asukasta kohden kussakin jäljellä olevassa EU:n jäsenvaltiossa vuonna 2015. On kuitenkin huomattava, että Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia ovat sisämaavaltioita.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Valtaosa maaliikenteen matkustajaliikennettä koskevista tilastotiedoista perustuu ajoneuvojen liikkeisiin kussakin tarkasteltavassa maassa ajoneuvon tai aluksen kansallisuudesta riippumatta (alueperiaate). Henkilökilometrien mittaamista (henkilökilometri vastaa yhtä matkustajaa, joka matkustaa yhden kilometrin etäisyyden) pidetään yleisesti luotettavampana mittaustapana, sillä matkustajamäärän laskemiseen liittyy suuri kaksinkertaisen laskennan riski, etenkin kansainvälisessä liikenteessä. EU:n jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä ei ole yhdenmukaistettu tieliikenteen matkustajakuljetusten osalta.

Matkustajaliikenteen kulkumuotojakaumalla maaliikenteessä kuvataan henkilöauto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikennettä. Siinä käsitellään yleensä liikkumista tietyn maan alueella ajoneuvon kansallisuudesta riippumatta. Matkustajaliikenteen kulkumuotojakauma on kunkin kulkumuodon prosenttiosuus, ja se perustuu henkilökilometreinä ilmaistuihin tietoihin. Tässä artikkelissa maaliikenteen matkustajaliikenteen yhdistettyihin lukuihin eivät sisälly kotimaan lento- ja vesiliikennepalvelut (sisävedet ja sisäiset merialueet).

Maaliikenteen matkustajaliikenteen taso (henkilökilometreinä mitattuna) voidaan ilmaista myös suhteessa BKT:hen. Tässä artikkelissa indikaattori perustuu tarkasteluvuoden 2005 kiinteähintaiseen BKT:hen. Indikaattori antaa tietoa matkustajien kysynnän ja talouden koon välisestä suhteesta, ja sen avulla voidaan seurata matkustajaliikenteen kysynnän kehittymistä suhteessa talouden tapahtumiin.

Rautatieliikenteen matkustajat

Rautatieliikenteen matkustajilla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat rautateitse. Rautatieliikenteen matkustajatietoja ei ole saatavilla Maltan ja Kyproksen (tai Islannin) osalta, koska näissä maissa ei ole rautateitä. Kotimaan ja kansainvälisen liikenteen vuotuiset matkustajatilastot kattavat yleensä ainoastaan suuret rautatieliikenneyritykset, vaikka joissain maissa tietoja tuotetaan kaikkien rautateiden liikenteenharjoittajien osalta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikennetilastot koskevat kotimaan ja kansainvälistä liikennettä, jota mitataan kuljetettujen matkustajien määrissä. Tietoja kerätään saapuvista ja lähtevistä lennoista. Lentomatkustajilla tarkoitetaan kaikkia matkustajia tietyllä lennolla (jolla on yksi lennon numero). Jokainen matkustaja lasketaan vain kerran eikä toistuvasti kyseisen lennon eri vaiheissa. Lentomatkustajiin sisältyvät kaikki kaupallisen ja ei-kaupallisen lentoliikenteen matkustajat, joiden matka alkaa tarkasteltavana olevalta lentoasemalta tai päättyy sinne, sekä vaihtomatkustajat, jotka siirtyvät lennolle tai poistuvat lennolta kyseisellä lentoasemalla. Lentomatkustajiin ei lasketa ns. transit-matkustajia, jotka jatkavat suoraan samalla lennolla. Lentoliikennetilastoja kerätään kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain, mutta tässä artikkelissa esitetään vain vuosittain kerättyjä tietoja. Lentoliikenteen matkustajatilastoihin sisältyy myös kaupallisen matkustajalennon numero sekä tietoa lentoreitistä ja matkustajapaikkamääristä. Vuotuisia tietoja on saatavilla useimpien EU:n jäsenvaltioiden osalta vuodesta 2003 alkaen.

Meriliikenteen matkustajat

Meriliikennetietoja on yleisesti saatavilla vuodesta 2001 alkaen, vaikka jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet tietoja vuodesta 1997. Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia eivät toimita meriliikennetilastoja, koska näissä maissa ei ole meriliikennettä; tietoja eivät toimita myöskään Liechtenstein ja Sveitsi.

Merimatkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee merimatkan kaupallisella aluksella. Matkustajiin ei lasketa henkilöstöä eikä miehistön jäseniä, jotka eivät työskentele aluksella mutta eivät myöskään maksa matkastaan. Sylivauvoja ei myöskään lasketaan matkustajiin. Kaksinkertainen laskenta on mahdollinen, jos sekä lähtösatama että tulosatama raportoivat tietoja. Tämä on melko yleistä meriteitse tapahtuvassa matkustajaliikenteessä, sillä matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä.

Taustaa

EU:n liikennepolitiikalla pyritään varmistamaan, että matkustajia kohdellaan samojen perusnormien mukaisesti kaikkialla EU:ssa. Matkustajilla on jo monenlaisia oikeuksia, jotka kattavat esimerkiksi tietoa matkasta, varaukset ja lippuhinnat, matkatavaroille aiheutuneet vahingot, viipeet ja peruutukset sekä pakettilomiin liittyvät ongelmat. Tätä silmällä pitäen EU antaa lainsäädäntöä, jolla suojellaan matkustajien oikeuksia kaikissa kulkuvälineissä:

• asetus (EU) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä; Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jolla pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta
• asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
• asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä
• asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Lisäksi on annettu erityisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisille matkustajille tarjotaan riittävät palvelut eikä heiltä evätä kuljetusta perusteettomasti.

Joulukuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon ”Eurooppalainen näkemys matkustajien eduksi: Tiedonanto matkustajien oikeuksista Euroopan unionissa” (KOM(2011) 898 lopullinen). Tiedonannossa tunnustetaan pyrkimykset sisällyttää matkustajien suojelutoimenpiteet kaikkiin liikennemuotoihin, mutta pannaan merkille, että kaikkia oikeuksia ei ole täysin toteutettu. Tiedonannolla pyritään vakiinnuttamaan aiempi työ, varmistamaan oikeuksien entistä yhtenäisempi, tehokkaampi ja yhdenmukaistetumpi soveltaminen ja lisäämään matkustajien ymmärrystä.

Maaliskuussa 2011 Euroopan komissio antoi valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (KOM(2011) 144 lopull.). Kattava strategia sisältää 40 erityisen toimen etenemissuunnitelman, jonka pohjalta luodaan kilpailukykyinen liikennejärjestelmä kymmenen vuoden aikana. Näin pyritään lisäämään liikkuvuutta, poistamaan tärkeimpiä esteitä keskeisiltä aloilta ja vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä.

Lisätietoa Euroopan komission liikennepolitiikan aloitteita koskevista ehdotuksista on saatavana EU:n liikennettä käsittelevässä artikkelissa (englanniksi).

Katso myös

• Air transport statistics (englanniksi)
• Freight transport statistics (englanniksi)
• Freight transport statistics - modal split (englanniksi)

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

• Energy, transport and environment indicators — 2016 edition (englanniksi)

Keskeiset taulukot

• Transport, katso (englanniksi):

Transport, volume and modal split (t_tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tsdtr240)

Modal split of passenger transport (tsdtr210)

Railway transport (t_rail)

Rail transport of passengers (ttr00015)

Air transport (t_avia)

Air transport of passengers (ttr00012)

Tietokanta

• Transport, katso (englanniksi):

Multimodal data (tran)

Transport, volume and modal split (tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tran_hv_pstra)

Modal split of passenger transport (tran_hv_psmod)

Railway transport (rail)

Railway transport measurement - passengers (rail_pa)

Road transport (road)

Road transport measurement - passengers (road_pa)

Maritime transport (mar)

Maritime transport - passengers - detailed annual and quarterly results (mar_pa)

Air transport (avia)

Air transport measurement - passengers (avia_pa)

Aihekohtaiset osiot

• Transport (englanniksi)

Metodologia / Metatiedot

Viitekäsikirjat

• Rail transport statistics methodology, version 8.01 — January 2015 (englanniksi)
• Reference manual on air transport statistics, version 12 — 2015 (englanniksi)
• Reference manual on maritime transport statistics, version 3.0 — July 2016 (englanniksi)

Metodologiset huomautukset

• Methodological notes on maritime transport statistics (englanniksi)

ESMS-metatiedostot

• Maritime transport (ESMS metadata file — mar_esms) (englanniksi)
• Modal split of passenger transport (ESMS metadata file — tran_hv_psmod_esms) (englanniksi)
• Passenger and freight transport by air/Traffic data/Air transport at regional level (ESMS metadata file — avia_pa_esms) (englanniksi)
• Railway transport measurement (ESMS metadata file — rail_pa_esms) (englanniksi)
• Regional transport statistics (ESMS metadata file — reg_tran_esms) (englanniksi)
• Volume of passenger transport relative to GDP (ESMS metadata file — tran_hv_pstra_esms) (englanniksi)

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

• Passenger transport statistics: tables and figures (englanniksi)

Muuta tietoa

• Illustrated glossary for transport statistics, 4th edition, 2010 (englanniksi)

Muut verkkosivustot

• Eurocontrol — The Single European Sky (englanniksi)
• European Commission Directorate-General for Mobility and Transport (DG MOVE) (englanniksi)
• International Transport Forum — ITF (formerly the European Conference of Ministers of Transport (ECMT)) (englanniksi)
• United Nations Economic Commission for Europe (UNECE) — Transport statistics (englanniksi)