Matkustajaliikennetilastot

Tiedot poimittu toukokuussa 2018.

Seuraava suunniteltu päivitys: lokakuu 2019.

Poimintoja

Henkilöautojen osuus oli ylivoimaisesti suurin matkustajaliikenteessä kaikissa jäsenvaltioissa.

Lontoon Heathrow oli matkustajamäärältään EU:n suurin lentoasema vuonna 2017.

Air passenger transport, 2016 (passengers per inhabitant)

Tässä artikkelissa annetaan tietoa matkustajaliikennetilastojen nykytilanteesta ja viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa (EU) viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella. Tiedot koskevat matkustajaliikenteen eri kulkumuotoja, kuten tie-, rautatie-, lento- ja meriliikennettä. Matkustajaliikenteen pääasiallisin kulkuväline on henkilöauto, jonka suosiota lisää liikkuvuuden ja joustavuuden kasvanut tarve. Henkilöauton yleinen käyttö kulkuvälineenä koko EU:ssa on kuitenkin osaltaan lisännyt liikenneruuhkia ja saasteita useilla kaupunkialueilla ja liikenteen valtaväylillä.

Koko artikkeli

Liikennemuotojakauma

Henkilöautojen osuus oli 83,1 prosenttia maaliikenteen matkustajaliikenteestä EU28-maissa vuonna 2015. Linja-autojen ja johdinautojen (9,2 %) sekä matkustajajunien (7,7 %) osuudet olivat alle kymmenesosan kaikesta liikenteestä (mitattuna kunkin maaliikenteen liikennevälineen henkilökilometreinä) — ks. kuvio 1.

Kuvio 1: Matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma maaliikenteessä, 2015
(% kaikista maaliikenteen henkilökilometreistä)
Lähde: Eurostat (tran_hv_psmod)

Henkilöautojen osuus oli ylivoimaisesti suurin matkustajaliikenteessä kaikissa jäsenvaltioissa. Portugalissa ja Liettuassa henkilöautojen osuus kaikesta matkustajaliikenteestä oli lähes 90 % vuonna 2015. Tšekki ja Unkari olivat ainoat jäsenvaltiot, joissa henkilöautojen osuus oli alle kolme neljäsosaa. Unkarissa tähän liittyi linja-autojen ja johdinautojen suurin osuus jäsenvaltioissa sekä myös rautateiden matkustajaliikenteen suuri osuus. Junaliikenteen osuus maaliikenteen matkustajaliikenteestä oli suurin Itävallassa (12,0 %) ja Alankomaissa (10,8 %). Se oli kuitenkin näissä maissa paljon pienempi kuin EFTA-maa Sveitsissä, jossa junia käytti matkustamiseen 19,1 % kaikista matkustajista vuonna 2015.

Matkustajaliikenteen ja talouden suhteellinen kasvu

Kaiken kaikkiaan maaliikenteessä matkustajaliikenne kasvoi 4,0 prosenttia hitaammin kuin kiinteähintainen bruttokansantuote (BKT) EU28-maissa vuosina 2005–2015. On kuitenkin korostettava, että maaliikenteessä matkustajaliikenteen ja kiinteähintaisen BKT:n suhdetta kuvaavassa indikaattorissa otetaan huomioon ainoastaan maaliikenteen auto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikenne. Merkittävä osa kansainvälisestä henkilöliikenteestä tapahtuu meri- ja ilmateitse Joissain maissa myös kansalliset (kotimaan) meri- ja ilmateitse tapahtuvan matkustajaliikenteen palvelut voivat olla huomionarvoisia. Tässä indikaattorissa ei kuitenkaan huomioida meri- ja ilmateitse tapahtuvaa matkustajaliikennettä.

Kuvio 2: Maaliikenteen matkustajaliikennettä suhteessa BKT:hen kuvaavan indeksin muutos, 2005-2015
(%)
Lähde: Eurostat (tran_hv_pstra)

EU:n jäsenvaltioiden niukassa enemmistössä kiinteähintainen BKT muuttui nopeammin kuin matkustajaliikenne maaliikenteessä vuosina 2004–2015. Tällöin matkustajaliikenteen ja kiinteähintaisen BKT:n välinen suhdeluku pieneni – ks. kuvio 2. Suurimmat laskut todettiin Liettuassa (43,5 %) ja Slovakiassa (31,5 %) Sitä vastoin 13 jäsenvaltiossa havaittiin päinvastainen tilanne, etenkin Kreikassa ja Kyproksessa ja vähemmässä määrin Bulgariassa ja Kroatiassa. Näissä maissa matkustajaliikenne kasvoi voimakkaasti ja/tai talouskehitys oli heikkoa. Kuviossa 2 mainituista EU:n ulkopuolisista maista maaliikenteessä matkustajaliikenteen suhdetta BKT:hen kuvaava indeksi nousi tarkastelujakson aikana entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Norjassa ja Islannissa. Indeksi laski Sveitsissä.

Tieliikenteen matkustajat

EU:n jäsenvaltioista henkilöautojen suhteellinen merkitys oli suurin Portugalissa, missä autojen osuus oli 89,4 prosenttia, ja Liettuassa, jossa osuus oli 89,2 prosenttia matkustajaliikenteestä vuonna 2015. Useimmissa jäsenvaltioissa henkilöautojen osuus oli 80,0–90,0 prosenttia. Seitsemässä jäsenvaltiossa osuus oli pienempi, erityisesti Unkarissa (68,2 %); Turkissa osuus oli vieläkin pienempi (67,6 %). – ks. kuvio 1. Linja-autojen ja johdinautojen suhteellinen merkitys ylitti viidenneksen maaliikenteen matkustajaliikenteestä Unkarissa (22,3 %), jossa kyseinen osuus oli suurin EU:n jäsenvaltioiden keskuudessa vuonna 2015. Vieläkin suurempi osuus (30,7 %) mitattiin kuitenkin Turkissa. Linja-autojen ja johdinautojen osuus oli vähintään 10,0 prosenttia ja enintään 20,0 prosenttia 19 muussa jäsenvaltiossa. Pienin osuus mitattiin Alankomaissa (3,3 %). – ks. kuvio 1.

Rautatieliikenteen matkustajat

Junaliikenteen osuus oli yli kymmenesosan kaikesta maaliikenteen matkustajaliikenteestä Itävallassa ja Alankomaissa sekä Sveitsissä vuonna 2015. Kyseinen osuus laski alle 2,0 prosentin Virossa, Kreikassa ja Liettuassa sekä Turkissa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Kyproksessa, Maltassa ja Islannissa ei ole rautateitä – ks. kuvio 1.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (yleisesti vuodelta 2016) perusteella EU-maiden kansallisissa rautatieverkostoissa matkustettiin 401 miljardia henkilökilometriä (mukaan lukien vuoden 2015 tiedot Tanskan ja vuoden 2014 tiedot Unkarin osalta, lukuun ottamatta Belgiaa ja Alankomaita). Tämä luku oli huomattavasti suurempi kuin 22 miljardia henkilökilometriä kansainvälisillä matkoilla (vertailu perustuu samoihin saatavilla oleviin tietoihin) – ks. taulukko 1.

Taulukko 1: Rautateiden matkustajaliikenne, 2014-2016
Lähde: Eurostat (rail_pa_typepkm) ja (demo_gind)

Lähes kolme neljäsosaa (72 %) kaikista (sekä kotimaan että kansainvälisistä) junamatkoista EU:ssa (lukuun ottamatta Belgiaa ja Alankomaita) matkustettiin jossakin neljästä EU:n suurimmasta jäsenvaltiosta; Saksassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa. Ranskan ja Saksan osuus oli yhteensä 43 prosenttia kotimaan rautatieliikenteestä EU:ssa ja 71 prosenttia kansainvälisestä rautatieliikenteestä. Kansainvälisten henkilökilometrien määrä oli Ranskassa vuonna 2016 yli kaksi kertaa suurempi kuin Saksassa, jossa vastaava määrä oli puolestaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Rautatieliikenteen suhteellisen merkityksen vertailemiseksi eri maiden välillä tiedot voidaan normalisoida ilmaisemalla matkustajaliikenteen taso suhteessa väestömäärään (kuten esitetään oikealla puolella taulukossa 1 ja kuviossa 3). Kansallisen rautatieverkoston matkat Itävallassa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa (vuoden 2015 tiedot) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa olivat keskimäärin yli 1 000 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2016. Määrä oli reilusti alle Sveitsissä mitatun tason (2 231 henkilökilometriä asukasta kohden). Sitä vastoin EU:n jäsenvaltioista lyhyimmät keskietäisyydet kansallisissa rautatieverkostoissa mitattiin Kreikassa (110 henkilökilometriä asukasta kohden) ja Liettuassa (93 henkilökilometriä) vuonna 2016. Turkissa (54 henkilökilometriä) ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (40 henkilökilometriä) keskietäisyys oli vieläkin lyhyempi.

Kuvio 3: Rautateiden matkustajaliikenne, 2016
(henkilökilometriä asukasta kohden)
Lähde:'’ Eurostat (rail_pa_typepkm) ja (demo_gind)

Kansainvälisessä rautatieliikenteessä ainoat EU:n jäsenvaltiot, joissa matkustettiin keskimäärin yli 100 henkilökilometriä asukasta kohden vuonna 2016, olivat Luxemburg (215 henkilökilometriä), Ranska (162 henkilökilometriä) ja Tšekki (116 henkilökilometriä). Myös Sveitsi (110 henkilökilometriä) ylitti tämän kynnysarvon. Nämä luvut voivat kuvastaa muun muassa kansainvälisten rajojen läheisyyttä, rajatylittäviä työmatkoja tekevien työntekijöiden merkitystä työvoimassa, suurnopeusjunayhteyksien saatavuutta ja sitä, kulkevatko kansainväliset liikennekäytävät tietyn maan kautta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lontoon Heathrow oli matkustajamäärältään suurin lentoasema EU28-maissa vuonna 2016. Lähtevien ja saapuvien matkustajien määrä oli siellä 76 miljoonaa. Heathrow on pysynyt jatkuvasti EU:n matkustajamäärältään suurimpana lentoasemana mittausten alusta vuodesta 1993 lähtien. Jonkin verran perässä tulivat Pariisin Charles de Gaulle (66 miljoonaa), Amsterdamin Schiphol (64 miljoonaa) ja Frankfurtin lentoasema (61 miljoonaa) – ks. kuvio 4. Samat neljä lentoasemaa ovat olleet EU:n suurimmat vuodesta 2011 lähtien, jolloin Amsterdamin Schiphol siirtyi viidenneltä sijalta neljännelle.

Ylivoimaisesti suurin osa matkustajista näillä neljällä suurimmalla lentoasemalla matkusti kansainvälisillä lennoilla; pienin osuus mitattiin Frankfurtin lentoasemalla (88,6 % kansainvälisiä lentoja) ja suurin (100,0 prosenttia) Amsterdamin Schipholin lentoasemalla. Sitä vastoin kansallisilla (kotimaan) lennoilla matkusti 28,7 prosenttia niistä 49 miljoonasta matkustajasta, jotka käyttivät EU:n viidenneksi suurinta henkilölentoasemaa (Adolfo Suárez Madrid-Barajas) vuonna 2016. Lisäksi suhteellisen suuri osuus matkustajista matkusti kotimaan lennoilla seuraavilla lentoasemilla: Pariisin Orly (45,3 %), Rooman Fiumicino (30,0 %) ja Barcelonan lentoasema (26,9 %).

Kuvio 4: Matkustajamäärältään
(lähtevät ja saapuvat) 15 suurinta lentoasemaa, EU-28, (miljoonaa matkustajaa)
Lähde: Eurostat (avia_paoa)

Kokonaisuudessaan EU-28:ssa matkusti 1,9 lentomatkustajaa asukasta kohden vuonna 2016. Jäsenvaltioista Yhdistyneessä kuningaskunnassa kirjattiin lentoliikenteen suurin matkustajamäärä vuonna 2015: keskimäärin 3,8 matkustajaa asukasta kohden. Väestömäärään nähden lentomatkustamisen merkitys oli erityisen suuri Maltan ja Kyproksen lomasaarilla (11,2 ja 10,5 matkustajaa asukasta kohden vuonna 2016), samoin kuin Islannissa (20,3) ja Norjassa (7,2). Pienimmät suhdeluvut mitattiin kymmenessä Itä-Euroopan tai Baltian jäsenvaltiossa, joissa kussakin keskiarvo oli alle 2,0 lentomatkustajaa asukasta kohden vuonna 2016.

Kuvio 5: Matkustajalentoliikenne, 2006 ja 2016
(lentomatkustajaa asukasta kohden)
Lähde:'’ Eurostat (avia_paoc) ja (demo_gind)

Meriliikenteen matkustajat

Asukasta kohden meriliikenteen matkustajamäärät EU28-maiden satamissa säilyivät lähes muuttumattomina vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2006. Vuonna 2016 koko EU-28:ssa matkusti meritse 0,8 matkustajaa asukasta kohden, kun vastaava suhde vuonna 2006 oli 0,9 matkustajaa asukasta kohden.

Kuva 6: Meriteitse tapahtuva matkustajaliikenne, 2006 ja 2016
(matkustajaa asukasta kohden)
Lähde:'’ Eurostat (mar_pa_aa) ja (demo_gind)

Väestömäärään nähden meriliikenteen matkustajakuljetusten merkitys oli vuonna 2016 erityisen suuri Maltassa (23,5 matkustajaa asukasta kohden) ja merkittävästi sen jälkeen Virossa (10,9), Tanskassa (7,3), Kroatiassa (7,1) ja Kreikassa (6,1). Suomea, Ruotsia ja Italiaa lukuun ottamatta merimatkustajia oli keskimäärin alle 0,6 asukasta kohden kussakin jäljellä olevassa EU:n jäsenvaltiossa vuonna 2016. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia ovat sisämaavaltioita, eikä niissä siis ole meriliikennettä.

Taulukoiden ja kaavioiden lähteenä käytetyt tiedot

Passenger transport statistics: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Valtaosa maaliikenteen matkustajaliikennettä koskevista tilastotiedoista perustuu ajoneuvojen liikkeisiin kussakin tarkasteltavassa maassa ajoneuvon tai aluksen kansallisuudesta riippumatta (alueperiaate). Henkilökilometrien mittaamista (henkilökilometri vastaa yhtä matkustajaa, joka matkustaa yhden kilometrin etäisyyden) pidetään yleisesti luotettavampana mittaustapana, sillä matkustajamäärän laskemiseen liittyy suuri kaksinkertaisen laskennan riski, etenkin kansainvälisessä liikenteessä. EU:n jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä ei ole yhdenmukaistettu tieliikenteen matkustajakuljetusten osalta.

Matkustajaliikenteen kulkumuotojakaumalla maaliikenteessä kuvataan henkilöauto-, linja-auto-, johdinauto- ja junaliikennettä. Siinä käsitellään yleensä liikkumista tietyn maan alueella ajoneuvon kansallisuudesta riippumatta. Matkustajaliikenteen kulkumuotojakauma on kunkin kulkumuodon prosenttiosuus, ja se perustuu henkilökilometreinä ilmaistuihin tietoihin. Tässä artikkelissa maaliikenteen matkustajaliikenteen yhdistettyihin lukuihin eivät sisälly kotimaan lento- ja vesiliikennepalvelut (sisäinen ilmailu ja meriliikenne).

Maaliikenteen matkustajaliikenteen taso (henkilökilometreinä) voidaan ilmaista myös suhteessa BKT:hen. Tässä artikkelissa indikaattori perustuu tarkasteluvuoden 2005 kiinteähintaiseen BKT:hen. Indikaattori antaa tietoa matkustajien kysynnän ja talouden koon välisestä suhteesta, ja sen avulla voidaan seurata matkustajaliikenteen kysynnän kehittymistä suhteessa talouskasvuun.

Rautatieliikenteen matkustajat

Rautatieliikenteen matkustajilla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat junalla. Rautatieliikenteen matkustajatiedot eivät koske Maltaa ja Kyprosta (tai Islantia), koska näissä maissa ei ole rautateitä. Kotimaan ja kansainvälisen rautatieliikenteen vuotuiset matkustajatilastot kattavat yleensä ainoastaan suuret rautatieliikenneyritykset, vaikka joissain maissa tietoja tuotetaan kaikkien rautateiden liikenteenharjoittajien osalta.

Lentoliikenteen matkustajat

Lentoliikennetilastot koskevat kotimaan ja kansainvälistä liikennettä, jota mitataan kuljetettujen matkustajien määrissä. Tietoja kerätään saapuvista ja lähtevistä lennoista. Lentomatkustajilla tarkoitetaan kaikkia matkustajia tietyllä lennolla. Jokainen matkustaja lasketaan vain kerran eikä toistuvasti kyseisen lennon eri vaiheissa. Lentomatkustajiin sisältyvät kaikki kaupallisen ja ei-kaupallisen lentoliikenteen matkustajat, joiden matka alkaa tarkasteltavana olevalta lentoasemalta tai päättyy sinne, sekä vaihtomatkustajat, jotka siirtyvät lennolle tai poistuvat lennolta kyseisellä lentoasemalla. Lentomatkustajiin ei lasketa ns. transit-matkustajia, jotka jatkavat suoraan samalla lennolla. Lentoliikennetilastoja kerätään kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain, mutta tässä artikkelissa esitetään vain vuosittain kerättyjä tietoja. Lentoliikenteen matkustajatilastoihin sisältyy myös kaupallisen matkustajalennon numero sekä tietoa lentoreitistä ja matkustajapaikkamääristä. Vuotuisia tietoja on saatavilla useimpien EU:n jäsenvaltioiden osalta vuodesta 2003 alkaen.

Meriliikenteen matkustajat

Meriliikennetietoja on yleisesti saatavilla vuodesta 2001 alkaen, vaikka jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet tietoja vuodesta 1997. Tšekki, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia eivät toimita meriliikennetilastoja, koska ne ovat sisämaavaltioita, joissa ei ole meriliikennettä. Tietoja eivät toimita myöskään Liechtenstein ja Sveitsi.

Merimatkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee merimatkan kaupallisella aluksella. Matkustajiin ei lasketa henkilöstöä eikä miehistön jäseniä, jotka eivät työskentele aluksella mutta eivät myöskään maksa matkastaan. Sylivauvoja ei myöskään lasketaan matkustajiin. Kaksinkertainen laskenta on mahdollinen, jos sekä lähtösatama että tulosatama raportoivat tietoja. Tämä on melko yleistä meriteitse tapahtuvassa matkustajaliikenteessä, sillä matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä.

Taustaa

EU:n liikennepolitiikalla pyritään varmistamaan, että matkustajia kohdellaan samojen perusnormien mukaisesti kaikkialla EU:ssa. Matkustajilla on jo monenlaisia oikeuksia, jotka kattavat esimerkiksi tietoa matkasta, varaukset ja lippuhinnat, matkatavaroille aiheutuneet vahingot, viipeet ja peruutukset sekä pakettilomiin liittyvät ongelmat. Tätä silmällä pitäen EU antaa lainsäädäntöä, jolla suojellaan matkustajien oikeuksia kaikissa liikennevälineissä:

asetus (EU) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä; Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jolla pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta
asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä
asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Lisäksi on annettu erityisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että liikuntarajoitteisille matkustajille tarjotaan riittävät palvelut eikä heiltä evätä kuljetusta perusteettomasti.

Joulukuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon ”Eurooppalainen näkemys matkustajien eduksi: Tiedonanto matkustajien oikeuksista Euroopan unionissa” (KOM(2011) 898 lopullinen). Tiedonannossa tunnustetaan pyrkimykset sisällyttää matkustajien suojelutoimenpiteet kaikkiin liikennemuotoihin, mutta pannaan merkille, että kaikkia oikeuksia ei ole täysin toteutettu. Tiedonannolla pyritään vakiinnuttamaan aiempi työ, varmistamaan oikeuksien entistä yhtenäisempi, tehokkaampi ja yhdenmukaistetumpi soveltaminen ja lisäämään matkustajien ymmärrystä.

Maaliskuussa 2011 Euroopan komissio antoi valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (KOM(2011) 144 lopull.). Kattava strategia sisältää 40 erityisen toimen etenemissuunnitelman, jonka pohjalta luodaan kilpailukykyinen liikennejärjestelmä kymmenen vuoden aikana. Näin pyritään lisäämään liikkuvuutta, poistamaan tärkeimpiä esteitä keskeisiltä aloilta ja vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä.

Lisätietoa Euroopan komission liikennepolitiikan aloitteita koskevista ehdotuksista on saatavana EU:n liikennettä käsittelevässä artikkelissa (englanniksi).

Suora pääsy

Muut artikkelit

Taulukot

Tietokanta

Aihekohtainen osio

Julkaisut

Metodologia

Lainsäädäntö

Visualisoinnit

Muut verkkosivustot

Air transport statistics (englanniksi)
Freight transport statistics (englanniksi)
Freight transport statistics - modal split (englanniksi)

Energy, transport and environment indicators – 2017 edition (englanniksi)

Transport, katso (englanniksi):

Transport, volume and modal split (t_tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tsdtr240)

Modal split of passenger transport (tsdtr210)

Railway transport (t_rail)

Rail transport of passengers (ttr00015)

Air transport (t_avia)

Air transport of passengers (ttr00012)

Transport, katso (englanniksi):

Multimodal data (tran)

Transport, volume and modal split (tran_hv)

Volume of passenger transport relative to GDP (tran_hv_pstra)

Modal split of passenger transport (tran_hv_psmod)

Railway transport (rail)

Railway transport measurement - passengers (rail_pa)

Road transport (road)

Road transport measurement - passengers (road_pa)

Maritime transport (mar)

Maritime transport - passengers - detailed annual and quarterly results (mar_pa)

Air transport (avia)

Air transport measurement - passengers (avia_pa)

Transport (englanniksi)

Viitekäsikirjat

Reference manual on rail transport statistics, version 10 — November 2017 (englanniksi)
Reference manual on air transport statistics, version 14 — September 2017 (englanniksi)
Reference manual on maritime transport statistics, version 4.0 — November 2017 (englanniksi)
Illustrated glossary for transport statistics, 4th edition, 2010 (englanniksi)

Metodologiset huomautukset

Methodological notes on maritime transport statistics (englanniksi)

ESMS-metatiedostot

Maritime transport (ESMS metadata file — mar_esms) (englanniksi)
Modal split of passenger transport (ESMS metadata file — tran_hv_psmod_esms) (englanniksi)
Passenger and freight transport by air/Traffic data/Air transport at regional level (ESMS metadata file — avia_pa_esms) (englanniksi)
Railway transport measurement (ESMS metadata file — rail_pa_esms) (englanniksi)
Regional transport statistics (ESMS metadata file — reg_tran_esms) (englanniksi)
Volume of passenger transport relative to GDP (ESMS metadata file — tran_hv_pstra_esms) (englanniksi)

Asetus (EU) N:o 261/2004 matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä; Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen tämän asetuksen tarkistuksesta (COM(2013) 130 final), jolla pyritään selventämään harmaita alueita, ottamaan käyttöön uusia oikeuksia (jotka koskevat esimerkiksi aikataulun muuttamista), vahvistamaan lentoliikenteen harjoittajien valvontaa ja tasaamaan taloudellista rasitusta.
Asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
Asetus (EU) N:o 181/2011 matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä
Asetus (EU) N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Eurocontrol — The Single European Sky (englanniksi)
European Commission Directorate-General for Mobility and Transport (DG MOVE) (englanniksi)
International Transport Forum — ITF (formerly the European Conference of Ministers of Transport (ECMT)) (englanniksi)
United Nations Economic Commission for Europe (UNECE) — Transport statistics (englanniksi)