Jokainen saattaa kokea jossain elämänsä vaiheessa köyhyyttä. Jotkin ihmisryhmät kuuluvat kuitenkin muita todennäköisemmin köyhyyden riskiryhmään: esimerkiksi lapsiperheet (erityisesti suurperheet ja yksinhuoltajaperheet), vanhukset, vammaiset ja maahanmuuttajat. Kaikissa ihmisryhmissä köyhyyttä kokevat useammin naiset kuin miehet.
Köyhyys vaikuttaa ihmisten elämään monella tasolla, ja liittyy olennaisesti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tunnettujen, esimerkiksi puutteelliseen asumiseen liittyvien ongelmien lisäksi köyhillä on todennäköisesti:
Näiden ja muiden samankaltaisten ongelmien ratkaisemiseksi EU on luonut puiteohjelman, jonka kautta jäsenvaltiot kehittävät omia päätavoitteitaan ja menettelytapojaan. Ohjelmassa huomioidaan köyhyyden moniulotteisuus ja keskitytään erityisesti seuraavaan:
Tietoja ja lukuja köyhyydestä EU:ssa en
Keskeiset indikaattorit maittain 
en
Noin 19 miljoonaa lasta elää köyhyydessä Euroopan unionissa. Köyhissä perheissä kasvavat lapset jäävät muita todennäköisemmin pysyvästi köyhyysloukkuun, ja sama ongelma periytyy edelleen heidän jälkikasvulleen.
Köyhyydessä elävillä lapsilla on monia toisiinsa liittyviä ongelmia, kuten huonot asumisolot ja terveydenhuoltopalvelut, rajalliset koulunkäyntimahdollisuudet ja kunnollisen ruuan ja vaatetuksen puute.
Vuonna 2006 Eurooppa-neuvosto nosti lasten köyhyyden poistamisen EU:n tärkeimpien poliittisten tavoitteiden joukkoon. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden hallitukset ovat sitoutuneet kehittämään ratkaisevia ja pitkäaikaisia menetelmiä lapsiköyhyyden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi erilaisin sosiaali-, kulttuuri- ja talouspolitiikan keinoin.
Asunto on ihmisen perusoikeus, ja jokaisella on oltava varma katto päänsä päällä. Tuhansilla eurooppalaisilla ei kuitenkaan ole omaa kotia.Asunto on ihmisen perusoikeus, ja jokaisella on oltava varma katto päänsä päällä. Tuhansilla eurooppalaisilla ei kuitenkaan ole omaa kotia.
Ihminen voi joutua asunnottomaksi monesta eri syystä, esimerkiksi työttömäksi jäämisen tai perheväkivallan seurauksena. Monet kadulla asuvat saattavat myös sairastua psyykkisesti tai tulla riippuvaisiksi huumeista tai alkoholista. Asunnottomat kuuluvat kaikkein syrjäytyneimpään ja haavoittuvimpaan yhteiskuntaryhmään.
Asunnottomuuden lisäksi sosiaalista syrjäytymistä voi aiheuttaa myös asuntopula tai se, että asumiskustannukset nielevät liian suuren osan kotitalouden tuloista.
Asunnottomuutta ja asumiseen liittyvää syrjäytymistä pyritään ehkäisemään ja torjumaan ensisijaisesti EU:n sosiaalisen suojelun ja osallisuuden strategialla, jonka tarkoituksena on koordinoida jäsenvaltioiden toimia ja tukea parhaiden toimintatapojen jakamista.
Asunnottomuuden määritelmää pyritään jatkuvasti yhtenäistämään ja asunnottomuuden indikaattoreita kehittämään. Lisäämällä tietoa asunnottomuudesta ja sen taustasta voidaan kehittää parempia keinoja torjua asunnottomuutta ja asumiseen liittyvää syrjäytymistä. Näiden keinojen avulla EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitäisi pystyä tuottamaan tehokkaampia käytäntöjä asunnottomien auttamiseksi.
Tietyillä ihmisryhmillä kuten lapsiperheillä – erityisesti suurperheillä ja lapsiperheillä – vanhuksilla, vammaisilla ja maahanmuuttajilla on muita suurempi riski kärsiä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä.
Näillä haavoittuvilla ryhmillä on usein huonompi työllisyystilanne ja korkeampi koulujen keskeytysprosentti, ja he ovat muita väestöryhmiä todennäköisemmin taloudellisesti syrjäytyneitä.
EU tahtoo ymmärtää entistä paremmin, miksi nämä ryhmät ovat usein köyhiä ja miten heitä voitaisiin parhaiten auttaa mukaan yhteiskuntaan. Jotta ongelmasta saataisiin selkeä käsitys, tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja indikaattoreita. EU:n toimenpiteet ovat yhtä moninaisia kuin näiden ihmisryhmien ongelmat.
Tavoitteena on parantaa haavoittuvimpien ihmisryhmien tilannetta
Monilla eurooppalaisilla – erityisesti köyhillä – on nykyään vaikeuksia pankkipalvelujen saamisessa, esimerkiksi säästö- ja käyttötilien avaamisessa. Heidän on myös vaikeaa tallettaa säästöjä ja saada luotto-, vakuutus- ja maksupalveluja.
Rahoituspalvelujen saatavuus on perusehto sille, että ihminen pääsee taloudellisesti ja sosiaalisesti osalliseksi nykypäivän yhteiskuntaan. Se on myös edellytys työllisyydelle, talouskasvulle, köyhyyden vähentämiselle ja sosiaaliselle osallisuudelle.
Joissain tapauksissa toimeentulon rajoilla elävien ihmisten on mahdotonta avata pankkitiliä, mikä johtaa yhä pahempaan taloudelliseen syrjäytymiseen. EU puuttuu tällaisiin ongelmiin koordinoimalla sidosryhmien ja jäsenvaltioiden hallitusten välistä politiikkaa ja muita toimia.
Vuonna 2009 Euroopan komissio käynnisti kaksi julkista kuulemista, joiden tarkoituksena oli luoda sääntöjä sen turvaamiseksi, että useimmat ihmiset voisivat käyttää tavallista pankkitiliä:
Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti velkaneuvontapalveluiden ja tiedotus- ja koulutusohjelmien tukemiseen.
Laadukas työllisyys on tärkein tekijä, jonka avulla voidaan nostaa ihmisiä köyhyydestä ja edistää sosiaalista osallisuutta.
Ongelma on se, että heikoimmassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät (kuten yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, iäkkäät, nuoret, vähän koulutetut ja vammaiset) löytävät kaikkein epätodennäköisimmin varmaa ja pysyvää työtä. Heidän elämäänsä vaikuttavat myös kaikkein todennäköisimmin taloudelliset laskusuhdanteet, kuten Euroopan tämänhetkinen talouskriisi.
EU:lla on käytössään erilaisia poliittisia ja rahoituksellisia keinoja, joiden avulla sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisryhmien työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa. Esimerkiksi Eurooppalainen työllisyysstrategia keskittyy luomaan lisää ja parempia työpaikkoja kaikille eurooppalaisille. Euroopan sosiaalirahasto ja muut EU-ohjelmat taas rahoittavat koulutusta ja tukea työpaikoilla, jotta erityisesti haavoittuvimmat ihmiset voisivat saada töitä tai säilyttää työpaikkansa.
EU kannustaa jäsenvaltioita kehittämään aktiivista osallisuuspolitiikkaa osana yhteistä, päättäväistä ponnistusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Aktiivisen osallisuuden päätarkoituksena on saada mahdollisimman monia ihmisiä työelämään varmistaen kuitenkin samalla, että työkyvyttömille annetaan käytännön tukea, jotta he voivat elää mielekästä elämää.
Aktiivisella osallisuudella on kolme pääperiaatetta:
EU tukee aktiivisen osallisuuden kehittämistä koordinoimalla toimintaa koko Euroopassa ja auttamalla jäsenvaltioita oppimaan toinen toisiltaan.
Etusivu