Lähes 84 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysriskin alaisena eli joutuu kohtaamaan turvattomuutta ja elämään ilman asioita, joita useimmat pitävät itsestäänselvyyksinä.
Köyhyydestä voi seurata monenlaisia ongelmia: rahat eivät riitä ruokaan tai vaatteisiin, kunnolliseen asuntoon, tai pahimmassa tapauksessa asuntoon lainkaan. Köyhyys merkitsee myös sitä, ettei elämäntapojen suhteen juuri ole valinnanvaraa, mikä saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.Lähes 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysriskin alaisena eli joutuu kohtaamaan turvattomuutta ja elämään ilman asioita, joita useimmat pitävät itsestäänselvyyksinä. Köyhyydestä voi seurata monenlaisia ongelmia: rahat eivät riitä ruokaan tai vaatteisiin, kunnolliseen asuntoon, tai pahimmassa tapauksessa asuntoon lainkaan. Köyhyys merkitsee myös sitä, ettei elämäntapojen suhteen juuri ole valinnanvaraa, mikä saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu yhteisvastuu, jonka innoittamana unioni on päättänyt yhdistää voimansa jäsenvaltioiden kanssa ja nimetä Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu yhteisvastuu, jonka innoittamana unioni on päättänyt yhdistää voimansa jäsenvaltioiden kanssa ja nimetä vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.Vuoden tärkeimpinä tavoitteina on lisätä tietoisuutta teemavuoden aiheista ja uudistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden poliittinen sitoumus köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen.
Teemavuoden 2010 ohjaava periaate on tuoda julki niiden ihmisten huolia, jotka joutuvat kokemaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Samalla pyritään innostamaan kaikkia Euroopan kansalaisia ja muita sidosryhmiä käsittelemään teemavuoden tärkeitä aiheita.
Teemavuoden tavoitteena on myös purkaa totuttuja mielikuvia ja yleisiä käsityksiä köyhyydestä. EU:n yhteisvastuu- ja kumppanuusperiaatteiden mukaisesti vuodesta 2010 halutaan tehdä herätyshuuto, joka havahduttaa pureutumaan köyhyyden syihin ja pyrkimään kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus toimia täysipainoisesti ja aktiivisesti.
Vuoden 2010 aikana kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja työmarkkinaosapuolet järjestävät yhdessä osallistujamaiden ja Euroopan komission kanssa erilaisia tapahtumia.
Tammikuussa ja joulukuussa järjestetään Euroopan tason konferenssi. Taidehankkeen keinoin pyritään rakentamaan siltaa luovuuden ja köyhien sekä sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten välille. Erityisten koulutuspäivien tarkoituksena taas on tarjota medialle ja päätöksentekijöille tuoreita näkemyksiä teemavuoden monisyisistä aiheista.
Jokaisessa jäsenvaltiossa sekä Norjassa ja Islannissa järjestetään lisäksi kansallisia ja paikallisia tapahtumia, mm. tiedotuskampanjoita, työpajoja ja kouluissa järjestettäviä seminaareja. Vuoden aikana tuotetaan myös videoita, lehtiä ja muuta tiedotusmateriaalia, jonka avulla ihmiset voivat ymmärtää, miten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat heidän yhteiskuntaansa. Toisaalta ne, joita köyhyys koskettaa suoraan, saavat tietoa oikeuksistaan.
Teemavuoden lähettiläinä toimii julkisuuden henkilöitä ja ihmisiä, jotka ovat kokeneet köyhyyttä. Lähettiläät auttavat tuomaan teemavuoden tapahtumille näkyvyyttä ja uskottavuutta, ja samalla he kutsuvat muita ihmisiä osallistumaan teemavuoden toteuttamiseen.
Teemavuoden 2010 säädöskehys
en enTaustatietoav
en fr de enTilastotietoa köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä Euroopan unionissa
en fr enHaluatko osallistua aktiivisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja teemavuoden kampanjaan?
LisääJokainen saattaa kokea jossain elämänsä vaiheessa köyhyyttä. Jotkin ihmisryhmät kuuluvat kuitenkin muita todennäköisemmin köyhyyden riskiryhmään: esimerkiksi lapsiperheet (erityisesti suurperheet ja yksinhuoltajaperheet), vanhukset, vammaiset ja maahanmuuttajat. Kaikissa ihmisryhmissä köyhyyttä kokevat useammin naiset kuin miehet.
LisääTäältä löytyy teemavuoden lähettiläiden, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja köyhien sanomia asioita.
LisääTäältä löytyy tietoa eurooppalaiseen vuoteen osallistuvista maista. Niitä on 29: 27 jäsenvaltiota sekä Islanti ja Norja. Niillä on tärkeä rooli vuoden toteuttamisessa kansallisella tasolla.
Lisää
Etusivu