Suomen RANTA-hankkeen tavoitteena on kiertotalouden edistäminen, ja siinä kartoitettiin ja testattiin innovatiivisia tapoja tehostaa julkisten rakennusten purkujätteen uudelleenkäyttöä. Kolmen todellisen tapauksen avulla haluttiin antaa paikallisille viranomaisille käytännön esimerkkejä menettelyjen resurssitehokkuuden parantamisesta sekä EU:n kiertotalouspaketin ja Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta.
RANTA: Suomalaishankkeessa edistetään purkujätteen uudelleenkäyttöä
- 17 September 2019
RANTA-hanke on tuottanut merkittäviä tuloksia kartoittamalla pahimpia pullonkauloja, jotka estävät kiertotalouden toteuttamisen kuntien purku-urakoissa, joissa usein korostuvat vain kustannusten minimointi ja tiukat aikataulut. Olemmekin tyytyväisiä siihen, että Hämeenlinnan ja Helsingin kaupungit halusivat osallistua hankkeeseen todellisten tarkastelukohteiden kautta. Nämä kaupungit omistavat paljon rakennuksia ja niillä on hyvin merkittävä rooli rakentamisessa, peruskorjauksessa ja purku-urakoissa. RANTA-hankkeella onkin ollut suuri vaikutus siihen, miten ne näitä prosesseja toteuttavat.
RANTA-hankkeessa selvitettiin, miten kaupungit voivat hyödyntää kiertotalouden konseptia tehokkaammin rakennusjätteen hallinnassa. Siinä tutkittiin uudelleenkäytön esteitä ja mahdollisuuksia ja määritettiin lupaavia lähestymistapoja ja prosessin potentiaalisia tukiorganisaatioita.
Lähestymistapoja kehitettiin todellisissa tarkastelukohteissa, jotka olivat Hernematalankadun teollisuushallin purku-urakka Helsingissä sekä Kaurialan koulu ja Engelinrannan maaperän kunnostushanke Hämeenlinnassa.
Kustannusten minimoinnista ja nopeudesta resurssitehokkuuteen
Koska kunnan viranomaisilla on keskeinen rooli suurissa purku-urakoissa, niillä on hyvät mahdollisuudet edistää kiertotalouden kehittämistä tällä alalla. Nykyään purku-urakoissa kiinnitetään kuitenkin huomiota lähinnä kustannuksiin ja nopeuteen, ei niinkään resurssitehokkuuteen.
RANTA-hankkeessa haluttiin selvittää kiertotalouden toteuttamisen ja sitä haittaavien esteiden nykytilanne Helsingin ja Hämeenlinnan purku-urakoissa. Siinä kartoitettiin viranomaisten ja yksityisten yritysten näkemyksiä ja julkaistiin tulokset raportin muodossa. Raporttia jaettiin paikallisyhteisöille valmennustapahtumissa ja ympäristöministeriön työryhmässä, jonka toiminnassa hanke oli mukana. Jätteen uudelleenkäyttöasteen nostamiseksi työryhmä laati rakennusten purku-urakoiden hankintoja koskevat valtakunnalliset ohjeet, mukaan lukien jätteen hyödyntämistä koskevat vähimmäisvaatimukset.
Tietämys purkutöiden seurauksena syntyvistä jätevirroista sekä eri materiaalien arvosta ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista lisääntyi esimerkkikohteiden uudelleenkäytettävistä materiaaleista ja esineistä saatujen yksityiskohtaisten eritelmien ansiosta. Kaurialan koulusta esimerkiksi löytyi paljon käyttökelpoisia huonekaluja, työkaluja ja koneita. RANTA-hanke esitteli tulokset paikallisille viranomaisille ja julkaisi esimerkkejä kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostamiskeinoista.
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Purkuprosessin tärkeimpien toimijoiden kartoittaminen nosti esiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia hankinta- ja purkuvaiheiden välissä. Kaurialan koulun irtaimisto olisi tavallisesti kuulunut purku-urakoitsijan vastuulle, mutta kaupunki antoi RANTA-hankkeelle luvan myydä sen. Työryhmä arvioi esineet ja myi ne verkossa valitsemansa huutokaupanpitäjän kautta. Huutokauppaa mainostettiin julkisuuden saamiseksi ja kaupunki kattoi myyntituloilla osan purkutyön kustannuksista.
Myös rakennuksesta jäänyttä betonia murskattiin työmaalla ja kuljetettiin läheiselle yksityiselle rakennustyömaalle, ja purkutyöstä jääneiden kuoppien täyttämiseen tarkoitettu maa-aines puolestaan tuotiin paikalle paluumatkalla. Laskelmien mukaan tällä menetelmällä pienennettiin toimien hiilijalanjälkeä.
Hernematalankadun teollisuushallin purkutyöstä aiheutunut melu saatiin suurelta osin vaimennettua jätemateriaalista rakennetulla väliaikaisella aidalla. Lisäksi tarkastelukohteista saatiin tietoa maamassojen paremmasta hallinnasta ja kunnostamisesta rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa.
Engelinrannan kunnostushankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta ilmeni, että puhdistamalla maa-aines paikan päällä ja erottelemalla pilaantunut maa-aines voidaan säästää kustannuksia ja vähentää jätettä.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
RANTA-hankkeen kokonaisinvestointi on 380 000 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen 266 000 eurolla ”Kestävä kasvu ja työpaikat” -toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020. Investointi kuuluu vähähiilistä taloutta koskevaan painopistealueeseen.