Itseohjautuvat bussit saattavat pian yleistyä: suomalaistutkijat testaavat kyseisiä ajoneuvoja tosielämän olosuhteissa ja ovat halukkaita kehittämään teknologiaa edelleen. Muutaman viikon pituisia koejaksoja on toteutettu Espoossa, Helsingissä ja Tampereella. Hanke on yksi edistyksellisimpiä maailmassa, sillä kyseiset bussit liikkuvat yleisillä teillä muun liikenteen joukossa.
- 01 August 2017
Sohjoa on yksi maailman ensimmäisistä itseohjautuvien bussien hankkeista, jossa kyseiset ajoneuvot tuodaan yleisille teille, ja tämä kokeileva lähestymistapa on saanut huomiota sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Suomessa on teitä, joilla liikkuvilla ajoneuvoilla ei välttämättä ole kuljettajaa. Luonnollisestikaan tällaisia ajoneuvoja ei ole vielä paljon, ne eivät liiku kovin nopeasti ja niiden käyttö on koeluontoista, mutta paljon suuremman mittakaavan käyttöönotto saattaa olla aivan nurkan takana.
Robottibussien testaamisesta vastaava Sohjoa-hankkeen tiimi vauhdittaa kyseisten ajoneuvojen käyttöönottoa Suomessa ja ulkomailla. Se on ollut yhteydessä älykkään liikkuvuuden alalla toimiviin yrityksiin ja kehittää innovaatioalustaa, jossa yritykset voivat testata lupaavia ideoita.
Itseohjautuvat kaupunkiajoneuvot
Sohjoa-hankkeen itseohjautuvat bussit ovat kustannus- ja energiatehokkaita sähköajoneuvoja, jotka on suunniteltu enintään yhdeksälle matkustajalle. Vuonna 2016 aloitettiin kokeilut yleisillä teillä, joilla muu liikenne on otettava huomioon, toisin kuin suljetuilla ajoradoilla. Uusi kokeilukierros tehdään vuonna 2017.
Hankkeen pyrkimys edistää itseohjautuvien bussien käyttöä hyötyy Suomen laista, jossa ei tarkemmin määritellä, että ajoneuvon ajajan on oltava ajoneuvon sisällä. Kokeiluja kannustetaan aktiivisesti itseohjautuvien ajoneuvojen mahdollisten turvallisuushyötyjen ja -riskien takia. Niihin voi kuulua myös auton ohjaaminen kauko-ohjauksella.
Toistaiseksi Sohjoa-hankkeen kokeiluissa on vielä mukana kuljettaja, joka on valmiina ohjaamaan bussia tarvittaessa. Helsingissä ja Espoossa kokeilut suoritettiin muun liikenteen joukossa yleisillä teillä, joita käyttävät perinteiset ajoneuvot. Tampereella kokeilu puolestaan suoritettiin jalankulkijoille varatulla alueella, kertoo projektijohtaja Harri Santamala Helsingin Metropolian ammattikorkeakoulusta.
Näiden kokeilujen tärkeimpänä saavutuksena on laaja-alaisempi tietämys robottibussien käytöstä tositilanteissa, hän raportoi. Testit ovat myös auttaneet lisäämään yleisön tietoisuutta kyseisestä teknologiasta sekä kokeilualueilla että kaukana niiden ulkopuolella, sillä hanke on saanut osakseen huomattavaa kiinnostusta tiedotusvälineissä.
Vielä pidemmälle
Sohjoa-hanke suunnittelee robottibussien käyttöä osana julkisen liikenteen järjestelmän ”viimeisen kilometrin” palvelua. Siinä on kyse yhteyden luomisesta liikennejärjestelmän tärkeän solmukohdan (esim. metroasema) ja matkustajan päämäärän välille. Tätä matkaosuutta koskevat parannukset voisivat lisätä julkisen liikenteen käyttöä, vähentää ruuhkia kaupunkialueilla ja osaltaan edistää kestävää kehitystä. Ne voisivat myös vähentää toimintakustannuksia.
Sohjoa-hankkeen tuottama tietämys on innoittanut useita uusia aloitteita, Santamala kertoo. Se on johtanut sellaisten innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, jotka helpottavat itseohjautuvien tieliikennejärjestelmien käyttöä tai hyötyvät niiden olemassaolosta. Sohjoa-hankkeen tavoitteena on ohjata Suomi ohituskaistalle tällaisten järjestelmien kehittämisessä, projektikumppanit toteavat, ja jokainen kokeilu on yksi virstanpylväs tällä matkalla.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
Sohjoa: autonominen last mile -liikenteen fyysinen ja virtuaalinen innovaatioalusta urbaanissa ympäristössä hankkeen kokonaisinvestointi on 553 417 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen 224 957 eurolla Kestävä kasvu ja työpaikat 2014–2020 -toimenpideohjelman kautta – Suomen rakennerahasto -ohjelma (EAKR)” ohjelmakaudella 2014–2020.