Aiemmin postiautovarikkona toiminut rakennus on muunnettu Etelä-Pohjanmaalla kohtuullisin pienillä kustannuksilla musiikkialan ammattilaisten, opiskelijoiden ja yrittäjien sekä musiikkia kuuntelevan yleisön keskukseksi.
- 25 April 2013
Noin kolmasosa rakennuksesta on ollut vuodesta 2006 lähtien Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen Selmu ry:n rockklubin. Kun myös loput rakennuksesta tuli myyntiin, Selmu osti tilat yhdessä Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n (nykyisin Frami Oy) kanssa EAKR:n rahoitustuen avulla.
Rytmikorjaamoksi nimetyt tilat avattiin 2011 kolmen vuoden suunnittelu ja rakennusvaiheen jälkeen. Keskuksen 7 700 m2:n tiloissa järjestetään konsertteja, konferensseja ja koulutustapahtumia. Kolmen konserttikäyttöön soveltuvan tilan lisäksi (yksi 1 100 hengen klubitila, pienempi 400 hengen sisätila ja tapahtumapiha 4 000 hengen yleisölle) Rytmikorjaamossa on myös 10 bändien harjoitustilaa. Loput tiloista on vuokrattu 36 organisaatiolle, joista 27 on luovien alojen kaupallisia yrityksiä, kuten media- ja ohjelmistoyrityksiä sekä teknisten laitteiden vuokrausyrityksiä.
Vaikka keskus tunnetaan ennen kaikkea rockmusiikista, Rytmikorjaamoa käyttävät myös muiden musiikinlajien tuottajat folkista ja jazzista musikaaleihin, steelbändeihin ja klassiseen musiikkiin. Uusi musiikkikeskus liittyi äskettäin eurooppalaisten esittävien taiteiden keskusten verkkoon, ja se pystyy nyt järjestämään vuosittaisen rockfestivaalin entistäkin tyylikkäämmin.
Piristysruiske alueen kulttuurielämälle
Projektipäällikkö Osku Ketolan mukaan Rytmikorjaamo on ollut valtava piristysruiske koko alueen kulttuurielämälle. Musiikkikeskus onkin houkutellut Seinäjoella aiemmin asuneita palamaan kaupunkiin, koska se antaa heille sisältöä elämään.
”Seinäjoki on kasvava kaupunki, ja uskon, että keskus on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuurielämään”, Ketola toteaa. ”Olen todella ylpeä kaikesta siitä, mitä olemme tehneet. Onnistuminen olisi kuitenkin ollut todella hankalaa ilman tätä hanketta ja EU-rahoitusta.”
Uusi keskus on osoittautunut myös taloudelliseksi menestykseksi, sillä noin 85 % tiloista on vuokrattu yksityisille yrityksille. Musiikkikeskuksessa toimivat yritykset ovat voineet markkinoida palvelujaan Rytmikorjaamo-brändillä, joka tunnistettavuus paranee koko ajan. Tämä on ollut hyödyllinen markkinointimalli yrityksille, jotka olisivat liian pieniä markkinoimaan itsenäisesti brändiään. Koko alueen musiikkiin liittyvien yritysten löytyminen samasta paikasta tarkoittaa, että Rytmikorjaamoa voidaan markkinoida täyden palvelun talona, josta saa sekä palvelut, kuten yritystapahtumien järjestämisen, että esiintyjät ja josta voi vuokrata laitteistoja.
Kokonaisrahoitus ja EU:n rahoitus
Rytmikorjaamo-hankkeen kokonaisbudjetti on 160 000 EUR, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus ohjelmakaudeksi 2007–2013 on 62 000 EUR. Osuus maksetaan Länsi-Suomen toimenpideohjelman kautta.