BLASTIC-hankkeessa seurattiin ja kartoitettiin meren roskien lähteitä ja reittejä neljällä alueella – Suomen Turussa, Ruotsin Södertäljessä, Viron Tallinnassa ja Latvian Liepajassa – jotta voitaisiin osoittaa, miten muoviroska kulkeutuu kaupunkialueilta Itämereen. Vähemmän muoviroskaa merissä tarkoittaa vähemmän vaarallisten aineiden ja myrkkyjen vuotoja vesiympäristöön.
- 10 April 2019
Hankkeeseen osallistuminen on tuonut hyötyä kunnallemme. Olemme saaneet palautetta siitä, kuinka työskentelemme ja suhtaudumme roskaamiseen liittyvään ennaltaehkäisevään työhön. Osallistujat saivat mahdollisuuden kehittää osaamistaan tapaamalla ja keskustelemalla merten roskaantumisesta sellaisten ihmisten kanssa, joilla oli toisenlainen tausta ja toisenlaisia kokemuksia.
BLASTIC-hankkeessa laadittiin tarkistuslista merten jätteiden lähteiden, virtausten ja reittien kartoittamiseksi sekä kehitettiin menetelmä jätteen jokiin ja rannikkovesiin leviämisen valvomiseksi Itämeren alueella. Kartoitusta ja valvontaa toteutettiin neljän osallistuvan maan 42 kunnassa hyödyntämällä hankkeen aikana kehitettyjä työkaluja, joiden avulla laadittiin ohjeet ja määritettiin etusijalle asetettavat lähteet sekä reitit.
Toimenpiteet johtivat paikallisten meren jätteen torjunta- ja vähentämissuunnitelmien laatimiseen pilottialueilla. Suunnitelmien painopisteenä oli kaupunkien muovijäte.
Kasvava ympäristöongelma
Yhden laajimmalle levinneistä ympäristöongelmista merialueilla muodostavat roskat, joihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota julkisuudessa ja jotka aiheuttavat suurta huolta. Keskisen Itämeren alueen roskat ovat suurelta osin muovia ja pakkausmateriaalia. Maalähteet tuottavat suurimman osan tästä jätteestä, jonka pääasiallisena kulkureittinä meriin ovat joet.
Tärkeänä osana BLASTIC-hankkeen ongelmanratkaisutoimia oli alueellisten ja kansallisten strategioiden mukauttaminen paikalliseen käyttöön. Hankkeessa pyrittiin toteuttamaan Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission laatima merten jätteitä koskeva alueellinen toimintasuunnitelma, jossa tavoitteena oli vähentää merten jätteitä huomattavasti vuoteen 2025 mennessä.
Hankkeen tulokset huomioitiin kiertotalouden muovijätettä koskevassa eurooppalaisessa strategiassa, joka käsittää eri teemoja, kuten kierrätyksen, biohajoavuuden ja jätteen vaaralliset aineet. Hankkeen pohjalta syntyneiden suositusten mukaan jäte- ja vesisektorin resurssitehokkuutta on parannettava.
Kertakäyttökulttuurin muuttaminen
Kertakäyttökulttuuria suosivan elämäntyylin on ajateltu olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä merten jätteen muodostumisen taustalla. Monet eivät esimerkiksi tiedä, että hulevedet virtaavat käsittelemättöminä vesiväyliin – ja näin ollen mereen – tai että vessanpönttöön heitetyt roskat voivat päätyä meriin. On siis tärkeää tuoda ongelma esiin ja informoida ihmisiä siitä, kuinka jätteet päätyvät mereen ja miten ihmisten piittaamattomuus mahdollistaa roskaantumisen.
BLASTIC oli EU:n Itämeri-strategian vaaroja koskevan politiikanalan lippulaivahanke. Yksi strategian päätavoitteista on suojella merta puhtaan veden sekä monipuolisen ja terveen luonnon avulla. Tämän aseman avulla hankkeesta pystyttiin välittämään helpommin tietoa poliitikoille ja päätöksentekijöille.
BLASTICin välittämä viesti lisäsi tietoisuutta merten muovijätteiden ympäristövaaroista sekä jakoi päätöksentekijöille ja laajemmalle yleisölle viimeisimmät tosiseikat Itämeren jätteistä korostaen, että ongelma on yhtä suuri Itämeressä kuin muissakin maailman merissä.
Näiden ponnistelujen tueksi käytössä oli tietopankki, josta löytyy tietoa jätteen vaikutuksista meriympäristölle ja sen taloudellisista kustannuksista, sekä tapaustutkimus merten muovijätteiden sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista.
Lisäksi BLASTIC-konseptia pidettiin esillä muilla maantieteellisillä alueilla, jotta sitä voitaisiin sopeuttaa paikallisiin tarpeisiin. Näin aloitetut toimet voivat jatkua ja laajentua helpommin sekä vähentää edelleen vaarallisten aineiden pääsyä Itämereen.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
BLASTIC – Muovijätteen reitit Itämereen -hankkeen kokonaisinvestointi on 1 016 555 euroa, ja EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen yhteensä 784 522 eurolla Interreg V-A - Finland-Estonia-Latvia-Sweden (Central Baltic) toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020. Investointi kuuluu ympäristöä ja resurssitehokkuutta koskevaan painopistealueeseen.