Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komissio ja Kanadan hallitus ovat käynnistäneet yhteistyössä kansainvälisen Global Citizen -järjestön kanssa maailmanlaajuisen varainkeruukampanjan tukeakseen ukrainalaisia, jotka pakenevat Venäjän hyökkäystä. Stand Up for Ukraine -kampanjalla kannustetaan hallituksia, instituutioita, taiteilijoita, yrityksiä ja yksityishenkilöitä suuntaamaan varoja humanitaarisiin toimiin Ukrainassa ja sen naapurimaissa. Kampanja huipentuu Varsovassa 9. huhtikuuta klo 16–17 Suomen aikaa järjestettävään varainkeruutapahtumaan, jota isännöivät Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Mukana on myös Puolan presidentti Andrzej Duda. Varainkeruutilaisuutta edeltää Global Citizen -järjestön 8.–9. huhtikuuta organisoima sosiaalisen median tapahtuma, johon on jo ilmoittautunut mukaan monia artisteja, näyttelijöitä, urheilijoita ja muita tunnettuja nimiä.

DiscoverEU on komission hanke, jolla tarjotaan 18-vuotiaille tilaisuuksia tutustua Eurooppaan matkaillen, pääasiassa junalla. Vuoden 2022 ensimmäinen hakukierros on nyt käynnistymässä. Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa maissa asuvat nuoret voivat 7.4. klo 13.00 (Suomen aikaa) alkaen hakea maksutonta matkakorttia. Hakuaika päättyy 21.4. klo 13.00. Hakijat, jotka ovat syntyneet 1.7.2003 ja 30.6.2004 välisenä aikana ja pärjäävät hyvin valintaa varten järjestettävässä tietovisassa, voivat saada mahdollisuuden matkustaa Euroopassa enintään 30 päivän ajan 1.7.2022 ja 30.6.2023 välisenä aikana. Varsinaisten matkustuspäivien määrässä voi olla rajoituksia. Vuoden jälkipuoliskolla 18 vuotta täyttävät nuoret voivat hakea matkakorttia lokakuun kierroksella. Tänä vuonna DiscoverEU on ensimmäistä kertaa osa Erasmus+ -ohjelmaa. Muutoksen myötä ja Euroopan nuorisovuoden 2022 poikkeuksellisen rahoituksen ansiosta jaossa on kaikkiaan 70 000 matkakorttia.

Komissio on esittänyt ehdotuksia, joilla päivitetään teollisuuden päästöjä koskevaa direktiiviä. Direktiivi on keskeinen ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta. Päivitetyillä säännöillä pyritään ohjaamaan teollisuusinvestointeja, joita tarvitaan, kun Eurooppa muutetaan saasteettomaksi, kilpailukykyiseksi ja ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on vauhdittaa innovointia, palkita edelläkävijöitä ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:n markkinoilla. Direktiivin päivitys auttaa osaltaan luomaan pitkän aikavälin investointivarmuutta. Teollisuudelle on tätä varten määrä asettaa ensimmäiset uudet velvoitteet vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Alkuvuodesta, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset katsoivat, että EU merkitsee ennen muuta positiivisia käytännön asioita: vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa. EU on myös rauhan ja demokratian kunnioittamisen unioni. Suomalaisten mielestä suurimmaksi ongelmaksi EU:ssa nousee ympäristö ja ilmastonmuutos. Toisena listalla on jäsenmaiden julkisen talouden tila ja kolmantena EU:n vaikutusvalta maailmassa. Eläkkeet, verotus sekä työttömyys ovat selvästi pienempiä haasteita.

Komissio on myöntänyt EU:n innovaatiorahaston kautta yhteensä 1,1 miljardia euroa seitsemälle suurhankkeelle. Hankkeet rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmästä saaduilla tuloilla. Tavoitteena on vähentää päästöjä yli 76 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla ensimmäisten kymmenen hankevuoden aikana. Nesteen Porvoon jalostamoon sijoittuvalla kestävää vetyä ja hiilen talteenottoa koskevalla hankkeella (Sustainable Hydrogen and Recovery of Carbon project, SHARC) vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä siirtymällä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan vedyn tuotannosta uusiutuvan vedyn tuotantoon (elektrolyysin käyttöönoton avulla) sekä vedyn tuotantoon hiilidioksidin talteenottoteknologiaa soveltamalla. Ensimmäisten kymmenen toimintavuoden aikana SHARC-hankkeella vältetään yli neljän miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt.

CERV-hakuklinikka – vinkkejä ja ohjeistusta lasten oikeuksia koskevaan EU-rahoitushakuun. Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot (CERV) on rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on suojella ja edistää EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia. Oikeusministeriössä toimiva ohjelman kansallinen yhteyspiste järjestää hakuklinikan, joka tarjoaa tietoa lasten oikeuksia koskevasta EU-rahoitushausta ja hakuprosessista. Osallistujien kysymyksiin vastaavat EU-hankerahoituksen ja lasten oikeuksien asiantuntijat. Rahoitusta voivat hakea kansalliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaisjärjestöt sekä akateemiset tutkimuslaitokset, jotka toimivat lasten oikeuksien sektorilla. Rahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka liittyvät EU:n lasten oikeuksia koskevan strategian suositusten toimeenpanoon. Haku päättyy 18. toukokuuta. Hakuklinikka järjestetään Teamsin kautta 12. huhtikuuta klo 12.30–14.00. Ilmoittaudu mukaan verkkolomakkeella 11. huhtikuuta klo 12.00 mennessä.

Tavallisesti komissio vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Neuvontapalvelu on osa komission Europe Direct -palvelua. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä Europe Direct -pisteisiin, ja kysymyksiä voi esittää kaikilla EU:n virallisilla kielillä kirjallisesti ja suullisesti. Ukrainaksi ja venäjäksi kysymykset voi esittää ja vastaukset saada aluksi kirjallisesti, mutta huhtikuun puolivälistä alkaen myös puheluihin vastataan ukrainan ja venäjän kielellä.

Komission Suomen-edustuston ja Sitran 31. maaliskuuta järjestämä kiertotaloutta koskeva paneelikeskustelu ajoittui ajankohtaiseen hetkeen, sillä komissio julkaisi 30. maaliskuuta kiertotaloutta koskevan ehdotuspaketin. Uusien säännösten myötä kuluttajat saavat jatkossa muun muassa enemmän tietoa tuotteen energiankäytöstä sekä tuotteiden kierrättämismahdollisuuksista. Pakettiin sisältyvä ns. digitaalinen tuotepassi kertoisi esimerkiksi kiertotalouden toimijoille tietoja tuotteen valmistuksesta, materiaaleista ja komponenteista, jotka saattaisivat rajoittaa tuotteen kierrätettävyyttä. Paneelikeskusteluun osallistunut Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar painotti, että myös tuotetiedolla on merkitystä: ”Sitrassa olemme huomanneet, että kuluttajat haluavat tehdä kestäviä tekoja, mutta heillä ei ole tietoa, miten se tehdään: mikä on esimerkiksi jonkin tuotteen ympäristö- ja ilmastovaikutus. Paketti on siis todella tärkeä, jotta kuluttajat saavat tietoa fiksujen valintojen pohjaksi.”

Kouluruokailun edistäminen mahdollistaa suomalaisen tietotaidon hyödyntämisen maailmalla. Suomi toimii hiljattain perustetun globaalin kouluruokakoalition johdossa yhdessä Ranskan kanssa. Koalitiota oli muodostamassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka on Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläs. Myös komissio liittyy komissaari Jutta Urpilaisen johdolla koalitioon. ”Sen tavoitteena on, että jokainen koululainen saisi ravitsevan ja terveellisen lounaan vuoteen 2030 mennessä. Yhden euron investoinnin kouluruokailuun arvioidaan tuottavan yhdeksän euron hyödyn tulevaisuudessa”, kirjoittavat Urpilainen ja Skinnari Maaseudun tulevaisuudessa 1. huhtikuuta. ”Mielestämme on erityisen tärkeää korostaa kouluruokailua kokonaisvaltaisena sosiaalisena innovaationa, jonka positiiviset heijastevaikutukset säteilevät koko yhteiskuntaan. Kouluruokailu on kiinteä osa Suomen tarinaa, kansakunnan vahvistumisen ja vaurastumisen perustaa. Se on myös keskeinen työkalu kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kansainvälisesti.”

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.