Euroopan komission Suomen-edustusto

Kuluva vuosi lähenee loppuaan, joten on tilannekatsauksen aika! Mitä saavutimme, ja mitkä ovat tärkeimmät prioriteettimme seuraavalle vuodelle? Tässä vuoden viimeisessä uutiskirjeessä seuraa viiden kohdan lista: tämän vuoden suurin aloite sekä neljä uutta tavoitetta alkavalle vuodelle 2022. Vuoden 2021 merkkiteko oli historiallinen ilmastopaketti: Ilmastonmuutos on Ursula von der Leyenin komissiota kaikessa päätöksenteossa ohjaava ykkösteema. Tänä vuonna pyörät lähtivät liikkeelle toden teolla, kun komissio esitteli EU:n ilmastopaketin, jonka avulla EU sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Komissio sai luotua EU:lle ensimmäisenä suurena talousalueena maailmassa mittavan tiekartan ja lainsäädännön sille, miten hiilineutraalia todellisuutta kohti päästään. Tarvitsemme ilmastotoimia tulevina vuosina vielä todella paljon enemmän, mutta samaan aikaan voimme olla ylpeitä tämän vuoden tärkeästä saavutuksesta.

EU:n energiankulutuksessa tulisi vapautua hiilestä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja jotta EU:sta voisi tulla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi komissio hyväksyi joukon lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään helpottamaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, käyttöönottoa ja takaamaan energiavarmuus kaikille eurooppalaisille. Jatkotoimina EU:n metaanistrategiaan ja kansainvälisiin sitoumuksiin komissio esitti myös ehdotuksia metaanipäästöjen vähentämiseksi energia-alalla Euroopassa ja maailmanlaajuisessa toimitusketjussa.

Komissio on hyväksynyt ehdotuksen uudeksi EU-direktiiviksi, jolla puututaan ympäristörikollisuuteen. Ehdotuksella tehostetaan luonnonsuojelua velvoittamalla EU-maita puuttumaan asiaan rikosoikeudellisin toimenpitein. Ehdotuksessa määritellään uudet ympäristörikokset, asetetaan seuraamusten vähimmäistaso ja vahvistetaan lainvalvontayhteistyön tehokkuutta. Lisäksi siinä velvoitetaan EU-maat avustamaan ihmisiä, jotka ilmoittavat ympäristörikoksista. Ehdotuksella suojellaan luontoa ja luonnonvaroja sekä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Komissio on hyväksynyt neljä ehdotusta, joilla nykyaikaistetaan EU:n liikennejärjestelmää. Tarkoituksena on tukea siirtymistä puhtaampaan, vihreämpään ja älykkäämpään liikkuvuuteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ehdotuksilla lisätään liikenneyhteyksiä ja siirretään entistä suurempi osa matkustaja- ja tavaraliikenteestä rautateille ja sisävesille. Lisäksi tuetaan latauspisteiden, vaihtoehtoisen tankkausinfrastruktuurin ja uuden digitaaliteknologian käyttöönottoa. Ehdotuksissa kiinnitetään myös enemmän huomiota kestävään kaupunkiliikenteeseen ja helpotetaan eri liikennevaihtoehtojen valintaa tehokkaassa multimodaalisessa liikennejärjestelmässä. Näillä ehdotuksilla autetaan liikennesektoria vähentämään päästöjään 90 prosentilla.

Komissio on päättänyt rekisteröidä eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Green VAT – EU:n vihreä ALV kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen edistämiseksi”. Aloitteessa pyydettiin komissiolta säädösehdotusta vihreiden tuotteiden ja palvelujen ALV-kannan alentamiseksi. Koska aloite täyttää tarvittavat edellytykset, komissio katsoo, että se on rekisteröitävä. Komissio ei ole tässä vaiheessa analysoinut aloitteen sisältöä. Lisäksi komissio on evännyt rekisteröintihakemuksen, joka koskee ”EVE-aloitetta päätöksenteko-oikeuden luomiseksi”. Aloitteessa pyydetään komissiota tekemään ehdotus uudesta perusoikeudesta, jolla unionin toimielinten tasolle luotaisiin suoran demokratian järjestelmä. Koska EVE-aloitteen tavoite voitaisiin saavuttaa vain muuttamalla perussopimuksia, aloitetta ei voitu rekisteröidä.

Ehdotetulla Schengen-aluetta koskevien sääntöjen päivityksellä pyritään varmistamaan, että sisärajatarkastusten palauttamista käytetään vasta viimeisenä keinona. Uusilla säännöillä on myös tarkoitus ottaa koronapandemiasta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteisiä välineitä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi kansanterveyskriisien yhteydessä. Lisäksi Schengen-sääntöjen päivityksellä etsitään ratkaisuja tilanteisiin, joissa muuttajia käytetään välineinä politiikassa. Sama tavoite on myös rinnakkaisella ehdotuksella toimenpiteistä, joita jäsenmaat voivat tällaisessa tilanteessa toteuttaa turvapaikka- ja palauttamisasioissa.

Monikielisyysaiheinen paneelikeskustelu: ”May I have a beer please? How to order a drink in multilingual Europe...” Tilaatko usein kahvia englanniksi Amsterdamissa? Oletko kuin kala vedessä monikielisessä ympäristössä, vai puhutko mieluummin omaa äidinkieltäsi? Pitäisikö kielellistä monimuotoisuutta edistää? Muun muassa näitä aiheita pohditaan 16. joulukuuta klo 20.30–22.00 englanninkielisessä keskustelussa, johon osallistuvat kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä, tiedotus- ja viestintäkoordinaattori Harro Glastra Euroopan komissiosta, tutkija Jonathan Bernaerts Leuvenin katolisesta yliopistosta ja professori François Grin Geneven yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen tiedekunnasta. Tilaisuuden järjestävät EUNIC Netherlands ja Euroopan komission käännöstoimen pääosasto. Sitä voi seurata suoratoistona ilman etukäteisilmoittautumista.

Suomessa marraskuussa vieraillut EU:n rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness keskusteli nuorten kanssa talousasioista ja kertoi urastaan. McGuinness kertoi nuorille halunneensa jo varhain opiskella toimittajaksi, vaikkei hän tuntenut yhtään toimittajaa. Hän tähdensi, että tavoitteiden saavuttamisessa on tärkeää pitää kiinni unelmastaan, vaikka sitä tavoitellessaan kokisikin epävarmuutta. Yliopistossa maataloutta ja taloustiedettä opiskelleelle McGuinnessille unelmat kävivät toteen, sillä hän työskenteli pitkään toimittajana, tutkijana ja radiotuottajana.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi on tehtävä kaikki voitava. EU:n tavoitteena ovat 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU aikoo olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. On selvää, että kaikki talouden alat tarvitaan mukaan päästövähennystalkoisiin. Myös meidän jokaisen omilla kulutusvalinnoilla on merkitystä. Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg vuodessa, ja meidän tulisi puolittaa se välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Nyt on sun vuoro – mitä voisit itse tehdä ilmaston hyväksi?

Vuosi 2021 on ollut eurooppalainen rautateiden teemavuosi. Euroopan komission julistaman teemavuoden tavoitteena on ollut nostaa esiin rautatieliikennettä turvallisena, toimintavarmana, ympäristöystävällisenä sekä tehokkaana kuljetus- ja matkustusmuotona ja korostaa eurooppalaista yhteyttä ja yhteisiä tavoitteita. Traficomin asiantuntija Sanna Mäkitalo on toiminut teemavuoden Suomen-yhteyshenkilönä. Hän kirjoittaa blogissa, miltä kulunut vuosi on näyttänyt Suomessa ja muualla EU:ssa.

”EU:n kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointiin panostamista erittäin tärkeänä. Jokainen voi osaltaan myötävaikuttaa asiaan, ja EU:ssa kansalaisille on annettu siihen mahdollisuus. Yli miljoona ihmistä aktivoitui vuonna 2020 tukemaan eurooppalaista kansalaisaloitetta ”End the Cage Age”, jolla EU:ta vaaditaan kieltämään tuotantoeläinten kasvattaminen häkissä. Kansalaisaloitteen seurauksena Euroopan komissio sitoutui antamaan vuonna 2023 esityksen, jonka mukaan häkkikasvatus lopetetaan asteittain ja lopulta kielletään kokonaan muun muassa emakoiden, vasikoiden, kanien, kanojen, ankkojen ja hanhien osalta”, kirjoittavat EU:n terveys- ja elintarviketurvallisuuskomissaari Stella Kyriakides ja primatologi Jane Goodall Turun Sanomissa 10. joulukuuta. ”Meidän on kehitettävä vakaa ja joustava ruokajärjestelmä, jossa kaikille riittää kohtuuhintaista ja laadukasta ruokaa ja tuotantoeläimet voivat hyvin.”

EU:n biodiversiteettistrategiassa, joka on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, sitoudutaan istuttamaan EU:hun vähintään kolme miljardia uutta puuta vuoteen 2030 mennessä. Komissio on julkaissut yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kanssa MapMyTree-sovelluksen, jonka avulla kaikki organisaatiot voivat liittyä sitoumukseen ja rekisteröidä istuttamansa puut, jotta ne laskettaisiin mukaan EU:n tavoitteen saavuttamiseksi. Sovellukseen voi rekisteröidä vain uudet istutetut puut, jotka hyödyttävät luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa. Keväällä 2022 sovellus avataan kaikille, jolloin jokainen uusi puu, joka täyttää edellytykset, voidaan ottaa mukaan laskuihin.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.