Euroopan komission Suomen-edustusto

Komissio hyväksyi kaksi viikkoa sitten, 24. marraskuuta, talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin ja käynnisti näin vuoden 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso tarjoaa puitteet jäsenmaiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen koordinoinnille. Sillä on nyt Euroopan talouksien elpyessä koronakriisin aiheuttamasta sokista erityisen merkittävä rooli, varsinkin kun otetaan huomioon talouksien vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos. Syyspaketti sisältää useita eri asiakirjoja, joista keskeisimmät ovat vuotuinen kestävän kasvun selvitys, varoitusmekanismia koskeva kertomus, lausunnot euroalueen valtioiden alustavista talousarviosuunnitelmista vuodeksi 2022, euroaluetta koskevat politiikkasuositukset ja komission ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi. Vuotuisessa kestävän kasvun selvityksessä hahmotellaan EU:n talous- ja työllisyyspolitiikan painopisteet seuraavien 12–18 kuukauden ajaksi.

Vuoden 2022 Esteetön kaupunki -pääpalkinnon voitti tänä vuonna Luxemburgin kaupunki. Toiselle sijalle ylsi Helsinki ja kolmannelle sijalle Barcelona. Helsingin palkitsemisen perusteluissa korostuivat kaupungin vankka sitoutuminen esteettömyyden toteuttamiseen, sen tekemät vaikuttavat muutokset sekä esteettömyyden valtavirtaistaminen. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin muun muassa raitiovaunujen esteettömyys sekä kaupungin virastojen sitoutuminen esteettömien tilojen ja palvelujen kehittämiseen. Esteetön kaupunki -kilpailu on yksi vammaisten oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 toimista, joiden tavoitteena on Esteetön Eurooppa. Kilpailun järjestää Euroopan komissio yhdessä Euroopan vammaisfoorumin kanssa, ja palkinnot jaetaan vuosittain järjestettävässä Euroopan vammaisten päivän konferenssissa.

Euroopan komissio ehdotti useita toimia, joilla työoloja alustatyössä voidaan parantaa ja EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävää kasvua tukea. Uusilla säännöillä varmistetaan, että alustojen kautta työskentelevät pääsevät osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista.

Komissio esitti aloitteen ns. EU-rikosten luettelon laajentamisesta kattamaan vihapuheen ja –rikokset. Vihapuhe ja -rikokset ovat lisääntyneet jyrkästi Euroopassa. EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT-sopimus) sisällytettyä nykyistä ns. EU-rikosten luetteloa on laajennettava, jotta voidaan varmistaa kaikissa EU:n jäsenmaissa sovellettavat yhteiset vähimmäissäännöt rikosten ja seuraamusten määrittelyyn.

Komissio on ehdottanut EU:n poliisiyhteistyösäännöstöä, jolla tehostetaan lainvalvontayhteistyötä EU-maiden kesken ja nykyaikaistetaan EU:n poliisien tietojenvaihtovälineitä. Sen myötä otetaan käyttöön vahvemmat jäsenmaiden yhteisiä operaatioita koskevat säännöt ja suositukset sekä selkeät tietojenvaihdon kanavat ja määräajat. Lisäksi vahvistetaan Europolin roolia.

Uudessa interaktiivisessa CulturEU-rahoitusoppaassa esitellään kaikki EU:n tasolla tarjolla olevat kulttuurialan ja luovien alojen rahoitusmahdollisuudet. Komission julkaisema rahoitusopas kokoaa yhteen 75 rahoitusmahdollisuutta 21:stä EU:n ohjelmasta, joita ovat muun muassa Luova Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmat sekä rakennerahastot ja InvestEU-ohjelma. Interaktiivisen verkko-oppaan avulla eurooppalaiset kulttuuriyhteisöt saavat muutamalla klikkauksella tietoa itselleen parhaiten soveltuvasta EU:n rahoitustuesta.

Komissio julkisti seitsemännen Euroopan innovaatiopääkaupunki -palkinnon (iCapital) voittajat Brysselissä järjestetyssä Euroopan innovaationeuvoston huippukokouksessa. Kilpailun pääkategoria on ”Euroopan innovaatiopääkaupunki”, jossa kilpailevat yli 250 000 asukkaan kaupungit. Uusi kategoria ”Euroopan nouseva innovaatiokaupunki” otettiin käyttöön tänä vuonna, ja se on suunnattu alle 250 000 asukkaan kaupungeille. Dortmund Saksassa on Euroopan innovaatiopääkaupunki 2021 ja Vantaa Euroopan nouseva innovaatiokaupunki. Palkinnot antavat tunnustusta kaupunkien pitkän aikavälin pyrkimyksille luoda ympäristö, joka mahdollistaa innovoinnin ja tukee sitä. Kaupungit ovat kehittäneet innovatiivisia konsepteja, joilla ne ovat ottaneet käyttöön erilaisia prosesseja, välineitä ja hallintomalleja ja saavuttaneet erinomaisia tuloksia. Konseptit voisivat toimia hyvinä esimerkkeinä Euroopassa ja myös muualla sijaitseville kaupungeille, jotka ovat kärsineet pandemiasta ja suunnittelevat nyt uudistuksia.

Ihmisoikeuspäivän webinaari: ”Miten EU puolustaa ihmisoikeuksien puolustajia?” Miten EU tukee kansalaisyhteiskuntaa – etenkin naisia ja tyttöjä – ja ihmisoikeuksien puolustajia maissa, kuten Afganistanissa, joka loukkaa järjestelmällisesti kansalaistensa oikeuksia? Suomi valittiin äskettäin kolmivuotiselle kaudelle (2022–2024) YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Miten Suomi voi edistää ihmisoikeuksia ja niiden puolustajien asemaa? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja ulkoministeriö järjestävät kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta klo 10.00–11.00 aiheesta keskustelun, jossa ovat mukana Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (Greens, vihr.), ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari, ihmisoikeusvaikuttaja ja oikeustulkki (ROT) Aziza Hossaini sekä ihmisoikeuspuolustajatyön asiantuntija Anu Tuukkanen, Amnesty International. Keskustelua voi seurata Facebookin kautta. Seuraaminen ei edellytä kirjautumista eikä Facebook-tiliä.

Eurooppa olemme me -tapahtuma Tampereella. Valtioneuvoston kanslia, Tampereen Lyseon lukion Eurooppa-linja ja Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto järjestävät 11. joulukuuta klo 14.00 alkaen paneelikeskustelun Tampereen Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn -salissa. Tilaisuuden avaa puheellaan pääministeri Sanna Marin. Tapahtumassa kuullaan myös muun muassa komissaari Jutta Urpilaisen ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen kansalaisedustajan Ninni Norran puheenvuorot. Tilaisuus on osa suomalaisministerien tapahtumasarjaa ”Eurooppa olemme me”. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä. Tapahtumaa voi seurata myös verkossa suoratoistona.

Euroopan Suunta: Suuri integraatiokeskustelu. Eurooppalainen Suomi järjestää yhdessä Saksan ja Ranskan suurlähetystöjen kanssa ”Suuren integraatiokeskustelun” 15. joulukuuta klo 13.00–16.20 etäyhteydellä. Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja päättäjiltä, tutkijoilta ja kansalaisjärjestöjen edustajilta. Lisäksi ohjelmassa on Euroopan yhdentymistä koskeva paneelikeskustelu sekä suomalaisten EU-asenteista tehdyn mielipidetutkimuksen julkistus. Tilaisuus on Euroopan tulevaisuuskonferenssia käsittelevän valtakunnallisen Euroopan Suunta -kampanjan vuoden päätöstapahtuma, ja se pidetään englanniksi. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Monikielisyysaiheinen paneelikeskustelu: ”May I have a beer please? How to order a drink in multilingual Europe...” Tilaatko usein kahvia englanniksi Amsterdamissa? Oletko kuin kala vedessä monikielisessä ympäristössä, vai puhutko mieluummin omaa äidinkieltäsi? Pitäisikö kielellistä monimuotoisuutta edistää? Muun muassa näitä aiheita pohditaan 16. joulukuuta klo 20.30–22.00 englanninkielisessä keskustelussa, johon osallistuvat kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä, tiedotus- ja viestintäkoordinaattori Harro Glastra Euroopan komissiosta, tutkija Jonathan Bernaerts Leuvenin katolisesta yliopistosta ja professori François Grin Geneven yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen tiedekunnasta. Tilaisuuden järjestävät EUNIC Netherlands ja Euroopan komission käännöstoimen pääosasto. Sitä voi seurata suoratoistona ilman etukäteisilmoittautumista.

“Glasgow’n jälkilämmöt. Minne ilmasto on menossa?” – keskustelutilaisuus. Mitä COP26-ilmastokokous saikaan aikaan? Mikä rooli Euroopan unionilla on ilmastotoimijana? Miltä näyttää Suomen ilmasto vuonna 2100? Näitä aiheita pohditaan EU@Oodissa 17. joulukuuta klo 13.00–14.30. Mukana keskustelemassa ovat meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi sekä Euroopan komission ilmastorahoituksen pääneuvottelija Ismo Ulvila. Tilaisuutta voi seurata etänä EU@Oodin Facebook-sivuilla. Tervetuloa!

Kemiläinen Raimo Korpi ja hyvinkääläinen Maija Puronvarsi valittiin mukaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaispaneeleihin kertomaan mielipiteitään ja jakamaan ajatuksiaan monien muiden eurooppalaisten kanssa. Korpi ja Puronvarsi ovat mukana paneelissa, joka käsittelee ilmastonmuutosta, ympäristöä ja terveyttä. Paneeli kokoontui virtuaalisesti marraskuussa keskustelemaan haasteista ja ratkaisuista. Seuraavaksi aiheita on tarkoitus kiteyttää tiiviimpään ja jäsennellympään muotoon. Suunnitelman mukaan panelistit kokoontuvat tammikuussa Puolaan Varsovan seudulle hiomaan ehdotuksiaan. Euroopan tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hanke, jossa kansalaiset pääsevät ilmaisemaan mielipiteitään Euroopan tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Valitut teemat, kuten ilmastonmuutos, terveys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus, koskettavat kaikkia eurooppalaisia, ja niinpä niihin haetaan ratkaisuja yhdessä.

The Ulkopolitist -verkkolehti julkaisee yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa videoista, podcasteista ja sosiaalisen median sisällöistä koostuvan The Europolitist -kokonaisuuden. Sisällöissä syvennytään Euroopan unionin tulevaisuuskonferenssin teemoihin. Tavoitteena on konferenssin kansalaispaneelien, verkkoalustan ja muiden osallistumismuotojen siivittämänä innostaa The Europolitistin kuulijoita ja katsojia pohtimaan Euroopan tulevaisuuden näkymien merkitystä omassa arjessaan. The Europolitistin video- ja podcast-jaksoissa Euroopan tulevaisuudesta on mukana keskustelemassa Euroopan parlamentin jäseniä, asiantuntijoita sekä Strasbourgissa järjestetyn kansalaispaneelin osallistujia. Keskusteluissa pureudutaan muun muassa EU:n ulkopolitiikkaan, ilmastoon, työhön ja digitalisaatioon. Kuuntele Spotifysta The Europolitistin päätösjakso: Yhdessä erikseen – mistä eurooppalaisuus on tehty?

Euroopan parlamentin Ambassador School- eli EPAS-hankkeella pyritään lisäämään koulujen tietoisuutta EU:sta ja Euroopan parlamentista ja tuomaan nuoria lähemmäs EU:n toimintaa ja poliittista keskustelua. EPAS on tarkoitettu yläkouluille, lukioille ja ammattikouluille. Euroopan parlamentti tarjoaa kouluille valmiita oppimateriaaleja opetuksen ja oppimisen tueksi. EPAS-ohjelman käytännön toteutus on kuitenkin vapaasti koulujen valittavissa, ja oppilaat voivat esimerkiksi pitää EU-aiheisen teemapäivän tai järjestää työpajoja materiaalien pohjalta. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto toteuttaa EPAS-ohjelmaa yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa. Ilmoittautumisesta Ambassador Schooliin on lisätietoja HYOL:n sivuilla. Lukuvuoden 2021–2022 ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy 14. tammikuuta.

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa). Se tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voit hakea lukuvuoden 2022–2023 opintoihin: 1) MSc in European Economic Studies, 2) MA in EU International Relations and Diplomacy Studies, 3) MA in European Interdisciplinary Studies, 4) Master of European Law (LLM), 5) MA in European Political and Governance Studies, 6) Master of Arts in Transatlantic Affairs (MATA). Hakuaika päättyy 19. tammikuuta 2022.

Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto tarjoaa viidettä kertaa tukea EU:n koheesiopolitiikasta raportointiin. Komission julkaiseman ehdotuspyynnön keskeisenä tavoitteena on tarjota tukea EU:n koheesiopolitiikkaan liittyvän tiedon ja sisällön tuottamiseen ja levittämiseen, mukaan lukien esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Euroopan elpymissuunnitelma, kunnioittaen samalla toimijoiden täydellistä toimituksellista riippumattomuutta. Ehdotuksia voivat jättää muun muassa mediaorganisaatiot, uutistoimistot, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, korkeakoulut ja oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja ajatushautomot, Euroopan etua edistävät yhdistykset, yksityiset yhteisöt sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset – eivät kuitenkaan koheesiopolitiikan toteuttamisesta vastaavat viranomaiset. Hakemukset on jätettävä 11. tammikuuta 2022 mennessä.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.