Euroopan komission Suomen-edustusto

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus hyväksyttiin vuosi sitten. Komissio on nyt hyväksynyt maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman sekä tiedonannon, joka liittyy työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevan EU-direktiivin soveltamiseen. Lisäksi komissio on esittänyt raportin maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista. Komission esittämillä aloitteilla pyritään estämään muuttajien järjestäytynyttä hyväksikäyttöä ja vähentämään laitonta muuttoliikettä. Toimissa noudatetaan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tavoitetta edistää muuttoliikkeen kestävää ja asianmukaista hallintaa. Aloitteilla puututaan jatkuviin haasteisiin järjestäytyneiden rikollisryhmien hajottamisessa samoin kuin tarpeeseen sopeutua uusiin haasteisiin. Yhtenä uusista haasteista ovat tilanteet, joissa valtio tukee muuttajien salakuljetusta, kuten tilanne EU:n Valko-Venäjän vastaisilla ulkorajoilla.

EU:n missiot ovat uusi ja innovatiivinen tapa tehdä yhteistyötä ihmisten elämän parantamiseksi Euroopassa ja muualla. Missiot ovat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tuoma uutuus. Niillä tuetaan tutkimusta, jotta saadaan aikaan tuloksia komission keskeisillä painopistealoilla. Vuoteen 2030 mennessä EU:n missioilla pyritään tuomaan ratkaisuja seuraaviin viiteen keskeiseen maailmanlaajuiseen haasteeseen: syövän torjunta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, valtamerten, merialueiden ja muiden vesistöjen suojelu, kaupunkien viherryttäminen sekä maaperän ja ruoan terveellisyyden varmistaminen. Missiot koostuvat tutkimus- ja innovointihankkeista, toimintapoliittisista ohjaustoimista ja lainsäädäntöaloitteista. Niillä on määrä saavuttaa tietyssä aikataulussa konkreettisia tavoitteita, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Uudella HealthyLifestyle4All-kampanjalla parannetaan eurooppalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Komission käynnistämässä kaksivuotisessa kampanjassa urheilu ja aktiivinen elämäntapa nivotaan osaksi muun muassa terveyteen ja elintarvikkeisiin liittyviä toimintapolitiikkoja. Kampanjaan voivat osallistua kansalaisyhteiskunnan edustajat, kansalaisjärjestöt, kansalliset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset sekä kansainväliset elimet. Kaikki osallistujat voivat lisätä oman toimintasitoumuksensa verkossa olevaan luetteloon. Useat EU-maat ja järjestöt, kuten kansainvälinen ja eurooppalainen olympiakomitea, Maailman antidopingtoimisto (WADA), Kansainvälinen koulu-urheiluliitto, Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA), Euroopan jalkapalloliitto (UEFA) ja Maailman terveysjärjestö (WHO), ovat jo lisänneet omat sitoumuksensa, ja lisää on odotettavissa.

Komission yleislatureista antama ehdotus on tärkeä askel laitteiden yhteensopimattomista latureista syntyvän elektroniikka- ja sähkölaiteromun vähentämiseksi sekä kuluttajien palvelemiseksi. Matkapuhelinten latausratkaisujen määrää on saatu vähennettyä vapaaehtoisuuteen perustuvalla lähestymistavalla 30:stä kolmeen viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta lopullinen ratkaisu on jäänyt puuttumaan. Nyt komissio aikoo toteuttaa laitteiden yhteisen latausratkaisun lainsäädännön keinoin. Ehdotetulla radiolaitedirektiiviin tehtävällä tarkistuksella yhdenmukaistetaan latausliitäntä ja pikalataustekniikka. USB-C-liitännästä tulee kaikkien älypuhelimien, tablettien, kameroiden, kuulokkeiden, kannettavien kaiuttimien ja käsikonsoleiden standardiliitäntä. Komissio ehdottaa myös latureiden ja elektroniikkalaitteiden myymistä erillään.

Uusi Erasmus+ -sovellus on uusi virstanpylväs Erasmus+ -ohjelman digitalisoinnissa. Sovellus on saatavilla kaikilla EU:n kielillä. Android- ja iOS-järjestelmissä toimivan uuden sovelluksen ansiosta opiskelijat voivat selata ulkomaisen vaihtojakson vaihtoehtoja ja valita kohteen oman korkeakoulunsa kumppaneiden joukosta. He voivat myös allekirjoittaa opiskelusopimuksensa verkossa. Opiskelijat saavat koko Euroopan alueella voimassa olevan eurooppalaisen opiskelijakortin, jonka avulla voi käyttää isäntämaan ja vastaanottavan korkeakoulun palveluja, vierailla museoissa ja kulttuuritapahtumissa ja hyödyntää alennuksia. Lisäksi sovelluksen kautta voi löytää kohdekaupungin tapahtumia ja sitä koskevia hyödyllisiä vinkkejä ja ottaa yhteyttä muihin opiskelijoihin. Uudistetun sovelluksen avulla opiskelijoiden elämästä tulee aiempaakin paperittomampaa. Paperiton Erasmus -verkostoon osallistuu tällä hetkellä yli 4 000 korkeakoulua.

Paneelikeskustelu: Mikä on EU:n malli luonnon moninaisuuden turvaamiseksi? Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluu ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen. Luontokadon torjumiseksi tehdään juuri nyt paljon: valmistaudutaan kansainvälisiin neuvotteluihin luontokadon nujertamiseksi ja käydään keskustelua muun muassa eri ympäristölaeista. EU:ssa hyväksyttiin viime vuonna biodiversiteettistrategia, mihin myös EU:n metsästrategia pohjautuu. Euroopan komission Suomen-edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston paneelissa 1. lokakuuta klo 10–11 keskustelemassa ovat Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.), ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, dosentti, ilmastoisovanhempi ja ulkoministeriön neuvonantaja emeritus Matti Nummelin, tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi sekä Allianssi ry:n nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen. Keskustelun juontaa edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila.

Euroopan kielten päivän virtuaalinen päätapahtuma ”Mitä kuuluu kielitaitoon”. Helsingin yliopiston kielikeskuksen ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä Euroopan kielten päivän päätapahtumassa kuullaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön kielten päivän tervehdys sekä puheenvuoroja, joissa pohditaan kielitaitoa ja kieltenoppimista eri näkökulmista. Puhujina ovat dosentti Lari Kotilainen, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto; professori Annika Pasanen, saamelainen sosiolingvistiikka, Saamelainen korkeakoulu, sekä espanjan yliopisto-opettaja FT Minna Intke-Hernandez, Helsingin yliopiston kielikeskus. Päätapahtuma järjestetään 1. lokakuuta klo 9.30–11.00, ja sitä voi seurata ilman ennakkoilmoittautumista.

Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien lanseeraustilaisuus. Opetushallitus järjestää keskiviikkona 13. lokakuuta klo 12.30–15.45 Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien lanseeraustilaisuuden. Virtuaalisen iltapäivän aikana tarjotaan navigointiohjeita ohjelmaviidakkoon, vinkkejä (hanke)laukun pakkaamista varten sekä välähdyksiä siihen, mitä tuliaisia matkoilta on mahdollista tuoda mukanaan. Iltapäivän aikana kuullaan puheenvuorot muun muassa opetusministeri Li Anderssonilta, komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston johtaja Sophia Eriksson Waterschootilta, Euroopan rasismintorjunnan koordinaattori Michaela Moualta sekä Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäiseltä. Ilmoittaudu matkalle viimeistään 11. lokakuuta klo 15.00.

Digitalisaatio ja kielellinen saavutettavuus (Digitalization and linguistic accessibility) – virtuaalitapahtuma. Euroopan komission Suomen-edustusto ja Suomen kielipalveluyritykset SKY ry kutsuvat seuraamaan keskustelua saavutettavuudesta ja sen vaikutuksista kielipalvelualalla. Aiheeseen johdattaa Euroopan komission käännöstoimen pääosaston (DGT) resurssijohtajan Jörgen Grenin pääpuheenvuoro: Mikä on saavutettavuusdirektiivi ja mikä on DGT:n näkemys digitaalisista palveluista ja konekääntämisestä? Muissa puheenvuoroissa teemaa valotetaan eri puolilta, mm. Selkokeskuksen, Kuuloliiton sekä kieliteknologiayrityksen näkökulmista. Punaisena lankana koko päivän ohjelmassa ovat digitaaliset ratkaisut sekä saavutettavuuskysymysten avaamat liiketoimintamahdollisuudet myös kielipalveluyrityksille. Pääpuheenvuoro kuullaan englanniksi ja muut puheenvuorot suomeksi. Tapahtuma on maksuton. Tervetuloa linjoille 18. lokakuuta klo 9.30–14.45.

”Euroopan komissio esitti heinäkuussa paketin, jonka avulla voidaan toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja muuttaa EU:n taloutta siten, että ilmasto­tavoitteet saavutetaan. Ehdotetut uudistukset koskevat muun muassa päästökauppaa, energiaa, maankäyttöä ja verotusta. Hiilimaksuihin perustuva hiilirajamekanismi on osa tätä pakettia”, kirjoittaa Suomessa viime viikolla vieraillut Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston pääjohtaja Gerassimos Thomas Helsingin Sanomien Vieraskynässä 22. syyskuuta. ”Hiilirajamekanismi kannustaa EU:n ulkopuolisten maiden tuottajia vähäpäästöisempään tuotantoon. Hiilimaksujen suuruus on suoraan yhteydessä tuotannosta välittömästi syntyneiden päästöjen määrään”, Thomas kirjoittaa ja painottaa: ”EU:n kannalta hiilirajamekanismin yhteensopivuus kansainvälisten kauppasääntöjen kanssa on tärkeää. Olemme pyrkineet suunnittelemaan mekanismimme Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaiseksi, ja sitä sovelletaan tasapuolisesti.”

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n lääkelainsäädännön tarkistamisesta. Kuuleminen on viimeisin vaihe kohti lainsäädännön uudistusta, josta ilmoitettiin marraskuussa 2020 hyväksytyssä Euroopan lääkestrategiassa. Julkisessa kuulemisessa kerätään näkemyksiä EU:n lääkelainsäädännön tarkistamisen ja vaikutustenarvioinnin tueksi. Tavoitteena on varmistaa, että lääkkeiden sääntelyjärjestelmä on tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja kriisinkestävä. Kuuleminen on jatkoa Euroopan lääkestrategian valmistelua varten järjestetylle julkiselle kuulemiselle. Kuulemiseen voivat osallistua sidosryhmien edustajat ja yleisesti kaikki ihmiset, mukaan lukien potilaat, apteekkarit ja lääkärit. Myös potilasjärjestöt ja kansanterveysalalla toimivat kansalaisyhteiskunnan edustajat, terveydenhuollon ammattilaiset ja palveluntarjoajat, tiedeyhteisö, tutkijat ja lääketeollisuus voivat esittää näkemyksensä. Vastausaikaa on 21. joulukuuta saakka.

”Vieraiden kielten taidosta on kiistatta hyötyä nykyajan kansainvälisessä työelämässä. Kielitaito on suuri ilon aihe myös itsessään. Tässä ei ole mitään uutta tai käänteentekevää, mutta on entistäkin tärkeämpää muistuttaa nuoria asiasta, sillä valinnaisia vieraita kieliä opiskelevien lukiolaisten määrä vähenee Suomessa romahdusmaisesti. Tämä suuntaus huolestuttaa minua entisenä kieltenopettajana ja nykyisenä Euroopan komission kääntäjänä erittäin paljon, ja haluan tehdä jotain kieltenopiskelun hyväksi Euroopan kielten päivän kunniaksi”, kirjoittaa komission Suomen-edustuston kääntäjä Minna Holmberg Hufvudstadsbladetissa 24. syyskuuta julkaistussa kirjoituksessa. Holmberg kertoo, miten hän on itse oppinut vieraita kieliä koulussa ja yliopistossa ja kiittää muun muassa kaikkia koulujemme taitavia kieltenopettajia. ”Opettele kieliä, erityisesti omaa äidinkieltäsi, sillä se on kaiken kielenoppimisen perusta!”, hän sanoo kannustukseksi kaikille nuorille.

Nyt voit taas hakea Jean Monnet -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Euroopan yhtenäisyyttä edistävälle hankkeelle. Palkinnolla kunnioitetaan Euroopan yhdentymiselle omistautunutta Jean Monnet’ta (1888–1979). Palkintona on 1 500 euroa, ja se voidaan myöntää yksityishenkilölle tai ryhmälle, joka on jo toteuttanut hankkeensa tai jonka hanke on parhaillaan käynnissä. Hanke voi liittyä esimerkiksi eurooppalaisten saattamiseen yhteen yli rajojen, vaihto-ohjelmien toteuttamiseen EU:ssa taikka kieleen tai kulttuuriin liittyvien tapaamisten edistämiseen. Palkinto myönnetään 9. marraskuuta, ja hakemus on jätettävä kilpailusivuston kautta viimeistään 9. lokakuuta. Sivustolla voit tutustua myös edellisten vuosien kilpailuhankkeisiin. Aiemmat voittaneet hankkeet ovat “Home Is Where the Herz Is” (2020), “ZEIT Online – Europe Talks” (2019) ja ”#FreeInterrail” (2018). Kilpailun järjestää EuropeanConstitution.eu yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa.

Ympäristöministeriön ja Business Finlandin käynnistämän ”Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman” kautta tuetaan suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita. Vuosina 2021–2023 ohjelmasta on haettavana kaikkiaan 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen. Ohjelman rahoitus tulee EU:n Next Generation EU -elpymisvälineestä. Nyt on käynnissä ohjelman ensimmäinen rahoitushaku. Rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi rakentamiseen, kaavoitukseen, suunnitteluun, kiinteistönpitoon, infraan, energiaan, digitalisaatioon tai rakennustuotteisiin ja -palveluihin. Toteuttajat voivat olla miltä toimialalta tahansa, kunhan tulokset kohdistuvat rakennettuun ympäristöön. Vuonna 2021 myönnettävän rahoituksen hakemus on jätettävä viimeistään 15.10.2021 ja vuonna 2022 myönnettävän rahoituksen hakemus ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

EU:n toimielimet hakevat eri puolilla EU:ta sijaitseviin toimipaikkoihinsa teknikoita (palkkaluokka AST 3) ja laboratorioavustajia (palkkaluokka AST-SC 1). Teknikoiden haku kattaa kolme alaa, joista voi valita yhden: audiovisuaali- ja konferenssiteknikot, rakennusteknikot tai laboratorioteknikot. Audiovisuaali- ja konferenssiteknikoita sekä rakennusteknikoita palkataan lähinnä Brysseliin ja Luxemburgiin ja laboratorioteknikoita Yhteiseen tutkimuskeskukseen Ispraan (IT), Karlsruheen (DE), Petteniin (NL) ja Geeliin (BE). Myös laboratorioavustajia haetaan lähinnä Ispraan, Karlsruheen, Petteniin ja Geeliin. Hakijan on oltava EU:n kansalainen, hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n virallisessa kielessä sekä lisäksi riittävä englannin tai ranskan taito. Lisätietoa vaatimuksista ja hausta on EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Kilpailussa menestyneet hakijat kirjataan varallaololistalle, jolta heitä voidaan palkata tarpeen mukaan. Haku päättyy 26. lokakuuta klo 13.