Euroopan komission Suomen-edustusto

Syksy pyörähti eilen keskiviikkona kunnolla käyntiin, kun kuulimme vuoden tärkeimmän EU-puheen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti Euroopan parlamentissa Strasbourgissa vuosittaisen Unionin tila -puheensa, jossa hän linjasi Euroopan tulevaa suuntaa. Puheenjohtaja von der Leyen peräänkuulutti poliittista tahtoa tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Haasteinamme ovat muun muassa maailmanlaajuisen rokotekattavuuden lisääminen, ilmastonmuutos, digitaalinen siirtymä ja EU:n rooli maailmassa. Puheenjohtaja korosti erityisesti oikeusvaltion merkitystä ja ihmisoikeuksia ja kertoi, että vuosi 2022 on Euroopan nuorten vuosi. Koko puhe löytyy täältä: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/SPEECH_21_4701. Myös me edustustossa olemme olleet kiireisiä monin eri tavoin linjapuheeseen liittyen. Helsingin keskustakirjasto Oodissa vierailleet pääsivät eilen kuuntelemaan puhetta suorana lähetyksenä ja keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta yhdessä kollegoidemme kanssa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 15. syyskuuta unionin tilaa koskevan puheensa Euroopan parlamentissa. Von der Leyen esitteli tässä toista kertaa pitämässään vuotuisessa puheessa EU:n tulevaisuudennäkymiä ja peräänkuulutti poliittista tahtoa tarvittavien muutosten saavuttamiseksi. Hän kiirehti rokotusten nopeuttamista maailmanlaajuisesti pandemiasta selviytymiseksi ja korosti oikeusvaltion merkitystä EU:ssa sekä nuorten asemaa Euroopan tulevaisuuden muokkaamisessa. Lisäksi Ursula von der Leyen otti puheessaan esiin muun muassa ihmisoikeudet, ilmastonmuutoksen, digitalisaation, EU:n roolin maailmassa ja Euroopan puolustuspolitiikan. Koko puhe on luettavissa kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Digitalisaatio on edennyt EU-maissa viime vuosina hyvin epätasaisesti. Niissä maissa, joissa eteneminen oli hidasta viisi vuotta sitten, ei kehitys ole edelleenkään nopeutunut. Komissio on esittänyt Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelman, jonka avulla EU pyrkii saavuttamaan yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman mukaan tavoitteita varten luodaan konkreettinen tulosmekanismi. Tavoitteena on myös toteuttaa laajoja digihankkeita komission ja jäsenmaiden yhteistyönä. Komissio pyrkii vauhdittamaan usean maan yhteishankkeita, sillä niillä voidaan edistää EU:n digitalisaatiokehitystä tehokkaammin kuin yksittäisten maiden toimilla. Komissio on jo laatinut yhteishankkeita varten alustavan luettelon, jossa mainitaan useita investointikohteita, kuten datainfrastruktuuri, 5G-viestintäverkot, suurteholaskenta, digitaalinen julkishallinto, digitaali-innovointikeskittymät ja investoinnit digitaalisen osaamisen kehittämiseen.

Toimittajat ovat viime vuosina joutuneet yhä useammin hyökkäysten ja jopa murhien uhreiksi. Koronakriisi on vaikeuttanut toimittajien työtä entisestään. Kuten puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti unionin tilasta pitämässään puheessa, komissio esittää tämän suuntauksen kääntämiseksi toimia, joita EU-maiden olisi toteutettava toimittajien ja viestintäalan ammattilaisten turvallisuuden parantamiseksi niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Komission antamassa suosituksessa kehotetaan muun muassa käynnistämään kansallisia tukipalveluja, kuten auttavia puhelimia, oikeudellista neuvontaa ja psykologista tukea toimittajille ja muille media-alan ammattilaisille. Siinä kehotetaan myös parantamaan toimittajien suojelua mielenosoitusten aikana, lisäämään turvallisuutta verkossa sekä antamaan erityistä tukea naispuolisille toimittajille.

Komissio on perustanut terveysuhkiin varautumisesta ja reagoimisesta vastaavan EU-viranomaisen (HERA), jonka tehtävänä on ehkäistä ja havaita terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. HERA on keskeinen osa Euroopan terveysunionia. Hätätilanteessa HERA vastaa lääkkeiden, rokotteiden ja muiden lääketieteellisten vastatoimien – kuten käsineiden ja maskien – kehittämisestä, tuotannosta ja jakelusta. Näistä oli usein pulaa koronavirustoimien ensimmäisessä vaiheessa. Ennen terveyskriisiä, kun ollaan varautumisvaiheessa, HERA tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n tai kansallisten terveysvirastojen sekä terveysalan toimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. HERA myös muun muassa tukee tutkimusta ja innovointia uusien lääketieteellisten vastatoimien kehittämiseksi. Lisäksi käynnistetään EU FAB ‑hanke, joka on aina valmiudessa olevan tuotantokapasiteetin verkosto rokotteiden ja lääkkeiden valmistusta varten. Hankkeen tarkoituksena on saada varalla oleva valmistuskapasiteetti käyttöön.

Uusi eurooppalainen Bauhaus tuo Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kulttuurisen ja luovan ulottuvuuden. Sen tavoitteena on osoittaa, miten kestävä innovointi näkyy konkreettisina ja myönteisinä kokemuksina jokapäiväisessä elämässämme. Komissio on antanut tiedonannon, jossa esitellään uuden eurooppalaisen Bauhausin konsepti sekä useita siihen liittyviä toimia ja rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeella pyritään nopeuttamaan eri talouden alojen, kuten rakennus- ja tekstiiliteollisuuden, muutosta. Näin kaikille eurooppalaisille voidaan tarjota kiertotalouden mukaisia ja vähemmän hiili-intensiivisiä tuotteita. EU:n ohjelmista osoitetaan vuosina 2021–2022 noin 85 miljoonan euron rahoitus uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeille. Komissio myös perustaa uuden eurooppalaisen Bauhausin laboratorion. Laboratorio toimii aloitteelle ominaisessa yhteistyön hengessä, jossa yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja politiikan eri tahoja tuodaan yhteen kehittämään uudenlaisia yhteistyön tapoja.

Euroopan kielten päivän tapahtumaviikko Helsingin keskustakirjasto Oodissa: Tim Sparvin haastatteluvideo, Peppi-kirjanäyttely, tietovisoja sekä puuhaa lapsille. Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan komission ja Euroopan neuvoston yhteisestä aloitteesta. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää Oodi-kirjaston EU@Oodi-tietopisteellä monikielisen Peppi Pitkätossu -kirjanäyttelyn. Peppi-kirjoja on käännetty jo 77 kielelle, ja näyttelyssä pääset tutustumaan Peppi-kirjoihin kaikilla 24 virallisella EU-kielellä. Näyttely on tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille. Voit myös osallistua Peppi-tietovisaan, ja lapset pääsevät värittämään Peppi-kuvia. Lisäksi voit katsoa videolta miesten jalkapallomaajoukkueen kapteenin Tim Sparvin haastattelun, jossa hän kertoo kielten osaamisen merkityksestä. Suuntaa siis kurssi kohti EU@Oodia 20.–26. syyskuuta vietettävän kielten teemaviikon aikana!

Webinaari: EU:n ilmastopolitiikka – tehokkaasti oikeudenmukaiseen siirtymään? Ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäri maailmaa ovat selvät, mutta toimet sen hillitsemiseksi näyttävät yhä etenevän hitaasti. EU pyrkii profiloitumaan globaalina ilmastojohtajana, ja sen ilmastotavoitteet ovatkin kansainvälisesti vertailtuna kärkipäässä. EU:n toimia pidetään kuitenkin riittämättöminä. Opiskelijoille suunnatussa webinaarissa pohditaan EU:n ilmastopolitiikan vaikuttavuutta. Aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin jäsen Alviina Alametsä, ilmastoaktivisti Ellen Ojala sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Keskustelua moderoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. Webinaari järjestetään osana Trans Europeaicn Policy Studies Associationin (TEPSA) hallinnoimaa ja Euroopan parlamentin rahoittamaa “EP4U – European Polies for You” -hanketta. Webinaari pidetään 22. syyskuuta klo 12.00–14.00. Ilmoittaudu viimeistään 20.9.

Euroopan kielten päivä – virtuaalinen paneelikeskustelu aiheesta ”Monikielisyyden tukeminen arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa”. Paneelikeskustelussa ovat mukana palvelupäällikkö Pia Bärlund, Jyväskylän kaupunki; yliopisto-opettaja Juha Eskelinen, kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma, Helsingin yliopisto; Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtaja Leena Nissilä, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katriina Rapatti, Lehtikuusen koulu, Vantaa, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Marjo Vesalainen. Paneelikeskustelu järjestetään Zoomin kautta 29. syyskuuta klo 15.00–16.30, ja sitä pääsee seuraamaan ilmoittautumalla mukaan 27. syyskuuta mennessä.

Euroopan kielten päivän virtuaalinen päätapahtuma ”Mitä kuuluu kielitaitoon”. Helsingin yliopiston kielikeskuksen ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä Euroopan kielten päivän päätapahtumassa kuullaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön kielten päivän tervehdys sekä puheenvuoroja, joissa pohditaan kielitaitoa ja kieltenoppimista eri näkökulmista. Puhujina ovat dosentti Lari Kotilainen, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto; professori Annika Pasanen, saamelainen sosiolingvistiikka, Saamelainen korkeakoulu, sekä espanjan yliopisto-opettaja FT Minna Intke-Hernandez, Helsingin yliopiston kielikeskus. Päätapahtuma järjestetään 1. lokakuuta klo 9.30–11.00, ja sitä voi seurata ilman ennakkoilmoittautumista. Heti päätapahtuman jälkeen alkavat kielten näytetunnit, ks. seuraava tapahtumailmoitus!

Euroopan kielten päivä – kaikille avoimet virtuaaliset kielten näytetunnit. Helsingin yliopiston kielikeskuksen ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä kielten päivän tapahtumassa pääset tutustumaan eri kielten alkeisiin kielten näytetunneilla. Kielitunnit ovat maksuttomia ja kestoltaan kukin 15 minuuttia. Voit osallistua halutessasi useammalle tunnille. Kaikki kielitunnit sopivat aloittelijoille, paitsi suomen ja ranskan tunnit, jotka on suunnattu jo hieman pidemmällä oleville. Näytetunnin taitotason ja tukikielen voit tarkistaa näytetuntien aikataulusta. Tutustu ohjelmaan ja varaa itsellesi kiinnostavimmat näytetunnit! Näytetunteja järjestetään 1. lokakuuta klo 11.30–15.00, ja tunneille tulee ilmoittautua 29. syyskuuta mennessä. HUOM: Ilmoittautuminen viittomakielen (suomi ja suomenruotsi) näytetunneille avataan pian!

EU on viimeisen vuoden aikana ryhtynyt torjumaan rasismia alueellaan entistä ponnekkaammin. Syksyllä 2020 tuli voimaan EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä viiden vuoden ajanjaksolle. Keväällä 2021 pidettiin ensimmäinen rasisminvastainen huippukokous ja suomalainen Michaela Moua nimitettiin EU:n ensimmäiseksi rasismintorjunnan koordinaattoriksi. Moua työskenteli ennen EU-virkanimitystään yhdenvertaisuusasiantuntijana Suomen oikeusministeriössä, jossa hän johti muun muassa rasismin, syrjinnän ja häirinnän vastaista EU-hanketta. ”Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys kuuluvat EU:n peruspilareihin. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että rasismi ja syrjintä ovat ongelma kautta EU:n. Instituutiot, kuten Euroopan unioni, ovat keskiössä yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa, ja niiden tulisi näin ollen johtaa rasisminvastaista työtä. Tilanteen korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa”, Moua toteaa.

Uudistuneeseen Sinun Eurooppasi -verkkopalveluun (Your Europe) on koottu yhteen paikkaan tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Jatkossa myös pääsy monien viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin on mahdollista tämän verkkopalvelun kautta. Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin keskeinen periaate. EU-kansalaiset ja yritykset eivät kuitenkaan aina ole tietoisia oikeuksistaan EU:n sisämarkkinoilla. Tavoitteena on, että kansalaiset ja yritykset löytävät tietoa helpommin ja pystyvät näin hyödyntämään paremmin sisämarkkinaoikeuksiaan. Tiedot ja palvelut löytyvät nyt yhdestä osoitteesta Sinun Eurooppasi -verkkopalvelusta.

Turun Eurooppa-foorumissa elokuussa järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin, miltä pandemiasta palautuvan Euroopan talouden lähitulevaisuus näyttää. Keskusteluun osallistui muun muassa Euroopan komission pääsihteeri Ilze Juhansone. Hänen mukaansa unionilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus varmistaa, että kestävä kehitys ja digitaalinen muutos ovat palautumisen keskiössä. NextGenerationEU-elpymisvälineen sekä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien myötä Euroopan talous on myös vahvempi ja kilpailukykyisempi globaalilla tasolla. ”Pyrimme yhteistyöhön samanmielisten kumppanien kanssa missä päin maailmaa tahansa vähentääksemme strategisia riippuvuuksia, tukeaksemme avointa, reilua ja sääntöpohjaista kaupankäyntiä sekä kehittääksemme tulevaisuuden standardeja ja sääntelyä. Näillä kaikilla on kriittinen rooli taloudellisen voimamme kannalta”, Juhansone tiivisti.

Nuorten ilmastosopimushaaste on osa Euroopan komission käynnistämää eurooppalaista ilmastosopimusaloitetta. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden edistää vihreää siirtymää luomalla yhdessä muiden kanssa ilmastotoimiin liittyviä innovatiivisia hankeideoita. Haasteeseen voivat osallistua kaikki 15–30-vuotiaat eurooppalaiset. Kokemusta ei tarvita, vain innostusta ja halua osallistua paremman tulevaisuuden luomiseen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 20. syyskuuta. Ilmoittauduttuasi pääset ”Community Hub” -sivustolle, jolta löydät erilaisia hankeideoita. Voit liittyä niihin tai luoda uusia hankkeita. Voit esittää niin monta ideaa kuin haluat. Parhaat hankeideat esitellään komission johtavalle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, ja muutamat osallistujat pääsevät tutustumaan komission toimintaan kulissien takana. Otatko haasteen vastaan? Napsauta alla olevaa linkkiä ja ilmoittaudu!

EU:n biodiversiteettistrategian ja eurooppalaista koulutusaluetta koskevan tiedonannon mukaan komission olisi ehdotettava vuonna 2021 suositusta, joka koskee kaikenikäisille oppijoille annettavaa ympäristön kestävyyteen liittyvää koulutusta kaikilla koulutustasoilla. Tämä aloite on ensimmäinen askel kohti EU-maiden keskinäistä yhteistyötä ja vahvempaa toimintapolitiikkaa muun muassa ympäristön kestävyyttä, ilmastokasvatusta ja luonnon monimuotoisuutta koskevan koulutuksen alalla. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä tästä aiheesta. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset kuulemissivun yläreunassa olevasta valikosta. Vastaa kyselyyn 24. syyskuuta mennessä!

Olemme nähneet kuvia ja lukeneet uutisia merten ja rantojen muoviroskasta. Tiesitkö, että 80 % meriroskasta on muovia? Eläimet voivat jäädä kiinni hylättyihin kalastusverkkoihin, ja mikromuovia päätyy ravintoketjuun ja ehkä jopa lautasillemme. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, koska voimme käyttää vähemmän muovia, kierrättää sitä ja myös siivota roskia. 87 % eurooppalaisista on huolissaan muoviroskan vaikutuksesta ympäristöön. EU on tehnyt jo paljon kieltämällä muun muassa kertakäyttöisten muovisten pillien ja aterinten käytön. Lisäksi vuosittain järjestetään #EUBeachCleanup -siivouskampanja, johon on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se huipentuu 18. syyskuuta, joka on Maailman siivouspäivä (World Cleanup Day). Voit osallistua tempaukseen keräämällä roskia yksin tai pienellä porukalla – tai osallistumalla Smurffien haasteisiin!

Onko sinulla asiantuntemusta ja työkokemusta tietosuojan alalta? Haluatko osallistua yksityisyyden ja henkilötietojen suojan turvaamiseen EU:ssa? Jos vastasit kyllä, tämä on tilaisuutesi. EU:n toimielimet hakevat parhaillaan hallintovirkamiehiksi (palkkaluokka AD6) vähintään kandidaatin tutkinnon suorittaneita, englantia tai ranskaa taitavia EU-maiden kansalaisia. Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta virkakilpailuun liittyvältä alalta eli tietosuojapolitiikan kehittämisestä tai tietosuojalainsäädännön soveltamisesta. Kilpailussa menestyneet hakijat kirjataan varallaololuetteloon, jolta heitä voidaan palkata tarpeen mukaan pysyviksi virkamiehiksi EU:n eri toimielimiin. Hakuaika päättyy 12. lokakuuta klo 13 Suomen aikaa. Lisätietoa ja hakuohjeet löytyvät EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta.