Euroopan komission Suomen-edustusto

Syysterveisiä komission Suomen-edustustolta! Väki on palannut viimeistäkin naista ja miestä myöten lomiltaan jo jonkin aikaa sitten, ja kesästä on jäljellä vain valokuvat ja joillakin jopa hailakka rusketus. Nyt kun alamme siirtyä pääsääntöisestä etätyöstä ns. hybridimalliin, näemme kollegoitamme paikan päälläkin täällä Malminkadulla. Mikäs sen mukavampaa, kuin jutustella kesäkokemuksista kahvitauolla ihan kasvokkain! Meidänkin työyhteisömme rokotekattavuus on niin hyvä, että toimistolle paluu on tervetullut vaihtoehto etäilylle – näin on toivottavasti monella muullakin työpaikalla! Rokotteista puheenollen, en voi olla painottamatta uutiskirjeessämme jälleen kerran, kuinka tärkeitä EU:n yhteiset rokotehankinnat ovat olleet ja edelleen ovat koronapandemian hillitsemisessä. Tätä tähdensi myös komission pääsihteeri Ilze Juhansone tavatessaan EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halosen ja apulaisvaltiosihteeri Jari Luodon Helsingissä elokuun lopulla.

Euroopan komissio tukee faktantarkistusta eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin (EDMO) kautta. Osana EDMO-yhteistyötä työnsä käynnisti 1. syyskuuta pohjoismainen NORDIS-verkosto, jonka tehtävänä on disinformaation tunnistaminen, analysoiminen ja torjuminen. NORDIS kokoaa yhteen pohjoismaisia faktantarkistajia ja tutkijoita. Suomesta NORDIS-verkostoon osallistuvat Faktabaari ja Helsingin yliopisto, ja niiden erityisvastuuna on digitaalisen informaatiolukutaidon kehittäminen pohjoismaisten koulujen ja esimerkiksi kirjastojen tueksi. Kaksivuotisen käynnistysvaiheen aikana NORDIS pyrkii vakiinnuttamaan ja laajentamaan toimintaansa. Hanke esitellään yhteispohjoismaisessa verkkoseminaarissa kansainvälisenä demokratiapäivänä 15. syyskuuta. EDMOn perustaminen kuului osana disinformaation torjuntaa koskevaan komission toimintasuunnitelmaan, joka julkaistiin vuonna 2018. Suunnitelmalla pyritään vahvistamaan EU:n ja sen jäsenmaiden välistä yhteistyötä disinformaation torjunnassa.

Kasvihuonekaasujen nettopäästöjä on tarkoitus vähentää EU:ssa ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Euroopan komissio hyväksyi kesällä tähän liittyvän lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa näiden päästövähennysten saavuttamiseksi. Vähennykset ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta todellisuutta. Komission ehdotusten mukaan esimerkiksi päästökauppaa laajennetaan uusille aloille ja EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää tiukennetaan. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään, energiatehokkuutta parannetaan ja veropolitiikkaa yhdenmukaistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa. Ehdotuksilla tähdätään myös hiilivuodon ehkäisemiseen ja luonnon hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen.

EU:n uusi metsästrategia auttaa EU:ta täyttämään eurooppalaisen ilmastolain mukaisen sitoumuksensa lisätä hiilen poistoa ilmakehästä luonnollisten hiilinielujen kautta. Metsästrategia kattaa yhdessä sekä sosiaaliset, taloudelliset että ympäristönäkökohdat, ja sillä pyritäänkin turvaamaan EU:n metsien monikäyttö. Strategiassa korostetaan metsänhoidon keskeistä roolia. Euroopan komission heinäkuussa hyväksymä, vuoteen 2030 ulottuva EU:n metsästrategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahanke. Strategia tukee osaltaan ehdotettua toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin unionin tilaa koskeva puhe 2021. Komission puheenjohtaja pitää Euroopan parlamentissa joka syyskuu unionin tilaa käsittelevän puheen, jossa hän luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin ja esittelee seuraavan vuoden painopisteet. Hän kertoo myös, miten komissio aikoo vastata EU:n kiireellisimpiin haasteisiin ja mitä ajatuksia komissiolla on EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi. Nykyisen komission toimikautensa alussa asettamat painopisteet ovat edelleen voimassa. Komissio on tehostanut toimiaan pandemian torjumiseksi ja johtaakseen Euroopan kriisin yli. Komissio jatkaa lippulaivahankkeidensa – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian – toteuttamista, sillä niillä on keskeinen rooli EU:n talouden elpymisessä ja kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja vauraamman Euroopan rakentamisessa. Von der Leyen pitää puheensa 15. syyskuuta klo 10.00 alkaen. Puhetta voi seurata suorana verkossa. Se tulkataan EU:n virallisille kielille.

Euroopan komissio järjestää vuosittain nuorille suunnatun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä sekä yleisemmin edistää kieltenoppimista. Kilpailukierros 2021–2022 on nyt käynnistymässä. Mukaan haluavien toisen asteen oppilaitosten on ilmoittauduttava kilpailuun viimeistään 20. lokakuuta. Suomesta mukaan pääsee 14 koulua, ja kustakin koulusta kilpailuun voi nimetä enintään viisi oppilasta. Kilpailu järjestetään verkossa 25.11.2021 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa. Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2022 alkupuolella. Jos olosuhteet sallivat, kaikki 27 voittajaa eri EU-maista kutsutaan Brysselissä keväällä 2022 järjestettävään palkintotilaisuuteen.

Siirtymä kohti vähähiilisyyttä vaatii uusia ratkaisuja liikenteessä, asumisessa ja kansainvälisessä kaupassa. SuomiAreenassa heinäkuussa järjestetyssä paneelikeskustelussa ”Eurooppa kasvuun luontoa tuhoamatta” keskusteltiin EU:n ilmasto- ja energiapaketista ja sen uraauurtavasta merkityksestä Euroopan kestävälle tulevaisuudelle. Keskustelijat painottivat siirtymän välttämättömyyttä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä sen luomia uusia mahdollisuuksia. Keskustelua alusti Brysselistä käsin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Puheessaan Urpilainen nosti esiin heinäkuussa Fit for 55 -paketin osana julkistetut Euroopan ilmasto- ja energialakiehdotukset, joissa unionin yhteiset päästövähennystavoitteet tuodaan konkreettiselle lainsäädäntötasolle. Urpilaisen mukaan paketti tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden johtaa maailmanlaajuista muutosta kohti vähähiilisyyttä, vaikka sen yksityiskohdat vaativatkin vielä hiomista.

Helsinkiläinen 20-vuotias Ninni Norra valittiin kesäkuun alussa Suomen kansalaisedustajaksi keväällä käynnistyneeseen Euroopan tulevaisuuskonferenssiin. Lukio-opiskelujaan viimeistelevä Norra näkee kansalaisedustajan roolin tarjoavan erinomaisen tilaisuuden nostaa etenkin eurooppalaisille nuorille tärkeitä asioita esiin EU:n korkealla tasolla. Euroopan tulevaisuuskonferenssi tarjoaa kaikille EU:n kansalaisille mahdollisuuden osallistua unionin tulevaisuuden muovaamiseen. Konferenssi koostuu Euroopan eri kolkissa järjestettävistä tapahtumista, kansalaisia edustavista kansalaispaneeleista sekä digitaalisesta keskustelufoorumista. Prosessin kautta syntyvät ideat siirtyvät tulevaisuuskonferenssin täysistuntoon, jossa europarlamentaarikot sekä Euroopan komission ja ministerineuvoston edustajat yhdessä kansanedustajien ja kansalaisten kanssa hiovat niitä eteenpäin. Kansalaisten ääntä konferenssissa käyttävät jokaisen maan valitsemat kansalaisedustajat.

Nuorten ilmastosopimushaaste on osa Euroopan komission käynnistämää eurooppalaista ilmastosopimusaloitetta. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden edistää vihreää siirtymää luomalla yhdessä muiden kanssa ilmastotoimiin liittyviä innovatiivisia hankeideoita. Haasteeseen voivat osallistua kaikki 15–30-vuotiaat eurooppalaiset. Kokemusta ei tarvita, vain innostusta ja halua osallistua paremman tulevaisuuden luomiseen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 20. syyskuuta. Ilmoittauduttuasi pääset ”Community Hub” -sivustolle, jolta löydät erilaisia hankeideoita. Voit liittyä niihin tai luoda uusia hankkeita. Voit esittää niin monta ideaa kuin haluat. Parhaat hankeideat esitellään komission johtavalle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille, ja muutamat osallistujat pääsevät tutustumaan komission toimintaan kulissien takana. Otatko haasteen vastaan? Napsauta alla olevaa linkkiä ja ilmoittaudu!

Ympäristöministeriön ja Business Finlandin käynnistämän ”Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman” kautta tuetaan suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita. Vuosina 2021–2023 ohjelmasta on haettavana kaikkiaan 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen. Ohjelman rahoitus tulee EU:n Next Generation EU -elpymisvälineestä. Nyt on käynnissä ohjelman ensimmäinen rahoitushaku. Rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi rakentamiseen, kaavoitukseen, suunnitteluun, kiinteistönpitoon, infraan, energiaan, digitalisaatioon tai rakennustuotteisiin ja -palveluihin. Toteuttajat voivat olla miltä toimialalta tahansa, kunhan tulokset kohdistuvat rakennettuun ympäristöön. Vuonna 2021 myönnettävän rahoituksen hakemus on jätettävä viimeistään 15.10.2021 ja vuonna 2022 myönnettävän rahoituksen hakemus ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

EU:n biodiversiteettistrategian ja eurooppalaista koulutusaluetta koskevan tiedonannon mukaan komission olisi ehdotettava vuonna 2021 suositusta, joka koskee kaikenikäisille oppijoille annettavaa ympäristön kestävyyteen liittyvää koulutusta kaikilla koulutustasoilla. Tämä aloite on ensimmäinen askel kohti EU-maiden keskinäistä yhteistyötä ja vahvempaa toimintapolitiikkaa muun muassa ympäristön kestävyyttä, ilmastokasvatusta ja luonnon monimuotoisuutta koskevan koulutuksen alalla. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä tästä aiheesta. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset kuulemissivun yläreunassa olevasta valikosta. Vastaa kyselyyn 24. syyskuuta mennessä!

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.