Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -kilvan on voittanut Suomessa Oulu. Riippumattomista asiantuntijoista koostuva valintalautakunta arvioi kilpailun viimeiselle kierrokselle päässeiden kolmen kaupungin hakemukset ja ilmoitti suosituksensa voittajaksi. Savonlinna ja Tampere olivat mukana finaalissa yhdessä Oulun kanssa. Oulu jakaa tittelin vuonna 2026 slovakialaisen kaupungin kanssa. Tuon kaupungin nimi selviää vuoden loppuun mennessä. Vuonna 1985 käynnistyneestä Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminnasta on tullut yksi Euroopan kunnianhimoisimmista kulttuurihankkeista. Hankkeen tarkoituksena on muun muassa tarjota eurooppalaisille mahdollisuus oppia lisää toistensa kulttuureista, kehittää kulttuurialan yhteyksiä ja kumppanuuksia sekä korostaa kulttuurin roolia kaupunkien kehittämisessä.

Vuoden 2020 uimavesiraportin mukaan lähes 83 % Euroopan uimarannoista kuului EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 88,8 % uimapaikoista. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä Euroopan komission kanssa laatima tuorein arviointi perustuu 22 276 uimarannan seurantaan eri puolilla Eurooppaa vuonna 2020. Seuranta kattaa EU-maiden lisäksi myös Albanian ja Sveitsin. Vuonna 2020 seuratuista uimarannoista 93 % täytti vähimmäislaatuvaatimukset. Raportin tulokset antavat uimareille osviittaa siitä, mistä löytyvät puhtaimmat uimavedet. Monet uimavedet jäivät tässä arvioinnissa kuitenkin luokittelematta, koska pandemiarajoitusten vuoksi näytteitä ei saatu kerättyä tarpeeksi. Vuonna 2020 Euroopan uimarannoista huonolaatuisia oli yhteensä 296 eli 1,3 % kaikista uimarannoista. Myös suomalaisista uimarannoista ”huonon” laatuarvosanan sai 1,3 % tutkituista eli 4 uimarantaa.

Vuonna 2019 hyväksyttyjen kertakäyttöisiä muoveja koskevien EU-sääntöjen mukaan EU-maiden on tämän vuoden heinäkuun 3. päivään mennessä varmistettava säännöksillään, ettei tiettyjä muovituotteita enää saateta markkinoille EU-maissa. Komissio on nyt antanut kertakäyttöisiä muoveja koskeviin EU-sääntöihin liittyviä ohjeita, joiden tarkoituksena on varmistaa, että uusia sääntöjä sovelletaan kaikkialla EU:ssa yhdenmukaisesti. Säännöt koskevat muun muassa muovisia vanupuikkoja, ruokailuvälineitä, ilmapallojen varsia, tiettyjä paisutetusta polystyreenistä valmistettuja tuotteita (mukit sekä elintarvike- ja juomapakkaukset) sekä kaikkia oxo-hajoavasta muovista valmistettuja tuotteita. Näille on olemassa kohtuuhintaisia muovittomia vaihtoehtoja. Muiden muovituotteiden, kuten kalastusvälineiden ja kosteuspyyhkeiden, osalta tavoitteena on käytön, kulutuksen ja roskaantumisen rajoittaminen muun muassa merkintävaatimuksilla ja laajennetuilla tuottajan vastuuta koskevilla järjestelmillä.

Pölyttävillä hyönteisillä on ratkaiseva merkitys ekosysteemien toiminnan, elintarviketurvan, lääkkeiden saatavuuden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Pelkästään EU:ssa neljä viidestä viljelykasvista ja luonnonvaraisesta kukasta on ainakin osittain riippuvainen eläinten suorittamasta pölytyksestä. Joka kymmenes Euroopan mehiläis- ja perhoslajeista on kuitenkin vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja väheneminen koskee kolmasosaa niistä. Komission katsaus pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen täytäntöönpanosta osoittaa, että merkittävää edistystä on saavutettu aloitteeseen liittyvien toimien täytäntöönpanossa, mutta pölyttäjäkadon eri syihin on edelleen vaikea puuttua.

Euroopan komissio on julkistanut talouspolitiikan EU-ohjausjakson ns. kevätpakettinsa. Ohjauksella halutaan auttaa jäsenmaita vahvistamaan talouden elpymistä ja hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla elpymis- ja palautumistukivälinettä, jolla on keskeinen sija NextGenerationEU elpymisvälineessä. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa on tänä vuonna mukautettu ottamalla huomioon yhteydet EU-maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, joissa esitetään elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat investoinnit ja uudistukset. Osana kevätpakettia komissio esitti raportin siitä, noudattavatko EU-maat perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerejä. Analyysin mukaan vaikuttaa siltä, että Bulgaria, Tanska ja Ruotsi täyttävät alijäämäkriteerin mutta muut EU-maat eivät, ei myöskään Suomi. Komissio katsoo, ettei tässä vaiheessa pitäisi tehdä päätöksiä jäsenmaiden asettamisesta liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn.

”EUn puolustusulottuvuus: kohti strategista autonomiaa” – webinaari. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää puolustusvoimain lippujuhlan päivänä paneelikeskustelun EU:n puolustusulottuvuudesta. Timo Pesonen (Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston DG DEFISin pääjohtaja), Teija Tiilikainen (Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja) sekä Hanna Ojanen (yliopistotutkija, Tampereen yliopisto, ja dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto) keskustelevat muun muassa EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyön merkityksestä, Euroopan puolustusrahastosta, EU:n ja Naton suhteista, hybridiuhkista sekä EU:n puolustuspolitiikan tulevaisuudesta. Keskustelun juontaa edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen. Webinaari järjestetään 4. kesäkuuta klo 11.00–12.15, ja sitä pääsee seuraamaan kirjautumalla mukaan alla olevasta linkistä. Linkki aktivoituu ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Brussels Economic Forum. Vuotuinen Brysselin talousfoorumi kokoaa eurooppalaiset ja kansainväliset poliittiset päättäjät, tutkijat, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja liike-elämän johtajat yhteen pohtimaan Euroopan talouden tulevia haasteita ja poliittisia painopisteitä. Koronapandemiasta aiheutuneet toimet ovat vaikuttaneet ihmisten elämään ja talouteen ennennäkemättömällä tavalla, ja talousfoorumissa mietitään tällä kertaa, miten mennä tästä eteenpäin. Millaisen uuden talouden haluamme rakentaa? Ilmoittautuminen 29. kesäkuuta verkossa järjestettävään talousfoorumiin on käynnissä!

Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloite tuo yhteen taiteen, tieteen ja teknologian kestävämpien elinympäristöjen luomiseksi. Aloitteesta keskusteltiin Eurooppa-päivän aattona järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Puheenvuoroissa korostui laadukkaan mutta myös esteettisesti miellyttävän rakentamisen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Keskusteluissa sivuttiin myös energiamurroksen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia. ”Jos ajatellaan Suomea, olemme jo tällä hetkellä väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä. Toisaalta meillä on lainsäädäntö, joka tekee meistä EU:n ensimmäisen hiilineutraalin ja hiilinegatiivisen maan. Näkisin todella mielelläni tästä syntyvän myös suomalaisen vientiteollisuuden ja suomalaisen osaamisen viennin menestystarina”, totesi keskusteluun osallistunut ympäristöministeriön erityisasiantuntija ja Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen.

Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen aloitteesta, joka koskee matkapuhelinten ja tablettien kestävää suunnittelua – ekosuunnittelua. Aloite sisältyi vuoden 2020 kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjen, resurssien tehokasta käyttöä koskevien tavoitteiden mukainen. Aloitteella pyritään varmistamaan, että matkapuhelimet ja tabletit on suunniteltu energiatehokkaiksi ja kestäviksi, että kuluttajat voivat helposti korjata, päivittää ja huoltaa niitä ja että ne ovat uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Komissio pyytää nyt palautetta aloitteesta. Mielipiteitä voi esittää 23. elokuuta saakka. Suomenkielisen kuulemislomakkeen löydät vaihtamalla kielen sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistänyt vuoden 2021 kansalaisyhteiskuntapalkintonsa haun ja valinnut teemaksi ilmastotoimet. ETSK palkitsee luovia ja innovatiivisia aloitteita, joilla pyritään edistämään oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksesta selviytyvään talouteen. Palkittavia hankkeita on enintään viisi, ja näiden kesken jaetaan 50 000 euron palkintosumma. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään terveystilanteen mukaan todennäköisesti 8.–9. joulukuuta 2021 Brysselissä pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä. Hakemuksia voivat jättää kaikki EU:ssa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Ehdolle voivat asettua myös EU:ssa asuvat yksityishenkilöt. Edellytyksenä on, että aloitteet ja hankkeet toteutetaan EU:ssa. Hakemus on jätettävä 30. kesäkuuta mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt Euroopan komission kanssa yrittäjyyden edistämiskilpailun 2021. Suomen karsinnan kaksi parasta pääsevät kilpailemaan EU:n tasolle, ja parhaat yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjät palkitaan. Tämän vuoden kilpailussa on kuusi sarjaa: 1) yrittäjyyden edistäminen, 2) yritystaitoihin investoiminen, 3) liiketoimintaympäristön parantaminen ja digitaalisen siirtymän tukeminen, 4) yritysten kansainvälistymisen tukeminen, 5) kestävän siirtymän tukeminen ja 6) vastuullinen ja kattava yrittäjyys. Kilpailuun voivat osallistua organisaatiot, kaupungit, alueet ja yhteisöt, viranomaisten ja yrittäjien väliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, koulutusohjelmat ja elinkeinoelämän järjestöt. Kilpailun voittajat julkistetaan marraskuussa 2021 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Kilpailuun voi osallistua 4. kesäkuuta saakka. Lisätietoja antaa Jaana Valkokallio, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 064 932.

Euroopan komissio hakee parhaillaan virkakilpailulla terveyden ja elintarviketurvallisuuden asiantuntijoita (palkkaluokka AD 7) Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastolle (SANTE). Tarjolla on töitä kolmessa asiantuntijaprofiilissa (huom. hakija voi hakea vain yhteen profiiliin): 1) Terveysalan politiikka ja lainsäädäntö, 2) Elintarviketurvallisuusalan politiikka ja lainsäädäntö, 3) Auditoinnit, tarkastukset ja arvioinnit terveys- ja elintarviketurvallisuusalalla. Asiantuntijaprofiileihin 1 ja 2 valituiksi tulleet kilpailun läpäisseet ehdokkaat palkataan pääasiassa Brysseliin ja Luxemburgiin, asiantuntijaprofiilin 3 valituiksi tulleet puolestaan Grangeen (Irlanti). Hakuaika päättyy 22. kesäkuuta klo 13 Suomen aikaa.