Tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot
- Tiedot syyskuulta 2011. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta.
Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan tietoyhteiskunta monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Edistymistä tietoyhteiskunnan kehittämisessä pidetään elintärkeänä EU:n teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja yleisestikin yhteiskunnan ja EU:n talouden vaatimusten täyttämiseksi.
.png)
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (tsiir040)
.png)
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_pibi_hiac) ja (isoc_pibi_hba)
.png)
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_cfp_cu), (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ac_i)
.png)
(% 16–74-vuotiaista, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana)
Lähde: Eurostat (isoc_pibi_pai)
.png)
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)
.png)
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)
_experienced_by_internet_users_in_the_12_months_prior_to_the_survey,_2010_(%25_of_individuals_having_used_the_internet_in_the_12_months_prior_to_the_survey).png)
(% tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_pb)
.png)
(% tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_sw) ja (isoc_cisci_f)
.png)
(% tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_ax)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_en2), (isoc_ci_it_en2) and (isoc_ci_cd_en2)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_en2), (isoc_ci_it_en2) ja (isoc_ci_cd_en2)
_(%25_of_total_turnover).png)
(% koko liikevaihdosta)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_evaln2)
,_EU-27,_2008-2009_(%25_of_enterprises).png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_eseln2)
_or_having_a_website_or_homepage,_EU-27,_2009_(%25_of_enterprises).png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_eseln2), (isoc_ec_ebuyn2) ja (isoc_ci_cd_en2)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ra)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ra)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ra)
_(%25_of_enterprises).png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ra)
_(%25_of_enterprises).png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ic)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_ic)
.png)
(% yrityksistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisce_fp)
Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä kotona että työpaikalla. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä.
Tärkeimmät tilastolliset tulokset
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt
Viime vuosikymmenen aikana tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Se on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (54 %) EU-27:n kotitalouksista oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti ja oli 70 % vuonna 2010. Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2010 Alankomaissa (91 %) ja vähiten Bulgariassa (33 %) (Kuvio 1). Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2010 61 %:lla EU-27:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä oli noin kaksinkertainen vuoteen 2006 verrattuna (Kuvio 2).
EU-27:ssä noin seitsemän kymmenestä 16–74-vuotiaasta oli käyttänyt tietokonetta ja internetiä vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuonna 2010 tietokonetta ja internetiä käyttävien osuus nousi 90 %:iin Ruotsissa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Osuus oli samalla tasolla myös Tanskassa ja Suomessa. Sen sijaan Kreikassa, Bulgariassa ja erityisesti Romaniassa vain alle puolet yksityishenkilöistä käytti tietokonetta ja internetiä. Vuonna 2010 EU-27:ssä yli puolet (56 %) yksityishenkilöistä käytti internetiä etsiäkseen tietoa tavaroista tai palveluista. Internetin käyttö tähän tarkoitukseen lisääntyi huomattavasti (vähintään yhdeksän prosenttiyksikköä) monissa jäsenvaltioissa, joissa internetin käyttö oli ollut vähäistä. Näin tapahtui erityisesti Bulgariassa ja Romaniassa sekä Slovakiassa ja Puolassa (Taulukko 1).
Internetin käyttäjistä, eli niistä yksityishenkilöistä EU-27:ssä, jotka olivat käyttäneet internetiä kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttötottumuksia koskevaa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, yli yhdeksän kymmenestä (92 %) käytti internetiä kotona (Taulukko 2). Vain alle puolet näistä käyttäjistä käytti internetiä työpaikalla (41 %), mikä on kuitenkin kaksinkertainen osuus verrattuna niihin, jotka käyttivät internetiä ystävänsä, naapurinsa tai sukulaisensa luona (23 %). 69 % vuonna 2010 EU-27:ssä internetiä käyttäneistä käytti internetiä joko päivittäin tai lähes päivittäin.
EU-27:ssä kaksi viidennestä (40 %) yksityishenkilöistä tilasi internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön vuonna 2010 tehtyä tutkimusta edeltävän vuoden aikana, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna (Kuvio 4). Kyseisen osuus oli kaksi kolmannesta Tanskassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ruotsissa, kun taas Bulgariassa ja Romaniassa vain yksi 20:stä henkilöstä teki tilauksia internetissä.
Kaavioissa 5–7 tarkastellaan tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden kanssa internetin käyttäjät joutuvat tekemisiin. Yli puolet (56 %) EU-27:ssä internetiä vuonna 2010 käyttäneistä oli (omien arvioidensa mukaan) saanut roskapostia. Irlannissa kyseinen osuus oli vain 18 % mutta Ranskassa jopa 70 %. Vielä korkeampi osuus oli Islannissa (73 %). Lähes kolmannes käyttäjistä oli joutunut tekemisiin tietokoneviruksen (tai sitä vastaavan viruksen) kanssa. EU-27:n keskiarvo tältä osin oli 31 %. Bulgariassa ja Romaniassa jopa vähintään puolet internetin käyttäjistä ilmoitti kokeneensa vastaavia ongelmia. Vielä suuremmalla osuudella (68 %) oli ollut ongelmia entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Yli neljä viidennestä (84 %) EU-27:n internetin käyttäjistä oli asentanut koneelleen tietoturvaohjelman tai välineen, ja yli kolme viidennestä (63 %) ilmoitti päivittävänsä tietoturvatuotteet säännöllisesti. Tietojen varmentaminen tai varmuuskopioiden ottaminen ei sen sijaan ollut niin yleistä (Kuvio 6). Noin puolet kaikista internetin käyttäjistä (49 %) ilmoitti jättäneensä jonkin toiminnon toteuttamatta tietoturvauhan vuoksi (Kuvio 7). Yleisintä oli henkilökohtaisten tietojen antamatta jättäminen verkkoyhteisösivustoilla ja seuraavaksi yleisintä verkkokauppaan (tavaroiden tai palvelujen ostaminen internetissä) ja sähköisiin pankkipalveluihin liittyvien toimintojen toteuttamatta jättäminen.
Yritykset
Vain noin yhdellä 20:stä kaikista EU-27:ssä toimivista yrityksistä ei ollut internet-yhteyttä vuoden 2010 alussa (Kuvio 8). Noin kahdella kolmanneksella yrityksistä (67 %) oli oma verkkosivusto. Suurissa yrityksissä osuus nousi 92 %:iin. Vuoteen 2010 mennessä sellaisten yritysten osuus, joilla oli internet-yhteys, oli yli 90 % kaikissa jäsenvaltioissa Romaniaa, Bulgariaa ja Kyprosta lukuun ottamatta ja yli puolella yrityksistä oli verkkosivusto Romaniaa, Bulgariaa ja Latviaa lukuun ottamatta (Taulukko 3).
Kaiken kaikkiaan EU-27:ssä verkkokaupan osuus liikevaihdosta oli noin 14 % sellaisissa yrityksissä, joissa oli vähintään 10 työntekijää. Kyseinen osuus vaihteli vuonna 2009 Kyproksen 1 %:sta Irlannin 24 %:iin (Kuvio 9). Noin 13 % EU-27:n yrityksistä otti vastaan internet-tilauksia, mikä on puolta vähemmän kuin sellaisten yritysten osuus (27 %), jotka itse tekivät hankintoja internetissä (Kuvio 11). Verkkomyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli korkein majoitussektorilla (44 %), kun taas internetissä hankintoja tekeviä yrityksiä oli eniten tieto- ja viestintätekniikan alalla (51 %).
Tammikuussa 2010 EU-27:n yrityksistä 26 %:lla oli muodollisesti laadittu ja säännöllisesti päivitetty tieto- ja viestintätekniikan strategia. Osuus oli yli 50 % sellaisissa yrityksissä, jotka toimivat pääasiallisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla. Turvallisuusstrategian laatiminen oli kolme kertaa todennäköisempää suurissa yrityksissä kuin pienissä yrityksissä (Kuvio 12). Eniten yrityksiä, joilla oli muodollisesti laadittu tieto- ja viestintätekniikan strategia, tilastoitiin Ruotsissa ja Tanskassa (yli kaksi kolmannesta yrityksistä) sekä Norjassa.
Yrityksillä on erilaisia menettelytapoja kouluttaa henkilöstöään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä niihin liittyviä riskejä koskevissa kysymyksissä (Kaaviot 14 ja 15). Yleisimmin yritykset ilmoittivat järjestävänsä vapaaehtoista koulutusta tai käyttävänsä julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Kyproksessa ja Suomessa noin kolme neljännestä yrityksistä käytti tätä menettelytapaa. Noin puolet (48 %) kaikista EU-27:n yrityksistä ilmoitti käyttäneensä vähintään yhtä tutkimuksessa mainituista menettelytavoista. Osuus vaihteli Puolan 18 %:ista Kyproksen 84 %:iin.
Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät tietoturvaloukkaukset vaikuttavat tietoturvallisuuden keskeisiin osa-alueisiin, luotettavuuteen ja luottamuksellisuuteen sekä tietojen ja tietoteknisten järjestelmien saatavuuteen. Tyypin 1 loukkaukset tarkoittavat tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttökeskeytyksiä tai laite- tai ohjelmisto-ongelmista johtuvaa tiedon tuhoutumista tai korruptoitumista. Vuonna 2009 16 %:ssa EU-27:n yrityksistä oli esiintynyt tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tietoturvaloukkauksia ja 12 %:ssa tyypin 1 loukkauksia. Eniten tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tietoturvaloukkauksia tilastoitiin portugalilaisissa yrityksissä (kahdessa viidestä yrityksestä) (Kuvio 16).
Tammikuussa 2010 suurin osa yrityksistä ilmoitti varmistavansa sisäisen tietoturvan vahvan salasanan tunnistuksella ja tekemällä tiedostoista varmuuskopiot muualla. Kumpaakin menettelytapaa käytti EU-27:n yrityksistä 47 %.
Tietolähteet ja tietojen saatavuus
Tilastoalan ammattilaiset ovat hyvin tietoisia haasteista, jotka johtuvat internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvän teknologian nopeista muutoksista. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaan vuosittain käyttäjien tarpeiden ja teknologian nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.
Tämä lähestymistapa on nähtävissä sekä Eurostatin kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa että yritysten tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Näillä tutkimuksilla pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Niissä seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan ja tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettynä aikana. Aiemmin tutkimuksissa keskityttiin internetiin pääsyä ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta niitä on laajennettu kattamaan useampia osa-alueita (kuten sähköistä hallinto ja verkkokauppa). Lisäksi tutkmukset jaotellaan sosioekonomisten perusteiden mukaan, joita ovat esimerkiksi alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutuserot ja yksityishenkilöiden työllisyystilanne kotitalouksia koskevassa tutkimuksessa ja yrityksen koko (pieni, keskisuuri, suuri) yrityksiä koskevassa tutkimuksessa. Tutkimuksen kattavuutta mukautetaan myös eri teknologioiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikka loppukäyttäjille (yrityksille ja kotitalouksille).
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt
Kotitalouksia koskeva tutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joissa on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi tarvittaessa käyttää kotoa käsin vaikka vain lähettääkseen sähköpostin. Internetin käyttäjäksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Viitekausi oli vuoden 2010 ensimmäinen neljännes, ja tutkimus tehtiin useimmissa maissa toisen neljänneksen aikana.
Useimmiten internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintainen modeemiyhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi märiteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on vähintään 144 kbit/s.
Tietokoneella tarkoitetaan henkilökohtaista tietokonetta, jonka toiminta perustuu johonkin yleisimmistä käyttöjärjestelmistä (Macintosh, Linux tai Microsoft). Määritelmä sisältää myös kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (palmtops, PDA).
Yksityishenkilöiden tilaamat tavarat ja palvelut sisältävät myös majoitusvaraukset, sijoitushankinnat, lottoamisen ja vedonlyönnin, internet-huutokaupat ja internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.
Vuoden 2010 tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaan tutkimukseen lisättiin erillinen internetin tietoturvaa koskeva osuus. Tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana internetiä käyttäneiltä kysyttiin heidän kokemuksistaan tietoturvauhkista sekä toimista näiden uhkien välttämiseksi. Jälkimmäisellä kartoitettiin muun muassa virusten (ja muiden haittaohjelmien kuten matojen tai Troijan hevosten) ja roskapostin (spam) esiintymistä. Myös muiden varotoimien käyttöä kartoitettiin. Tällaisia ovat esimerkiksi tietoturvaohjelmistojen (virustarkistusohjelmat ja/tai vakoiluntorjuntaohjelmat) käyttö ja tiedostojen varmuuskopiointi ulkoisille tallennuslaitteille (CD, DVD, ulkoinen kovalevy, USB-tikku tai palvelimen levytila).
Yritykset
Yritysten osalta tutkimus kattaa sellaisten yritysten verkkokaupan, joissa on vähintään kymmenen työntekijää. Toimintoja tarkastellaan vain niiden yritysten osalta, joiden pääasiallinen toimiala on teollisuus, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, tiedotus ja viestintä, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus (NACE Rev. 2 pääluokat C–N, paitsi kaksinumerotaso 75 ja kolminumerotaso 95.1). Rahoitus- ja vakuutuspalvelut (pääluokka K) ovat osa tutkimusta, mutta niitä ei tarkastella tarkemmin tässä yhteydessä. Yritykset jaotellaan koon mukaan (työntekijöiden määrän perusteella) pieniin (10–49 työntekijää), keskisuuriin (50–249 työntekijää) ja suuriin (vähintään 250 työntekijää) yrityksiin.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat tiedot ryhmitellään sen mukaan, minä vuonna tutkimus toteutettiin. Useimmat tiedot ovat tammikuulta, mutta osa tiedoista (esimerkiksi verkkokauppaa koskevat tiedot) ovat tukimusta edeltävältä kalenterivuodelta.
Asiayhteys ja muuta taustatietoa
Tieto- ja viestintätekniikkaa pidetään elintärkeänä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiselle ja yleisestikin yhteiskunnan ja talouden vaatimusten täyttämiselle. Se vaikuttaa moniin elämän arkisiin osa-alueisiin sekä kotona että työpaikalla. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä.
Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja sen käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteyslinjat auki. Laajakaistan käyttöönotto on keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan politiikan laadinnassa. Laajalle levinnyt internetin laajakaistakäyttö on olennainen edellytys tasokkaampien internet-palvelujen (verkkokauppa, sähköinen hallinto, verkko-oppiminen kehittämiselle. Laajakaistateknologia saatetaan käyttäjien ulottuville yleensä digitaalisten liittymien kautta. Tosin muutkin vaihtoehdot (kaapelit, satelliitit, kuituoptiikka ja langattomat tilaajayhteydet) ovat leviämässä.
Vuoteen 2010 saakka EU:n tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat poliittiset puitteet määriteltiin i2010-aloitteessa 'Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta' (KOM(2005) 229 lopullinen), jolla haluttiin edistää EU:n talouden tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisäämällä. Aloitteen väliarvioinnin jälkeen huhtikuussa 2008 esitettiin tarkistettu i2020-strategia, jossa etsittiin ratkaisuja vuosien 2008–2010 keskeisiin haasteisiin.
Toukokuussa 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon 'Euroopan digitaalistrategia' (KOM(2010) 245 lopullinen), jolla pyritään onnistuneen digitaalitalouden luomiseen vuoteen 2020 mennessä. Siinä esitetään toimintatapoja ja toimenpiteitä digitaalisen aikakauden etujen maksimoimiseksi kaikilla yhteiskunnan ja talouden aloilla. Strategiassa on seitsemän toiminta-aluetta: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuus, käyttäjien internetiä kohtaan tunteman luottamuksen ja turvallisuuden edistäminen, ultranopeiden internet-yhteyksien käyttöönotto, tutkimus- ja innovointisijoitusten edistäminen, digitaalinen lukutaito ja osallisuus sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallinen hyödyntäminen esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnallisia hyötyjä ovat esimerkiksi sähköisten maksujen ja laskutuksen helpottuminen, telelääketieteen nopea käyttöönotto ja energiatehokas valaistus. Euroopan digitaalistrategia on yksi älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.
Lisää Eurostat-tietoa
Julkaisut
- Science, technology and innovation in Europe
- Science, technology and innovation in Europe – 2011 edition - Pocketbook
Avaintaulukot
- Information society, katso:
- Information society statistics
- Policy indicators (t_isoc_pi)
- Information society: Structural Indicators (t_isoc_si)
- Telecommunication services (t_isoc_tc)
- Computers and the Internet in households and enterprises (t_isoc_ci)
- E-skills of individuals and ICT competence in enterprises (t_isoc_sk)
Tietokanta
- Information society, katso:
- Information society statistics
- Policy indicators (isoc_pi)
- Information society: Structural Indicators (isoc_si)
- Telecommunication services (isoc_tc)
- Computers and the Internet in households and enterprises (isoc_ci)
- E-commerce by individuals and enterprises (isoc_ec)
- E-skills of individuals and ICT competence in enterprises (isoc_sk)
- Regional Information society statistics (isoc_reg)
Aihekohtaiset osiot
Metodologia/metatiedot
- Computers and the Internet in households and enterprises (ESMS metadata file - isoc_ci_esms)
- E-commerce by individuals and enterprises (ESMS metadata file - isoc_ec_esms)
- E-skills of individuals and ICT competence in enterprises (ESMS metadata file - isoc_sk_esms)
- Policy indicators (ESMS metadata file - isoc_pi_esms)
- Regional Information society statistics (ESMS metadata file - isoc_reg_esms)
- Telecommunication services (ESMS metadata file - isoc_tc_esms]
