Archive:Digitaalitaloutta ja tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot – kotitaloudet ja yksityishenkilöt

Tiedot kesäkuulta 2019.

Seuraava suunniteltu päivitys: lokakuu 2020.

Highlights

Vuonna 2018 sellaisten EU-28:n kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli noussut vuoteen 2008 verrattuna 29 prosenttiyksikköä 89 prosenttiin.

Vuonna 2018 86 prosentilla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on noussut 38 prosenttiyksikköä vuoden 2008 lukemasta.

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden tai ostaneiden osuus 16–74-vuotiaista oli EU-28:ssa vuonna 2018 60 prosenttia.

Kotitalouksien internet-yhteydet, 2013 ja 2018

Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Siinä keskitytään tieto- ja viestintätekniikan saatavuuteen ja siihen, miten yksityishenkilöt ja kotitaloudet sitä käyttävät.

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä työpaikalla että kotona esimerkiksi viestinnän ja tavaroiden tai palvelujen verkosta ostamisen kautta. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita, kuten verkkokauppaa, koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä. Tämän vuoksi monet pitävät tietoyhteiskunnan kehitystä ratkaisevana tarvittavien edellytysten luomiselle nykyaikaisen ja kilpailukykyisen talouden edistämiseksi.

Full article

Internet-yhteydet

Tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Sitä on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (55 %) kotitalouksista EU-28:ssa oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti, ja se oli yli kolme neljännestä vuonna 2012 ja neljä viidennestä vuonna 2014. Vuonna 2018 sellaisten EU-28:n kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli noussut vuoteen 2008 verrattuna 29 prosenttiyksikköä 89 prosenttiin.

Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaista on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2018 86 %:lla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on noussut 38 prosenttiyksikköä vuoden 2008 lukemasta — ks. kuvio 1.

Kuvio 1: Kotitalouksien internet-yhteydet ja internet-laajakaistayhteydet, EU-28, 2008–2018
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h) ja (isoc_ci_it_h)

Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2018 Alankomaissa (98 %) (ks. kuvio 2). Myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Ruotsissa vähintään yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta oli internet-yhteys. EU:n jäsenvaltioista vähiten internet-yhteyksiä tilastoitiin Bulgariassa (72 %). Bulgariassa, Romaniassa, Kyproksessa, Kreikassa, Portugalissa ja Kroatiassa kotitalouksien internet-yhteyksien määrä kuitenkin kasvoi nopeasti, 17–23 prosenttiyksiköllä vuosien 2013 ja 2018 välillä. Tilanne oli sen sijaan odotetusti suhteellisen vakaa monissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa markkinat olivat vuonna 2013 jo lähes kyllästetyt, kuten Alankomaissa ja Tanskassa. Tilanne oli sama myös Islannissa ja Norjassa.

Kuvio 2: Kotitalouksien internet-yhteydet, 2013 ja 2018
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Kuviosta 3 käy ilmi, että EU-28:ssa on jonkin verran kaupunkialueiden ja maaseudun välisiä eroja internet-yhteyksien osalta. Suurempien ja pienempien kaupunkien sekä esikaupunkialueiden kotitalouksista suhteellisen monella oli internet-yhteys – 91 prosentilla kotitalouksista suuremmissa kaupungeissa ja 89 prosentilla kotitalouksista pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla –, kun taas maaseutualueilla tällaisten kotitalouksien osuus oli hiukan pienempi (85 %). Kaikkiaan 23 jäsenvaltiossa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli pienempi maaseutualueilla kuin suuremmissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä esikaupunkialueilla. Maaseutualueiden ja kahden muun aluetyypin välinen ero oli erityisen suuri Kreikassa, Portugalissa, Bulgariassa ja Romaniassa, joista jokaisessa internet-yhteyksiä oli vähemmän kuin EU-28:ssa keskimäärin. Vaikka Viron, Itävallan ja Italian suuremmissa kaupungeissa internet-yhteys oli yleisempi, kotitalouksien internet-yhteyksien määrässä ei ollut eroa pienempien kaupunkien ja esikaupunkialueiden sekä toisaalta maaseudun välillä. Alankomaissa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli täysin sama näillä kolmella kaupungistumisasteeltaan erilaisella alueella, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassakin lähes sama (yksi prosenttiyksikkö vähemmän maaseutualueilla). Belgiassa ja Sloveniassa internet-yhteydet olivat yleisimpiä pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla, kun taas suuremmissa kaupungeissa ja maaseudulla niiden kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli sama. Muita poikkeuksia olivat Ranska ja Luxemburg, joissa internet-yhteydet olivat yleisimpiä suuremmissa kaupungeissa, mutta niiden kotitalouksien osuus, joilla ei ollut internet-yhteyttä, oli suurin pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla (maaseutualueiden sijaan).

Kuvio 3: Kotitalouksien internet-yhteydet kaupungistumisasteittain, 2018
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Internetin käyttö

Vuoden 2018 alussa EU-28:ssa hiukan yli neljä viidestä (85 %) 16–74-vuotiaasta käytti internetiä (vähintään kerran tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana). Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa vähintään yhdeksän kymmenestä oli käyttänyt internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Sen sijaan internetiä käytti hieman alle kolme neljästä 16–74-vuotiaasta Italiassa (74 %), Kreikassa (72 %) ja Romaniassa (71 %), kun taas pienin osuus tilastoitiin Bulgariassa (65 %).

Vuonna 2018 EU-28:n väestöstä 11 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Osuus pienentyi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja oli noin kolmannes siitä, mitä se oli vuonna 2008 (jolloin se oli 33 %).

Vuonna 2018 EU-28:ssa yli kolme neljästä (76 %) yksityishenkilöstä käytti internetiä päivittäin – ks. kuvio 4 – ja lisäksi 7 prosenttia käytti internetiä vähintään kerran viikossa (mutta ei päivittäin). Näin ollen 83 prosenttia yksityishenkilöistä käytti internetiä säännöllisesti (vähintään viikoittain). Päivittäisten käyttäjien osuus internetin käyttäjistä (jotka olivat käyttäneet internetiä edeltävien kolmen kuukauden aikana) oli keskimäärin 89 prosenttia EU-28:ssa ja vaihteli EU:n jäsenvaltioiden kesken Romanian 76 prosentista yli 90 prosenttiin kymmenessä jäsenvaltiossa. Osuus oli suurin (96 %) Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Islannissa päivittäisten käyttäjien osuus internetin käyttäjistä oli vielä tätäkin suurempi, 97 prosenttia.

Kuvio 4: Internetin käyttötiheys, 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)

Kuviossa 5 tarkastellaan internetin käyttöä liikkeellä oltaessa eli muualla kuin kotona tai työpaikalla kannettavalta tietokoneelta tai kämmenlaitteelta mobiili- tai langattoman yhteyden kautta. Kuviossa vertaillaan vuoden 2013, jolloin EU-28:ssa 43 prosenttia 16–74-vuotiaista käytti mobiililaitetta internet-yhteyden muodostamiseen, ja vuoden 2018 tietoja, jolloin luku oli noussut jo 69 prosenttiin. Yleisimmät internet-yhteyden muodostamisessa käytetyt mobiililaitteet olivat älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit.

Langatonta internet-yhteyttä käytettiin tilastojen mukaan vuonna 2018 eniten Tanskassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näissä maissa yli neljä viidestä 16–74-vuotiaasta käytti internetiä liikkeellä ollessaan. Osuus oli suurin Tanskassa ja Ruotsissa (88 %) sekä Norjassa (89 %). Sen sijaan Kreikassa, Bulgariassa, Romaniassa, Latviassa ja Portugalissa 50 –60 prosenttia 16–74-vuotiaista yksityishenkilöistä käytti internetiä kodin tai työn ulkopuolella, ja osuus oli vain 49 prosenttia Puolassa ja 40 prosenttia Italiassa.

Kuvio 5: Internetiä kannettavalla tietokoneella tai mobiililaitteella muualla kuin kotona tai työpaikalla käyttäneet, 2013 ja 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_im_i)

Osallistuminen verkkoyhteisöpalveluihin oli yksi yleisimmistä internetin käyttötavoista EU-28:ssa vuonna 2018, ks. kuvio 6. Yli puolet (56 %) 16–74-vuotiaista käytti internetiä verkkoyhteisöpalveluihin käyttämällä esimerkiksi Facebookia, Twitteriä, Instagramia tai Snapchatia. Tanskassa, Belgiassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 70–80 prosenttia ihmisistä käytti sosiaalisen verkostoitumisen sivustoja. Tanskassa tällaisten henkilöiden osuus ylsi 79 prosenttiin, Islannissa 91 prosenttiin ja Norjassa 82 prosenttiin. Asteikon toisessa päässä oli kolme EU:n jäsenvaltiota, joissa alle puolet ihmisistä käytti mainittuja palveluja, Slovenia (49 %), Italia (46 %) ja Ranska (42 %).

Kuvio 6: Internetiä sosiaalisiin verkostoihin osallistumiseen käyttäneet, 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ac_i)

Yksityisyys ja henkilöllisyyden suoja

EU:n jäsenvaltioiden välillä voidaan havaita eroja siinä, miten käyttäjät hallitsivat pääsyä henkilötietoihinsa internetissä vuonna 2016. Yli neljännes (28 %) EU-28:n internetin käyttäjistä ei luovuttanut henkilötietojaan internetissä. Osuus vaihteli Luxemburgin vain 8 prosentista puoleen tai yli puoleen käyttäjistä Bulgariassa, Portugalissa ja Romaniassa (ks. kuvio 7). Näin yli 70 prosenttia EU-28:n internetin käyttäjistä luovutti joitakin henkilötietojaan verkossa, ja heistä monet rajoittivat eri toimilla henkilötietojensa saantia internetissä. Lähes puolet (46 %) kaikista internetin käyttäjistä ei sallinut henkilötietojen käyttöä mainontaa varten, ja kaksi viidestä (40 %) rajoitti pääsyä profiiliinsa tai sisältöönsä verkkoyhteisöpalveluiden sivustoilla. Lisäksi yli kolmasosa (37 %) internetin käyttäjistä luki tietosuojaselosteet ennen henkilötietojen luovuttamista, kun taas hieman alle kolmasosa (31 %) rajoitti pääsyä maantieteelliseen sijaintiinsa.

Kuvio 7: Internetin välityksellä henkilötietojaan luovuttamattomat yksityishenkilöt, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)

Vuonna 2016 noin 71 prosenttia EU-28:ssa internetiä edeltäneiden 12 kuukauden aikana käyttäneistä 16–74-vuotiaista tiesi, että evästeitä voidaan käyttää ihmisten verkkotoimien jäljittämiseen internetissä. Nuoret käyttäjät (16–24-vuotiaat) olivat asiasta hieman tietoisempia (74 %) ja vanhemmat käyttäjät (55–74-vuotiaat) vähemmän tietoisia (64 %). Hieman yli kolmannes (35 %) 16–74-vuotiaista käyttäjistä ilmoitti muuttaneensa internet-selaimensa asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi (ks. kuvio 8).

EU:n jäsenvaltioista Alankomaiden (89 %), Saksan ja Suomen (molemmissa 85 %) internetin käyttäjät tiesivät yleisimmin, että evästeitä voidaan käyttää heidän verkkotoimiensa jäljittämiseen. Tämä oli laajalti tiedossa myös Tanskassa (81 %), Kroatiassa (78 %), Italiassa (77 %), Luxemburgissa ja Itävallassa (molemmissa 76 %). Sen sijaan internetin käyttäjistä alle puolet tiesi tästä Romaniassa (38 %), Latviassa (47 %) ja Kyproksessa (48 %). Myös Turkissa ja Pohjois-Makedoniassa (molemmissa 30 %) asia tunnettiin harvemmin. Internet-selaimensa asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi muuttaneiden internetin käyttäjien osuus ylitti puolet käyttäjistä (54 %) vain yhdessä jäsenvaltiossa, Luxemburgissa. Sen sijaan alle viidennes internetin käyttäjistä oli ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin Tšekissä, Romaniassa, Bulgariassa, Kyproksessa, Latviassa ja Turkissa.

Kuvio 8: Evästeiden ja selainasetusten käyttö, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)

Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen tai ostaminen

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden tai ostaneiden osuus 16–74-vuotiaista jatkoi kasvuaan EU-28:ssa ja oli vuonna 2018 yhteensä 60 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna kasvua oli 13 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 9). Vähintään kolme neljästä yksityishenkilöstä Saksassa ja Ruotsissa tilasi tai osti tavaroita tai palveluja internetistä vuonna 2018. Tällaisten henkilöiden osuus oli vähintään neljä viidestä Alankomaissa (80 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (83 %) ja Tanskassa (84 %). Sen sijaan osuus oli pienin Kyproksessa (32 %), Bulgariassa (21 %) ja Romaniassa (20 %).

Lukuun ottamatta viittä EU:n jäsenvaltiota, joilla oli katkos aikasarjassa (Viro, Latvia, Luxemburg, Romania ja Ruotsi), internetistä tavaroita tai palveluja tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus kasvoi vuosina 2013–2018 eniten Tšekissä (23 prosenttiyksikköä) ja Espanjassa (21 prosenttiyksikköä). Kasvu oli odotetusti pienintä (6–7 prosenttiyksikköä) Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa tavaroita tai palveluja verkosta tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus oli jo suhteellisen korkea muihin jäsenvaltioihin verrattuna. Näin oli myös Norjassa. Tavaroita tai palveluja verkosta tilanneiden henkilöiden osuus kuitenkin nousi suhteellisen hitaasti myös Maltassa (8 prosenttiyksikköä) ja Kyproksessa (7 prosenttiyksikköä).

Kuvio 9: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön internetistä tilanneet, 2013 ja 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)

Muilta henkilöiltä internetin välityksellä tilatut palvelut

Sellaisten 16–74-vuotiaiden henkilöiden osuus EU-28:ssa, jotka olivat käyttäneet verkkosivustoa tai sovellusta järjestääkseen majoituksen toiselta (yksityis)henkilöltä tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana, oli vuonna 2018 19 prosenttia. Tämä osuus vaihteli Luxemburgin 44 prosentista ja vähintään yhdestä neljäsosasta Irlannissa, Maltassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa alle kymmeneen prosenttiin seitsemässä EU:n jäsenvaltiossa. Osuus oli pienin Bulgariassa (9 %), Kreikassa, Romaniassa ja Sloveniassa (kussakin 8 %), Latviassa (7 %), Tšekissä (5 %) ja Kyproksessa (3 %). Sähköinen majoituksen varaaminen toiselta yksityishenkilöltä oli yleisempää keski-ikäisten (25–54-vuotiaiden) kuin nuorten (16–24-vuotiaiden) tai vanhempien sukupolvien (55–74-vuotiaiden) joukossa. Näitä palveluja tilataan pääosin niitä koskevien verkkosivustojen tai sovellusten avulla, jotka toimivat välittäjinä ja joiden avulla yksityishenkilöt voivat jakaa majoituspalvelujen saatavuutta – esimerkkejä tästä ovat Airbnb, Lovehomeswap tai Couchsurfing.

Kuvio 10: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana verkkosivustoa tai sovellusta majoituksen järjestämiseen toiselta yksityishenkilöltä käyttäneet, 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ce_i)

Samankaltainen analyysi esitetään kuviossa 11, jossa esitetään niiden henkilöiden osuus, jotka olivat käyttäneet verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelun järjestämiseen toiselta henkilöltä. Tällainen palvelu oli yleisesti ottaen harvinaisempi kuin majoituksen järjestäminen, mutta sitäkin tarjottiin asiaa koskevan verkkosivuston ja sovellusten kautta (esimerkiksi Liftshare, UberPool tai Wundercar). Keskimäärin tällaisia palveluja käytti EU-28:ssa 8 prosenttia 16–74-vuotiaista. EU:n jäsenvaltioiden kesken liikennepalvelujen järjestelyyn verkkosivustoa tai sovellusta käyttävien henkilöiden osuus vuonna 2018 oli suurin Virossa (23 %). Yleisesti ottaen alle yksi kymmenestä henkilöstä oli käyttänyt verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelujen järjestämiseen. Näin oli 18 jäsenvaltiossa. Liikennepalvelujen sähköinen varaaminen muilta yksityishenkilöiltä oli yleisempää nuorempien sukupolvien (16–24-vuotiaat) kuin vanhempien joukossa.

Kuvio 11: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana verkkosivustoa tai sovellusta liikennepalvelujen järjestämiseen toiselta yksityishenkilöltä käyttäneet, 2018
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ce_i)

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Digital economy and society — households and individuals: tables and figures (englanniksi)

Tietolähteet

Internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvät nopeat teknologiset muutokset asettavat haasteita tilastojen laatimiselle. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaankin vuosittain käyttäjien tarpeiden ja nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.

Tämä lähestymistapa on nähtävissä Eurostatin kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Tällä vuotuisella tutkimuksella pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Siinä seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan ja tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettyinä ajankohtina. Aiemmin tutkimuksessa keskityttiin internetin saatavuutta ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta sitä on laajennettu kattamaan eri aiheita (kuten sähköinen hallinto ja verkkokauppa) ja siihen on liitetty sosioekonomisia seikkoja, kuten alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutus ja työllisyystilanne. Tutkimuksen alaa muutetaan myös eri teknologioiden mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikkaa loppukäyttäjille (kuten yksityishenkilöiden välistä majoituksen tai liikennepalvelujen tarjoamista koskevat uudet kysymykset vuonna 2017).

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevan tutkimuksen viitekausi on useimmissa tapauksissa kunkin vuoden ensimmäinen neljännes; useimmissa maissa tutkimus tehdään kunkin vuoden toisen neljänneksen aikana. Huom. Vuoden 2016 tutkimukseen sisältyi lisäkysymyksiä yksityisyydestä ja henkilöllisyyden suojasta (mutta niitä ei toistettu vuosina 2017 ja 2018).

Soveltamisala ja määritelmät

Kotitalouksien tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskeva tutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joilla on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi halutessaan käyttää kotona, vaikkapa vain lähettääkseen sähköpostia.

Internetin käyttäjiksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä keskimäärin vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.

Useimmiten kiinteä internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintayhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi määriteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin ISDN:n eli vähintään 144 kbit/s. Suosittuja laitteita, joilla internetiä käytetään kotona, ovat pöytätietokoneet ja kannettavat tietokoneet, minkä lisäksi muut internet-yhteydellä varustetut teknologiat ovat lisääntyneet viime aikoina.

Langattoman internetin käyttö määritellään internetin käytöksi kannettavalla tietokoneella tai kämmenlaitteella matkapuhelinverkon tai muun langattoman yhteyden kautta muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Yksityishenkilöiden tavara- ja palvelutilauksilla viitataan tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehtyihin tilauksiin, ja ne sisältävät myös vahvistetut majoitus- tai matkavaraukset, sijoitushankinnat, televiestintäpalvelut, videopelit ja ohjelmistot sekä internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla, tekstiviestillä tai multimediaviestillä tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.

Taustaa

Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2015 digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian (COM(2015) 192 final), joka on yksi sen kymmenestä tärkeimmästä poliittisesta painopisteestä. Strategia sisältää 16 aloitetta, jotka kattavat seuraavat kolme laaja-alaista pilaria: parannetaan tavaroiden ja palvelujen saantia verkossa koko Euroopassa; luodaan paras mahdollinen ympäristö digitaalisten verkkojen ja palvelujen kehittymiselle; taataan, että EU:n taloudessa ja teollisuudessa hyödynnetään täysimääräisesti digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet kasvun edistäjänä. Euroopan komission työohjelmassa 2017 EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia (COM(2016) 710) komissio kehottaa hyväksymään nopeasti jo esitellyt ehdotukset ja arvioimaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa saavutettua edistystä.

Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja internetin käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteys auki. Nopean ja erittäin nopean laajakaistan käyttöönotto onkin keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. EU:ssa laajakaistatekniikkaa tarjotaan käyttäjille yleensä digitaalisten liittymien kautta, mutta muutkin vaihtoehdot (kaapeli, satelliitti, kuituoptiikka ja langattomat tilaajaliittymät) ovat yleistymässä.

Euroopan komissio pyrkii edistämään monien eri aloitteiden avulla työvoiman tieto- ja viestintätekniikan taitoja osana laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään kehittämään taitojen parantamista, ennakoimaan taitojen kysyntää ja sovittamaan yhteen taitojen kysyntä ja tarjonta. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden tarjonnan lisäämiseksi Euroopan komissio on käynnistänyt digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition (englanniksi). Kyseessä on EU:n laajuinen kumppanuus, jolla pyritään helpottamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden palkkaamiseen liittyviä vaikeuksia.

Euroopan komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2016 uuden osaamisohjelman Euroopalle, jonka avulla pyritään edistämään monia erilaisia toimia sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset saavat oikeanlaisen koulutuksen, taidot ja tuen, jotta he voivat näin hankkia nykyaikaisessa työympäristössä tarvittavan osaamisen. Lisäksi ohjelmalla edistetään digitaalisia taitoja.