Archive:Kuolemansyytilastot

Tiedot syyskuulta 2011. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Englanninkielinen versio on uudempi.

Tässä artikkelissa esitetään yleiskatsaus Euroopan unionin (EU) viimeisimmistä kuolemansyytilastoista. Määrittämällä perimmäinen kuolemansyy voidaan arvioida riskit, jotka liittyvät tietyistä sairauksista ja muista syistä johtuviin kuolemiin. Näin saadut luvut voidaan eritellä iän, sukupuolen, kansallisuuden ja alueen (tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön NUTS 2 taso) mukaan käyttämällä vakioituja kuolleisuuslukuja.

Kuolemansyytilastoilla on tärkeä merkitys arvioitaessa väestön terveydentilaa ja terveydenhuoltoa EU:ssa. Niiden avulla voidaan arvioida, mitkä ehkäisevät ja parantavat lääketieteelliset toimenpiteet ja tutkimusinvestoinnit voisivat lisätä väestön elinajan odotetta. Kuolemansyytilastoista – jotka kuuluvat vanhimpiin käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tilastoihin – saadaan tietoa kuolemansyyn kehityksestä ajan mittaan sekä jäsenvaltioiden välisistä eroista.

Kuvio 1: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta asukasta kohti, miehet, EU-27, 2000–2009, (1)
(2000=100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Taulukko 1: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, 2009 (1) (100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Kuvio 2: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta asukasta kohti, naiset, EU-27, 2000–2009, (1)
(2000=100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Kuvio 3: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, EU-27, 2009 (1)
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Kuvio 4: Kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin – vakioitu kuolleisuusluku, 2009 (1)
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (tps00119)

Kuvio 5: Kuolleisuus itsemurhiin – vakioitu kuolleisuusluku, 2009 (1)
(100 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (tps00122)

Taulukko 2: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku, 2009 (1)
(100 000:ta alle 65-vuotiasta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Kuvio 6: Kuolemansyyt – vakioitu kuolleisuusluku 100 000:ta alle 65-vuotiasta asukasta kohti, EU-27, 2000–2009 (1)
(2000=100)
Lähde: Eurostat (hlth_cd_asdr)

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot vuodelta 2009 osoittavat, että verenkiertoelinten sairaudet ja syöpä olivat selvästi yleisimmät kuolemansyyt Euroopassa. Vuosina 2000–2009 kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin ja liikennekuolemat vähenivät EU-27:ssä huomattavasti (naisten ja miesten yhteenlaskettu kuolleisuusluku laski yli 30 %). Samana ajanjaksona kuolleisuus syöpään laski EU-27:ssä lähes 10 % .

Verenkiertoelinten sairaudet

Verenkiertoelinten sairauksiin kuuluvat korkeaan verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, diabetekseen ja tupakointiin liittyvät sairaudet. Tosin yleisimmin kuolema johtui iskeemisistä sydänsairauksista ja aivoverisuonien sairauksista. Jäsenvaltioista eniten – sekä miehiä että naisia – iskeemisiin sydänsairauksiin kuoli Baltiassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa, Unkarissa ja Slovakiassa (kaikissa yli 200 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti vuonna 2009), kun taas Ranskassa, Portugalissa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Espanjassa niistä johtuva kuolleisuus oli alhaisin (alle 50 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti).

Syöpä

Syöpä oli merkittävä kuolemansyy kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (keskimäärin 169 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti koko EU-27:ssä vuonna 2009). Eniten syöpäkuolemia oli Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Tšekissä, Slovakiassa, Latviassa ja Liettuassa. Vuonna 2009 yleisimmät syöpäsairaudet EU-27:ssä olivat kurkunpää-, henkitorvi- ja keuhkosyöpä, paksunsuolensyöpä ja rintasyöpä sekä ne syöpäsairaudet, jotka kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaan ’ovat tai joiden oletaan olevan ensisijaisesti imukudoksen tai verta muodostavien kudosten syöpiä’.

Sukupuoleen perustuvasta tarkastelusta käy ilmi, että syöpään kuoli enemmän miehiä kuin naisia. Kurkunpää-, henkitorvi- ja keuhkosyöpää koskevien tietojen perusteella jäsenvaltioiden välillä oli merkittäviä eroja vuonna 2009. Eniten miehiä näihin syöpäsairauksiin kuoli EU:n jäsenvaltioista Unkarissa ja sen jälkeen Puolassa, Baltiassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa, Belgiassa (vuoden 2005 tiedot) ja Romaniassa. Unkarissa myös naisten kuolleisuus oli korkea, vain hiukan Tanskaa jäljessä. Naisten kuolleisuus näihin syöpäsairauksiin on yleisesti nousussa ja miesten laskussa.

Rintasyöpä naisten kuolemansyynä oli vuonna 2009 alhaisin (17,6 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) Espanjassa, noin puolet Maltassa kirjatusta kuolleisuusluvusta (34,4 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Naisten kuolleisuus rintasyöpään oli varsin korkea myös Belgiassa, Tanskassa, Irlannissa ja Unkarissa – katso Taulukko 1.

Hengityselinten sairaudet

Kuolleisuus hengityselinten sairauksiin oli vuonna 2009 korkein Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Belgiassa (vuoden 2005 tiedot), Tanskassa ja Portugalissa. Syövän ja verenkiertoelinten sairauksien jälkeen hengityselinten sairaudet olivat kolmanneksi yleisin kuolemansyy EU-27:ssä (keskimäärin 43,6 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Tämän ryhmän sairauksista yleisin kuolemansyy oli krooninen alahengitystiesairaus ja toiseksi yleisin keuhkokuume. Hengityselinten sairaudet ovat ikään liittyviä sairauksia, ja suurin osa niihin kuolleista oli vähintään 65-vuotiaita.

Ulkoiset kuolemansyyt

Tähän kuolemansyiden ryhmään kuuluvat tahallisesta itsensä vahingoittamisesta (itsemurhat) ja liikenneonnettomuuksista johtuvat kuolemat. Vaikka itsemurhat eivät ole merkittävä kuolemansyy ja joidenkin jäsenvaltioiden toimittamat tiedot eivät ehkä sisällä kaikkia itsemurhia, niiden katsotaan olevan tärkeä indikaattori, johon yhteiskunnan olisi kiinnitettävä huomiota. Vuonna 2009 itsemurhaluvut olivat alhaisimmat Kreikassa ja Kyproksessa ja suhteellisen alhaiset Italiassa (2008), Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Portugalissa ja Maltassa. Liettuassa kuolleisuus itsemurhiin oli vuonna 2009 noin kolminkertainen EU-27:n keskiarvoon verrattuna (10,3 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Suhteellisen korkea (noin kaksinkertainen EU-27:n keskiarvoon verrattuna) kuolleisuus itsemurhiin oli myös Unkarissa ja Latviassa. Naisten kuolleisuus itsemurhiin oli suhteellisen korkea Suomessa, Belgiassa (vuoden 2005 tiedot), Unkarissa ja Liettuassa – katso Kuvio 5.

Vaikka liikenneonnettomuuksia tapahtuu päivittäin, ne aiheuttivat vähemmän kuolemia kuin esimerkiksi itsemurhat. Vuonna 2009 liikenneonnettomuudet aiheuttivat eniten kuolemia Romaniassa, Kreikassa, Liettuassa ja Puolassa (yli 12 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Vähiten kuolemia liikenneonnettomuudet aiheuttivat Ruotsissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (alle neljä kuollutta 100 000:ta asukasta kohti).

Sukupuoli

EU-27:ssä miesten kuolleisuus oli korkeampi kuin naisten kaikkien yleisimpien kuolemansyiden osalta (rintasyöpää lukuun ottamatta) vuonna 2009 – katso Kuvio 3. Kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin oli miehillä noin kaksinkertainen (110 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti) verrattuna naisiin (56 kuollutta 100 000:ta asukasta kohti). Huumeriippuvuudesta tai alkoholin väärinkäytöstä johtuva kuolleisuus oli miehillä 4–5 kertaa korkeampi kuin naisilla ja kuolleisuus aidsiin (HIV) ja itsemurhiin (tahallinen itsensä vahingoittaminen) 3–4 kertaa korkeampi.

Sekä miehistä että naisista useampi kuoli sydänsairauteen kuin syöpään Baltiassa sijaitsevissa jäsenvaltioissa, Slovakiassa ja Romaniassa. Suomessa taas miehistä useampi kuoli sydänsairauteen kuin syöpään.

Ikä

Alle 65-vuotiaiden yleisimmät kuolemansyyt olivat suhteessa koko väestöön hiukan erilaiset (katso Taulukko 2). Tässä ikäryhmässä yleisin kuolemansyy oli syöpä, ja sen jälkeen verenkiertoelinten sairaudet, ulkoiset kuoleman- ja sairauden syyt sekä ruuansulatuselinten sairaudet. Päinvastoin kuin yli 65-vuotiailla hengityselinten sairaudet eivät olleet neljän yleisimmän kuolemansyyn joukossa.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Eurostat alkoi kerätä ja levittää kuolleisuustietoja vuonna 1994. Tiedot eritellään seuraavasti:

• luettelo 65 kuolemansyystä Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämän ja ylläpitämän kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) pohjalta;
• sukupuoli;
• ikä;
• maantieteellinen alue (NUTS 2 -taso).

Vuosittaiset tiedot toimitetaan absoluuttisina lukuina yleisenä kuolleisuutena ja vakioituna kuolleisuutena. Koska useimmat kuolemansyyt vaihtelevat voimakkaasti iän ja sukupuolen mukaan, vakioitujen kuolleisuuslukujen käyttäminen lisää vertailukelpoisuutta ajan mittaan ja eri maiden välillä. Tällöin kuolleisuusluvut voida mitata väestön ikärakenteesta riippumattomasti.

Kuolemansyytilastot perustuvat kahteen lähteeseen: Kuolintodistusten sisältämiin lääketieteellisiin tietoihin, joita voidaan käyttää kuolemansyyn vahvistamisessa, ja WHO:n-kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaiseen kuolemansyyluokitukseen.

Tilastojen kelpoisuus ja luotettavuus (validiteetti ja reliabiliteetti) riippuu todistuksen antavien lääkäreiden toimittamien tietojen laadusta. Epätarkkuutta voi esiintyä monesta syystä:

• kuolintodistuksen laadinnassa voi tapahtua virhe;
• lääketieteellinen diagnoosi;
• pääasiallisen kuolemansyyn valinta;
• kuolemansyyn luokitus.

Joskus henkilön kuolemansyy voi olla epäselvä. Kuolintodistuksen lääketieteellisten tietojen pitäisi sisältää paitsi tiedot kuolemaan johtaneesta sairaudesta myös tapahtumaketju, joka liittyy kuolleen henkilön sairastamiseen. Siinä voisi olla tietoja myös sellaisista terveystekijöistä, jotka eivät liittyneet kuolemaan johtaneeseen sairauteen mutta jotka saattoivat vaikuttaa epäsuotuisasti sairauden etenemiseen ja siten myötävaikuttaa henkilön kuolemaan. Koska väestön elinajan odote kasvaa ja sairastuvuudessa tapahtuu muutoksia, joskus katsotaan, että yhden ainoan sairauden kirjaaminen kuolemansyyksi vaikuttaa epärealistiselta. Vain yhden mahdollisen kuolemansyyn valinta suurimmalle osalle 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista saattaa olla harhaanjohtavaa. Tämän takia jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat alkaneet harkita useamman kuolemansyyluokan käyttöä. Eurostat on tukenut jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kehittää yhteinen automaattinen luokitusjärjestelmä IRIS kuolemansyitä koskevien tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Euroopassa.

Asiayhteys ja muuta taustatietoa

Kuolemansyytilastoilla on suuri merkitys EU:n väestön terveydentilaan liittyvässä yleisessä tietojärjestelmässä. Kaikkien kuolemien osalta määritetään perimmäinen kuolemansyy eli ’tauti tai vamma, joka käynnistää kuolemaan suoraan johtavan sairastelujakson, tai tapaturma tai väkivalta, joka johtaa kuolettavaan loukkaantumiseen’ (maailman terveyskokouksen hyväksymä määritelmä). Tässä artikkelissa esitetyt tiedot valottavat tietyistä sairauksista ja muista syistä johtuviin kuolemiin liittyviä riskejä. Kuolleita koskevat tiedot on eritelty lisäksi iän, sukupuolen, kansallisuuden ja alueen (NUTS 2 taso) mukaan.

Kuolemansyytilastojen perusteella voidaan arvioida, mitkä ehkäisevät ja parantavat lääketieteelliset toimenpiteet ja tutkimusinvestoinnit voisivat lisätä väestön elinajan odotetta. Vakioituja kuolleisuuslukuja voidaan käyttää kohdennetun epidemiologisen tutkimuksen lähtökohtana. Koska sairastuvuudesta ei ole käytettävissä kattavia eurooppalaisia tilastoja, kuolemansyytä koskevia tietoja käytetään usein EU:n terveysjärjestelmien arvioinnissa. Niitä voidaan hyödyntää myös näyttöön perustuvassa terveyspolitiikassa.

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

• Causes of death in the EU - Statistics in focus 10/2006 (available in English, French and German)
• Health in Europe – Data 1998-2003, Eurostat pocketbook 2006
• Health statistics - Atlas on mortality in the European Union (available in English, French and German)

Avaintaulukot

• Health, katso:

Public health (t_hlth)

Causes of death (t_hlth_cdeath)

Tietokanta

• Health, katso:

Public health (hlth)

Causes of death (hlth_cdeath)

Aihekohtaiset osiot

• Health, katso:

Public health

Metodologia/metatiedot

• Causes of death statistics (ESMS metadata file - hlth_cdeath_esms)

• Methodology for the calculation of Eurostat’s demographic indicators

Taulukoiden, kuvioiden ja karttojen lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

• Causes of death statistics: tables and figures

Muut verkkosivustot

• WHO Statistical Information System (WHOSIS) - Mortality Data

Katso myös

• Causes of death statistics at regional level
• Mortality and life expectancy statistics