Archive:Digitaalitaloutta ja tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot – kotitaloudet ja yksityishenkilöt

Tiedot helmikuulta 2017. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava päivitys: toukokuu 2018.

Kuvio 1: Kotitalouksien internet-yhteydet ja internet-laajakaistayhteydet, EU-28, 2007–2016
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h) ja (isoc_ci_it_h)

Kuvio 2: Kotitalouksien internet-yhteydet, 2011 ja 2016
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Kuvio 3: Kotitalouksien internet-yhteydet kaupungistumisasteittain, 2016
(% kaikista kotitalouksista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)

Kuvio 4: Internetin käyttötiheys, 2016
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)

Kuvio 5: Internetiä kannettavalla tietokoneella tai mobiililaitteella muualla kuin kotona tai työpaikalla käyttäneet, 2012 ja 2016
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ci_im_i)

Kuvio 6: Internetiä sosiaalisiin verkostoihin osallistumiseen käyttäneet, 2016
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_bde15cua)

Kuvio 7: Internetin välityksellä henkilötietojaan luovuttamattomien yksityishenkilöiden osuus, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)

Kuvio 8: Evästeiden ja selainasetusten käyttö, 2016
(% viime vuonna internetiä käyttäneistä yksityishenkilöistä)
Lähde: Eurostat (isoc_cisci_prv)

Kuvio 9: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön internetistä tilanneet, 2012 ja 2016
(% 16–74-vuotiaista)
Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)

Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Siinä keskitytään tieto- ja viestintätekniikan saatavuuteen ja siihen, miten yksityishenkilöt ja kotitaloudet sitä käyttävät. Tietoyhteiskunnan kehittymistä pidetään elintärkeänä yhteiskunnan ja EU:n talouden vaatimusten täyttämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä työpaikalla että kotona esimerkiksi viestinnän ja tavaroiden tai palvelujen verkosta ostamisen kautta. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita, kuten verkkokauppaa, koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Internet-yhteydet

Tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Sitä on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (55 %) kotitalouksista EU-28:ssa oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti, ja se oli yli kolme neljännestä vuonna 2012 ja neljä viidennestä vuonna 2014. Vuonna 2016 sellaisten EU-28:n kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, nousi vuoteen 2015 verrattuna 2 prosenttiyksikköä 85 %:iin, mikä on 30 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007.

Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaista on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2016 83 %:lla EU-28:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2007 (42 %) — ks. kuvio 1.

Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2016 Luxemburgissa ja Alankomaissa (97 %) (ks. kuvio 2). Myös Tanskassa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Suomessa vähintään yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta oli internet-yhteys vuonna 2016. EU:n jäsenvaltioista vähiten internet-yhteyksiä tilastoitiin Bulgariassa (64 %). Bulgariassa, Espanjassa ja Kreikassa kotitalouksien internet-yhteyksien määrä kuitenkin kasvoi nopeasti, peräti 19 prosenttiyksiköllä vuosien 2011 ja 2016 välillä. Se oli EU:n jäsenvaltioiden suurin kasvu (lukuun ottamatta Romaniaa, jonka aikasarjassa on oli katkos), mutta määrä kasvoi vielä enemmän Turkissa: 29 prosenttiyksikköä vuosina 2012–2016. Kasvu oli sen sijaan odotetusti varsin vähäistä monissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa markkinat olivat jo lähes kyllästetyt, kuten Ruotsissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Luxemburgissa. Tilanne oli sama myös Norjassa ja Islannissa (joissa viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2014). Sitä vastoin neljänneksi alhaisin kasvu vuosien 2011 ja 2016 välillä (5 prosenttiyksikköä) kirjattiin Sloveniassa, vaikka maassa on internet-yhteyksiä verrattain vähän (78 % vuonna 2016).

Kuviosta 3 käy ilmi, että EU-28:ssa on jonkin verran kaupunkialueiden ja maaseudun välisiä eroja internet-yhteyksien osalta. Suurempien ja pienempien kaupunkien sekä esikaupunkialueiden kotitalouksista suhteellisen monella oli internet-yhteys – 88 %:lla kotitalouksista suuremmissa kaupungeissa ja 86 %:lla kotitalouksista pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla –, kun taas maaseutualueilla tällaisten kotitalouksien osuus oli hiukan pienempi (80 %). EU-21:n jäsenvaltioissa sellaisten kotitalouksien osuus, joilla oli internet-yhteys, oli pienempi maaseutualueilla kuin suuremmissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä esikaupunkialueilla. Maaseutualueiden ja kahden muun aluetyypin välinen ero oli erityisen suuri Kreikassa, Portugalissa, Bulgariassa, Romaniassa, Unkarissa ja Liettuassa. Vaikka Viron ja Latvian suuremmissa kaupungeissa internet-yhteys oli yleisempi, kotitalouksien internet-yhteyksien määrässä ei ollut eroa pienempien kaupunkien ja esikaupunkialueiden sekä toisaalta maaseudun välillä. Luxemburgissa, Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tilanne oli päinvastainen kuin yleensä, sillä kotitalouksien internet-yhteyksien osuus oli maaseutualueilla suurempi kuin suuremmissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä esikaupunkialueilla. Alankomaissa ja Tanskassa osuudet olivat suhteellisen korkeat jokaisen kolmen aluetyypin osalta.

Internetin käyttö

Vuoden 2016 alussa EU-28:ssa hiukan yli neljä viidestä (82 %) 16–74-vuotiaasta käytti internetiä (vähintään kerran tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana). Tanskassa, Luxemburgissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomessa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa vähintään yhdeksän kymmenestä käytti internetiä. Sen sijaan internetiä käytti hieman yli kaksi kolmesta 16–74-vuotiaasta Portugalissa (70 %), Kreikassa ja Italiassa (molemmissa 69 %), kun taas osuudet olivat 60 % Romaniassa ja 59 % Bulgariassa.

Vuonna 2016 EU-28:n väestöstä 14 % ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Osuus pienentyi 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Vielä vuonna 2007 se oli ollut 37 % ja vuonna 2011 24 %.

Vuonna 2016 EU-28:ssa yli kaksi kolmesta (71 %) yksityishenkilöstä käytti internetiä päivittäin – ks. kuvio 4 – ja lisäksi 8 % käytti internetiä vähintään kerran viikossa (mutta ei päivittäin). Näin ollen 79 % yksityishenkilöistä käytti internetiä säännöllisesti (vähintään viikoittain). Päivittäisten käyttäjien osuus internetin käyttäjistä (jotka olivat käyttäneet internetiä edeltävän kolmen kuukauden aikana) oli keskimäärin 87 % EU-28:ssa ja vaihteli EU:n jäsenvaltioiden kesken Romanian 71 %:sta, Puolan 78 %:sta ja Tšekin 79 %:sta Tanskan 92 %iin, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan 93 %:iin Luxemburgin 95 %:iin ja Italian 96 %:iin. Suuri osa internetin käyttäjistä käytti internetiä päivittäin myös Norjassa (95 %) ja Islannissa (95 %, tiedot vuodelta 2014).

Kuviossa 5 tarkastellaan internetin käyttöä liikkeellä oltaessa eli muualla kuin kotona tai työpaikalla kannettavalta tietokoneelta tai kämmenlaitteelta mobiili- tai langattoman yhteyden kautta. Kuviossa vertaillaan vuoden 2012, jolloin EU-28:ssa 36 % 16–74-vuotiaista käytti mobiililaitetta internet-yhteyden muodostamiseen, ja vuoden 2016 tietoja, jolloin luku oli noussut jo 59 %:iin. Yleisimmät internet-yhteyden muodostamisessa käytetyt mobiililaitteet olivat älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit.

Langatonta internet-yhteyttä käytettiin tilastojen mukaan vuonna 2016 eniten Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Suomessa. Näissä maissa yli kolme neljästä 16–74-vuotiaasta käytti internetiä liikkuessaan. Osuus oli suurin Tanskassa (82 %); Norjan osuus oli samankaltainen (80 %). Sen sijaan Latviassa, Kreikassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Romaniassa alle puolet yksityishenkilöistä käytti internetiä kodin tai työn ulkopuolella. Puolassa tällaisten yksityishenkilöiden osuus oli vain 32 % ja Italiassa 29 %.

Osallistuminen verkkoyhteisöpalveluihin oli yksi yleisimmistä internetin käyttötavoista EU-28:ssa vuonna 2016, ks. kuvio 6. Yli puolet (52 %) 16–74-vuotiaista käytti internetiä verkkoyhteisöpalveluihin käyttämällä esimerkiksi Facebookia tai Twitteriä.

Noin kaksi kolmesta (66–70 %) Unkarin, Luxemburgin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian ja Ruotsin asukkaasta käytti sosiaalisen verkostoitumisen sivustoja. Tanskassa tällaisten henkilöiden osuus ylsi 74 %:iin, Norjassa 76 %:iin ja Islannissa 83 %:iin (tiedot vuodelta 2014). Asteikon toisessa päässä oli kaksi EU:n jäsenvaltiota, joissa vähemmän kuin neljä kymmenestä käytti mainittuja palveluja, eli Ranska (40 %) ja Slovenia (38 %).

Yksityisyys ja henkilöllisyyden suoja

EU:n jäsenvaltioiden välillä voidaan havaita eroja siinä, miten käyttäjät hallitsivat pääsyä henkilötietoihinsa internetissä vuonna 2016. Yli neljännes (28 %) EU-28:n internetin käyttäjistä ei luovuttanut henkilötietojaan internetissä. Osuus vaihteli Luxemburgin vain 8 %:sta puoleen tai yli puoleen käyttäjistä Bulgariassa, Portugalissa ja Romaniassa (ks. kuvio 7). Näin yli 70 % EU-28:n internetin käyttäjistä luovutti joitakin henkilötietojaan verkossa, ja heistä monet rajoittivat eri toimilla henkilötietojensa saantia internetissä. Lähes puolet (46 %) kaikista internetin käyttäjistä ei sallinut henkilötietojen käyttöä mainontaa varten, ja kaksi viidestä (40 %) rajoitti pääsyä profiiliinsa tai sisältöönsä verkkoyhteisöpalveluiden sivustoilla. Lisäksi yli kolmasosa (37 %) internetin käyttäjistä luki tietosuojaselosteet ennen henkilötietojen luovuttamista, kun taas hieman alle kolmasosa (31 %) rajoitti pääsyä maantieteelliseen sijaintiinsa.

Vuonna 2016 yhteensä 71 % EU-28:ssa internetiä edeltäneiden 12 kuukauden aikana käyttäneistä 16–74-vuotiaista tiesi, että evästeitä voidaan käyttää ihmisten jäljittämiseen internetissä. Nuoret käyttäjät (16–24-vuotiaat) olivat asiasta hieman tietoisempia (74 %) ja vanhemmat käyttäjät (55–74-vuotiaat) vähemmän tietoisia (64 %). Hieman yli kolmannes (35 %) 16–74-vuotiaista käyttäjistä ilmoitti muuttaneensa internet-selaimen asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi (ks. kuvio 8).

EU:n jäsenvaltioista Alankomaiden (89 %), Saksan ja Suomen (molemmissa 85 %) internetin käyttäjät tiesivät yleisimmin, että evästeitä voidaan käyttää heidän verkkotoimiensa jäljittämiseen. Tämä oli laajalti tiedossa myös Tanskassa (81 %), Kroatiassa (78 %), Italiassa (77 %), Luxemburgissa ja Itävallassa (molemmissa 76 %). Sen sijaan internetin käyttäjistä alle puolet tiesi tästä Romaniassa (38 %), Latviassa (47 %) ja Kyproksessa (48 %). Myös Turkissa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (molemmissa 30 %) asia tunnettiin harvemmin. Internet-selaimensa asetuksia evästeiden käytön estämiseksi tai rajoittamiseksi muuttaneiden internetin käyttäjien osuus ylitti puolet käyttäjistä (54 %) vain yhdessä jäsenvaltiossa, Luxemburgissa. Sen sijaan alle viidennes internetin käyttäjistä oli ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin Tšekissä, Romaniassa, Bulgariassa, Kyproksessa, Latviassa ja Turkissa.

Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen tai ostaminen

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden tai ostaneiden osuus 16–74-vuotiaista jatkoi kasvuaan EU-28:ssa ja oli vuonna 2016 yhteensä 55 %. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 11 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 9). Noin kolme neljästä yksityishenkilöstä Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa tilasi tai osti tavaroita tai palveluja internetistä vuonna 2016. Tällaisten henkilöiden osuus oli vielä suurempi Luxemburgissa (78 %), Tanskassa (82 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (83 %). Sen sijaan osuus oli alle 30 % Italiassa ja Kyproksessa, 17 % Bulgariassa ja 12 % Romaniassa.

Lukuun ottamatta neljää EU:n jäsenvaltiota (joilla oli katkos aikasarjassa), internetistä tavaroita tai palveluja tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus kasvoi vuosina 2012–2016 eniten Tšekissä (15 prosenttiyksikköä). Kasvu oli odotetusti pienintä (2 prosenttiyksikköä) Suomessa ja Ruotsissa, joissa tavaroita tai palveluja verkosta tilanneiden tai ostaneiden yksityishenkilöiden osuus oli jo suhteellisen korkea muihin jäsenvaltioihin verrattuna; tilanne oli sama myös Norjassa.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvät nopeat teknologiset muutokset asettavat haasteita tilastojen laatimiselle. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaankin vuosittain käyttäjien tarpeiden ja nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.

Tämä lähestymistapa on nähtävissä Eurostatin kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Tällä vuotuisella tutkimuksella pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Siinä seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan ja tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettyinä ajankohtina. Aiemmin tutkimuksessa keskityttiin internetin saatavuutta ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta sitä on laajennettu kattamaan eri aiheita (kuten sähköinen hallinto ja verkkokauppa) ja siihen on liitetty sosioekonomisia seikkoja, kuten alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutus ja työllisyystilanne). Tutkimuksen alaa muutetaan myös eri teknologioiden mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikkaa loppukäyttäjille.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevan tutkimuksen viitekausi on kunkin vuoden ensimmäinen neljännes; useimmissa maissa tutkimus tehdään kunkin vuoden toisen neljänneksen aikana. Vuoden 2016 tutkimukseen sisältyi lisäkysymyksiä yksityisyydestä ja henkilöllisyyden suojasta.

Soveltamisala ja määritelmät

Kotitaloustutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joilla on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi halutessaan käyttää kotona, vaikkapa vain lähettääkseen sähköpostia.

Internetin käyttäjiksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä keskimäärin vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.

Useimmiten kiinteä internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintayhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi määriteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin ISDN:n eli vähintään 144 kbit/s. Suosittuja laitteita, joilla internetiä käytetään kotona, ovat pöytätietokoneet ja kannettavat tietokoneet, minkä lisäksi muut internet-yhteydellä varustetut teknologiat ovat lisääntyneet viime aikoina.

Langattoman internetin käyttö määritellään internetin käytöksi kannettavalla tietokoneella tai kämmenlaitteella matkapuhelinverkon tai muun langattoman yhteyden kautta muualla kuin kotona tai työpaikalla.

Yksityishenkilöiden tavara- ja palvelutilauksilla viitataan tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehtyihin tilauksiin, ja ne sisältävät myös vahvistetut majoitus- tai matkavaraukset, sijoitushankinnat, televiestintäpalvelut, videopelit ja ohjelmistot sekä internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla, tekstiviestillä tai multimediaviestillä tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.

Taustaa

Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2015 digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian (COM(2015) 192 final), joka on yksi sen kymmenestä tärkeimmästä poliittisesta painopisteestä. Strategia sisältää 16 aloitetta, jotka kattavat seuraavat kolme laaja-alaista pilaria: parannetaan tavaroiden ja palvelujen saantia verkossa koko Euroopassa; luodaan paras mahdollinen ympäristö digitaalisten verkkojen ja palvelujen kehittymiselle; taataan, että EU:n taloudessa ja teollisuudessa hyödynnetään täysimääräisesti digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet kasvun edistäjänä. Euroopan komission työohjelmassa 2017 ”EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia” (COM(2016) 710) komissio kehottaa hyväksymään nopeasti jo esitellyt ehdotukset ja arvioimaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa saavutettua edistystä.

Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja internetin käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteys auki. Nopean ja erittäin nopean laajakaistan käyttöönotto onkin keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. EU:ssa laajakaistatekniikkaa tarjotaan käyttäjille yleensä digitaalisten liittymien kautta, mutta muutkin vaihtoehdot (kaapeli, satelliitti, kuituoptiikka ja langattomat tilaajaliittymät) ovat yleistymässä.

Euroopan komissio pyrkii edistämään monien eri aloitteiden avulla työvoiman tieto- ja viestintätekniikan taitoja osana laajempaa toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään kehittämään taitojen parantamista, ennakoimaan taitojen kysyntää ja sovittamaan yhteen taitojen kysyntä ja tarjonta. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden tarjonnan lisäämiseksi Euroopan komissio on käynnistänyt digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition (englanniksi). Kyseessä on EU:n laajuinen kumppanuus, jolla pyritään helpottamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden palkkaamiseen liittyviä vaikeuksia.

Euroopan komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2016 uuden osaamisohjelman Euroopalle (englanniksi), jonka avulla pyritään edistämään monia erilaisia toimia sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset saavat oikeanlaisen koulutuksen, taidot ja tuen, jotta he voivat näin hankkia nykyaikaisessa työympäristössä tarvittavan osaamisen. Lisäksi ohjelmalla edistetään digitaalisia taitoja.

Katso myös

Digital economy and digital society statistics at regional level (englanniksi)
Digital economy and society statistics - enterprises (englanniksi)
E-commerce statistics for individuals (englanniksi)
Enlargement countries - information and communication technology statistics (englanniksi)
Innovation statistics (englanniksi)

Lisää Eurostat-tietoa

ICT usage in households and by individuals (isoc_i)

Connection to the internet and computer use (isoc_ici)

Households - level of internet access (isoc_ci_in_h)

Households - type of connection to the internet (isoc_ci_it_h)

Individuals - mobile internet access (isoc_ci_im_i)

Internet use (isoc_iiu)

Individuals - internet use (isoc_ci_ifp_iu)

Individuals - frequency of internet use (isoc_ci_ifp_fu)

E-commerce (isoc_iec)

Internet purchases by individuals (isoc_ec_ibuy)

ICT trust, security and privacy (isoc_ci_sci)

Privacy and protection of personal information (isoc_cisci_prv)

Aihekohtaiset osiot

Digital economy and society (englanniksi)

Metodologia / Metatiedot

ICT usage in households and by individuals (ESMS metadata file — isoc_i) (englanniksi)

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Digital economy and society - households and individuals: tables and figures (englanniksi)

Muut verkkosivustot

OECD — Internet (englanniksi)