Archive:Vähimmäispalkkatilastot

Tilastotiedot poimittu tammikuussa 2016. Tuoreimmat tilastotiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: toukokuu 2017.

Kuvio 1: Vähimmäispalkat, tammikuu 2016 (¹)
(euroa/kuukausi)
Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Kuvio 2: Vähimmäispalkat, tammikuu 2016 (¹)
(OVS/kuukausi)
Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Kuvio 3: Vähimmäispalkat osuutena keskimääräisistä bruttomääräisistä kuukausiansioista, 2014 (¹)
(%)
Lähde: Eurostat (earn_mw_avgr2)

Kuvio 4: Alle 105 % kuukausittaisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien työntekijöiden osuus, lokakuu 2010 (¹)
(%)
Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 and minimum wages; erityisesti tätä julkaisua varten tehdyt laskelmat; tiedot eivät ole saatavilla Eurostatin verkkotietokannassa

Tästä artikkelista käy ilmi, että vähimmäispalkkojen tasot vaihtelevat huomattavasti Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa. Lisäksi EU-maiden tilannetta verrataan ehdokasmaiden ja Yhdysvaltojen tilanteeseen.

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa viitataan kansallisiin vähimmäispalkkoihin. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella.

Vähimmäispalkat ovat yleensä bruttopalkkoja eli palkoista ei ole vähennetty tuloveroa eikä työntekijän maksettavaksi tulevia sosiaaliturvamaksuja. Tällaiset verot ja maksut vaihtelevat eri maissa.

Eurostat julkaisee kansalliset vähimmäispalkat puolivuosittain. Ne kuvastavat tilannetta kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Tästä syystä vähimmäispalkkoihin kyseisten kahden päivämäärän välillä tehdyt muutokset näkyvät vasta tietojen seuraavassa puolivuotisessa julkistuksessa.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kansallisten vähimmäispalkkojen vaihtelu

Tammikuussa 2016 EU:n jäsenvaltioiden vähimmäispalkat vaihtelivat 215 eurosta 1 923 euroon kuukaudessa

Tammikuussa 2016 EU:n 28 jäsenvaltiosta 22:ssa oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka. Vähimmäispalkka ei ollut käytössä Tanskassa, Italiassa, Kyproksessa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa. Kuukausittaiset vähimmäispalkat vaihtelivat 1. tammikuuta 2016 merkittävästi Bulgarian 215 eurosta Luxemburgin 1 923 euroon. Kansallista vähimmäispalkkaa sovellettiin myös EU:n ehdokasmaissa Albaniassa, Montenegrossa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Serbiassa ja Turkissa.

Kuviossa 1 esitetään bruttomääräiset kuukausittaiset vähimmäispalkat euroina tammikuussa 2016. Maat jaetaan vähimmäispalkkatason mukaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat maat, joissa vähimmäispalkat ovat alle 500 euroa kuukaudessa. Ryhmään kuuluu neljä ehdokasmaata (Albania, Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Serbia) ja kymmenen EU:n jäsenvaltiota (Bulgaria, Romania, Liettua, Unkari, Tšekki, Latvia, Slovakia, Kroatia, Viro ja Puola).

Toiseen ryhmään kuuluu viisi EU:n jäsenvaltiota (Portugali, Kreikka, Malta, Espanja ja Slovenia) ja Turkki, joissa tätä artikkelia varten määritetyt vähimmäispalkat ovat keskitasoa ja vaihtelevat 500 eurosta alle 1 000 euroon kuukaudessa. On syytä huomata, että näissä kaikissa viidessä jäsenvaltiossa vähimmäispalkka on käytännössä alle 800 euroa kuukaudessa.

Kolmas ja viimeinen ryhmä koostuu seitsemästä EU:n jäsenvaltiosta (Ranska, Saksa, Belgia, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Luxemburg), joissa vähimmäispalkka oli vähintään 1 000 euroa kuukaudessa. Tähän ryhmään kuuluu myös Yhdysvallat.

On syytä huomata, että euroalueeseen kuulumattomien, vähimmäispalkkaa soveltavien EU:n jäsenvaltioiden (Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbian, Turkin ja Yhdysvaltojen euroina ilmaistujen vähimmäispalkkojen tasoon ja sijoitukseen vaikuttavat valuuttakurssit.

Vähimmäispalkat ostovoimastandardeina

Vähimmäispalkkojen ero maiden välillä on selvästi pienempi, kun otetaan huomioon hintatasojen erot

Kuviossa 2 vertaillaan vähimmäispalkkoja ottamalla huomioon maiden hintatasojen erot ja laskemalla kotitalouksien kulutusmenojen ostovoimapariteetit (OVP)). Kuten voi odottaa, mukautus hintatasoon pienentää maiden välisiä eroja. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvissa maissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suhteellisen pienet, on myös alempi hintataso, jolloin vähimmäispalkka on ostovoimastandardeina (OVS) ilmaistuna korkeampi. Toisaalta kolmanteen ryhmään kuuluvissa maissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suuremmat, on myös korkeammat hinnat, minkä vuoksi ostovoimastandardeina ilmaistut vähimmäispalkat ovat suhteellisesti alemmat. Tämä hintatason mukautus tasoittaa osaltaan kolmen maaryhmän välisiä jyrkkiä eroja, jotka tulevat esiin mitattaessa vähimmäispalkkoja euroina. EU:n jäsenvaltioiden väliset erot vähimmäispalkassa laskivat euroilla mitatusta suhteesta 1:9 suhteeseen 1:4 ostovoimastandardeina ilmaistuna. EU:n jäsenvaltioissa kuukausittainen vähimmäispalkka vaihteli Romanian 445 OVS:stä Luxemburgin 1 597 OVS:ään.

Sen lisäksi, että korkeimman ja alhaisimman vähimmäispalkan välinen ero pienenee, eurojen muuntaminen OVS:eiksi myös muuttaa maiden sijoitusta. Suurin ero euroina ilmaistun vähimmäispalkan ja OVS:inä ilmaistun vähimmäispalkan välillä mitattiin Unkarissa, Saksassa, Turkissa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Virossa, Latviassa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa – kunkin maan sijoitus vähimmäispalkan suuruusjärjestyksessä muuttui vähintään kahdella sijalla. Kreikan, Liettuan ja Puolan sijoitus muuttui yhdellä sijalla. Suurin osa maista pysyi samassa ryhmässä, kuten kuviot 1 ja 2 osoittavat. Poikkeuksia olivat Montenegro (tiedot heinäkuulta 2015), Liettua, Unkari, Tšekki, Latvia, Slovakia, Kroatia, Viro ja Puola, jotka siirtyivät ensimmäisestä ryhmästä (alhainen vähimmäispalkka) toiseen ryhmään (keskisuuri vähimmäispalkka).

Vähimmäispalkka suhteessa keskimääräisiin bruttomääräisiin kuukausiansioihin

Vuonna 2014 vähimmäispalkkataso oli EU:n jäsenvaltioissa 33 %:sta hiukan yli 50 %:iin keskimääräisistä bruttokuukausiansioista teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualalla (lukuun ottamatta kotitalouksien toimintaa työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa), sellaisena kuin ne määritellään Euroopan yhteisön tilastollisessa toimialaluokituksessa NACE Rev. 2, pääluokat B–S — katso kuvio 3.

Vähimmäispalkkataso suhteessa keskimääräisiin bruttokuukausiansioihin oli korkein Sloveniassa (51,3 %), Kreikassa (50,1 %, 2011) ja Turkissa (50,0 %, 2010). Toisessa ääripäässä vähimmäispalkkataso oli alle 35 % keskimääräisistä bruttokuukausiansioista Yhdysvalloissa (vuoden 2013 tiedot), Tšekissä ja Espanjassa.

Vähimmäispalkkaa saavien osuus

Vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden osuus voi vaihdella voimakkaasti eri maiden välillä. Yhdistämällä viimeisimmästä joka neljäs vuosi järjestettävästä ansiorakennetutkimuksesta saadut mikrotiedot kyseisenä ajankohtana (viimeisin tutkimus lokakuussa 2010) käytössä olevaan vähimmäispalkkatasoon voidaan laatia estimaatti tästä osuudesta (esitetty kuviossa 4). Vertailukelpoisuuden vuoksi tiedot on rajattu koskemaan vähintään 21-vuotiaita kokopäiväisiä työntekijöitä, jotka työskentelevät vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä. Mukaan ei ole otettu myöskään julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa tai pakollisen sosiaalivakuutuksen alalla työskenteleviä (NACE Rev 2, pääluokka O). Vuoden 2010 ansiorakennetutkimuksen perusteella lasketut kuukausiansiot eivät sisällä ylityöhön tai vuorotyöhön liittyviä korvauksia.

Niistä EU:n jäsenvaltioista, joissa vähimmäispalkka on käytössä, kahdeksassa alle 105 % kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien työntekijöiden osuus oli yli 9,0 %. Nämä maat olivat Slovenia (19,2 %), Liettua (13,7 %), Latvia (11,8 %), Luxemburg (10,2 %), Puola (9,9 %), Ranska, Irlanti ja Kroatia (kaikissa 9,2 %). Espanjassa (0,2 %) alle 105 % kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevia oli vähiten, kun taas muissa 11:ssä EU:n jäsenvaltiossa alle kyseisen määrä ansaitsevia oli 2,0 %:sta 4,7 %:iin.

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Kansalliset kuukausittaiset vähimmäispalkat

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa vähimmäispalkoilla tarkoitetaan kuukausittaisia kansallisia vähimmäispalkkoja. Julkaistavat tiedot koskevat kunkin vuoden 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta voimassa olevia vähimmäispalkkoja. Vähimmäisperuspalkka määritetään tunti-, viikko- tai kuukausipalkkana, ja tämä vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä (hallituksen toimesta) tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Tiedot ilmoitetaan bruttopalkkana. Kattavat vähimmäispalkkaa koskevat maakohtaiset tiedot ovat saatavilla liitteenä kohdassa metatiedot (englanniksi).

Niiden maiden osalta, joissa vähimmäispalkkaa ei ilmoiteta bruttomääräisenä, nettomääräiseen vähimmäispalkkaan lisätään sovellettavat verot. Näin on tehty Montenegron ja Serbian kohdalla.

Niiden maiden kohdalla, joissa kansallista vähimmäispalkkaa ei määritetä kuukausittaisena (vaan esim. tunti- tai viikkopalkkana), määrät muunnetaan kuukausittaisiksi näiden maiden toimittamilla muuntokertoimilla seuraavasti:

Saksa: (tuntipalkka x 40 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Irlanti: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Ranska, tammikuu 1999–tammikuu 2005: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta; heinäkuusta 2005 eteenpäin: (tuntipalkka x 35 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Malta: (viikkopalkka x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdistynyt kuningaskunta: (tuntipalkka x kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset maksetut viikkotunnit kaikilla sektoreilla x 52,18 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdysvallat: (tuntipalkka x 40 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta.

Serbiassa määritetään vähimmäispalkka tuntia kohti. Muuntaminen tapahtuu seuraavasti: (nettotuntipalkka x 40 tuntia x 52,2 viikkoa) / 12 kuukautta. Määrään lisätään tämän jälkeen sovellettavat verot.

Silloin kun vähimmäispalkkaa maksetaan useammalta kuin 12 kuukaudelta vuodessa (kuten Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa, joissa palkkaa maksetaan 14 kuukaudelta), tietoja on mukautettu näiden maksujen huomioon ottamiseksi.

Vähimmäispalkkaa koskevat tiedot toimitetaan Eurostatille kansallisessa valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten maiden vähimmäispalkkoja koskevat, kansallisessa valuutassa olevat tiedot muunnetaan euroiksi kuukausittaisella valuuttakurssilla, joksi valitaan edellisen kuukauden lopun kurssi (esim. joulukuun lopun 2015 valuuttakurssia käytettiin tammikuun 1. päivän vähimmäispalkkatilastoihin vuonna 2016).

Maiden välisten hintaerojen vaikutusten poistamiseksi käytetään erityisiä muuntokertoimia, joita kutsutaan ostovoimapariteeteiksi (OVP). Kunkin maan kotitalouksien kulutusmenojen ostovoimapariteetteja käytetään muunnettaessa euroina tai kansallisena valuuttana ilmoitetut kuukausittaiset vähimmäispalkat yhteiseksi keinotekoiseksi yksiköksi, joka tunnetaan nimellä ostovoimastandardi (OVS). Jos edellisen viiteajanjakson ostovoimapariteetit eivät ole vielä saatavilla, käytetään sitä edeltävän vuoden ostovoimapariteetteja, ja sarja päivitetään, kun uudet tiedot ovat saatavilla.

Maat, joista ei laadita vähimmäispalkkatilastoja

Tammikuun 1. päivänä 2016 Tanskassa, Italiassa, Kyproksessa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä EFTA-maissa Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä ei ollut käytössä kansallista vähimmäispalkkaa. Kyproksessa hallitus päättää vähimmäispalkoista tiettyjen ammattialojen osalta. Tanskassa, Italiassa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä vähimmäispalkoista sovitaan toimialojen työehtosopimuksissa.

Keskimääräiset kuukausiansiot

Kuukausittaisia bruttoansioita koskevat tiedot sisältävät rahamääräiset korvaukset, joista ei ole vähennetty palkansaajalta kannettavia työnantajan pidättämiä veroja eikä sosiaaliturvamaksuja, ja ne koskevat vain kullakin palkanmaksujaksolla maksettuja bruttoansioita. Ne kerätään yleensä Nace Rev. 2:n pääluokkien B–S (teollisuus, rakentaminen ja palvelut lukuun ottamatta kotitalouksien toimintaa työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) kaikenkokoisista yrityksistä ja kaikista kokopäiväisistä palkansaajista. Tiedot kansallisten vähimmäispalkkojen osuudesta keskimääräisistä kuukausiansioista toimialoittain ja maittain ovat saatavilla liitteenä kohdassa metatiedot (englanniksi).

Taustaa

Monella EU:n perustajajäsenvaltioista on pitkät perinteet vähimmäispalkan varmistamisessa niille, jotka kuuluvat työvoiman huonoimmin palkattuihin. Sen sijaan monissa muissa jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja monissa EU:hun vuonna 2004 tai myöhemmin liittyneissä maissa vähimmäispalkkaa koskeva lainsäädäntö on uutta, ja 28 jäsenvaltiosta kuudessa vähimmäispalkkaa koskevaa lainsäädäntöä ei ollut lainkaan 1. tammikuuta 2016.

Viime vuosina monissa Euroopan maissa suhteellisen matalan palkan maksaminen on yleistynyt (palkkamaltti), ja monet palkansaajia edustavat ryhmät ovat väittäneet ostovoiman pienentyneen ja elintason laskeneen. Jotkut poliitikot, palkansaajien edustajat, sidosryhmät ja asiantuntijat kannattavat ns. eurooppalaisen vähimmäispalkan tai kansallisen vähimmäispalkan käyttöönottoa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Kansallinen vähimmäispalkkataso ei välttämättä muutu joka vuosi, eivätkä mukautukset aina johda vähimmäispalkkojen nostamiseen. Esimerkiksi Kreikassa vähimmäispalkka pieneni vuonna 2012 osana julkisen talouden säästötoimia. Kyseisenä vuonna kansallisten työehtosopimusten soveltaminen keskeytettiin ja vähimmäispalkka määritetään nyt hallituksen päätöksellä.

Katso myös

Earnings statistics (englanniksi)
Gender pay gap statistics (englanniksi)
Labour market and Labour force survey (LFS) statistics (englanniksi)
Labour market statistics at regional level (englanniksi)
Palkat ja työvoimakustannukset

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

Labour market statistics — Pocketbook, 2011 edition (englanniksi)
European Social Statistics — European Social Statistics, 2013 edition (englanniksi)

Keskeiset taulukot

Earnings, katso (englanniksi)

Minimum wages (tps00155)

Tietokanta

Earnings, katso (englanniksi)

Minimum wages (earn_minw)

Monthly minimum wages - bi-annual data (earn_mw_cur)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) — NACE Rev. 2 (from 2008 onwards) (earn_mw_avgr2)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) — NACE Rev. 1.1 (1999-2009) (earn_mw_avgr1)

Aihekohtainen osiot

Earnings (englanniksi)

Metodologia / Metatiedot

Minimum wages (ESMS metadata file — earn_minw_esms) (englanniksi)

Kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Minimum wage statistics: tables and figures (englanniksi)

Muut verkkosivustot