Archive:Vähimmäispalkkatilastot

Tilastotiedot poimittuhelmikuulta 2017. Tuoreimmat tilastotiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: Marraskuu 2017.

Kuvio 1: Vähimmäispalkat, tammikuu 2008 ja 2017
Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Kuvio 2: Vähimmäispalkat, tammikuu 2017
(OVS/kuukausi)
Lähde: Eurostat (earn_mw_cur)

Kuvio 3: Vähimmäispalkat osuutena bruttomääräisistä kuukausittaisista mediaaniansioista, 2014
(%)
Lähde: Eurostat (earn_ses_monthly) ja (earn_mw_cur)

Kuvio 4: Alle 105 % kuukausittaisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien työntekijöiden osuus, lokakuu 2010 ja 2014
(%)
Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2014 and Minimum wages; erityisesti tätä julkaisua varten tehdyt laskelmat; tiedot eivät ole saatavilla Eurostatin verkkotietokannassa

Tästä artikkelista käy ilmi, että vähimmäispalkan taso vaihtelee huomattavasti Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa. EU-maiden tilannetta verrataan myös ehdokasmaiden ja Yhdysvaltojen tilanteeseen.

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa viitataan kansallisiin vähimmäispalkkoihin. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella.

Vähimmäispalkat ovat yleensä kuukausittaisia bruttopalkkoja eli palkoista ei ole vähennetty tuloveroa eikä työntekijän maksettavaksi tulevia sosiaaliturvamaksuja. Tällaiset verot ja maksut vaihtelevat eri maissa.

Eurostat julkaisee kansalliset vähimmäispalkat puolivuosittain. Ne kuvastavat tilannetta kunakin vuonna 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Tästä syystä vähimmäispalkkoihin kyseisten kahden päivämäärän välillä tehdyt muutokset näkyvät vasta tietojen seuraavassa puolivuotisessa julkistuksessa.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kansallisten vähimmäispalkkojen vaihtelu

Tammikuussa 2017 EU:n jäsenvaltioiden vähimmäispalkat vaihtelivat 235 eurosta 1 999 euroon kuukaudessa

Tammikuussa 2017 EU:n 28 jäsenvaltiosta 22:ssa (poikkeuksia olivat Tanska, Italia, Kypros, Itävalta, Suomi ja Ruotsi) oli käytössä kansallinen vähimmäispalkka. Näin oli myös kaikissa EU:n ehdokasmaissa (Montenegrossa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, Albaniassa, Serbiassa ja Turkissa). Kuukausittainen vähimmäispalkka vaihteli 1. tammikuuta 2017 voimakkaasti jäsenvaltioiden välillä Bulgarian 235 eurosta Luxemburgin 1 999 euroon (ks. kuvio 1).

Kaikissa niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa kansallinen vähimmäispalkka oli käytössä, se oli vuonna 2017 suurempi (euroina ilmaistuna) kuin vuonna 2008, lukuun ottamatta Kreikkaa, jossa se oli 14 % pienempi. Vuosien 2008 ja 2017 välillä vähimmäispalkka suurin piirtein kaksinkertaistui Bulgariassa (kasvua 109 %) ja Romaniassa (99 %). Kasvu oli merkittävää myös Slovakiassa (80 %) ja kolmessa Baltian maassa eli Virossa(69 %), Latviassa (65 %) ja Liettuassa (64 %).

Vuonna 2008 EU:n ehdokasmaista ainoastaan Turkissa sovellettiin kansallista vähimmäispalkkaa. Se oli vuoteen 2017 mennessä noussut 35 % tammikuusta 2008, jolloin se oli 354 euroa.

Bruttomääräisen kuukausittaisen kansallisen vähimmäispalkan tason perusteella (euroina ilmaistuna) EU:n jäsenvaltiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään. EU:n ulkopuoliset maat esitetään erillisenä ryhmänä kuviossa 1.

• 'Ryhmässä 1’ kansalliset vähimmäispalkat olivat tammikuussa 2017alle 500 euroa kuukaudessa. EU:n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluivat Bulgaria, Romania, Latvia, Liettua, Tšekki, Unkari, Kroatia, Slovakia, Puola ja Viro. Niissä kansallinen vähimmäispalkka vaihteli Bulgarian 235 eurosta Viron 470 euroon.
• Ryhmässä 2' kansallinen vähimmäispalkka oli tammikuussa 2017 suurempi kuin 500 euroa mutta pienempi kuin 1 000 euroa kuukaudessa’. EU:n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluivat Portugali, Kreikka, Malta, Slovenia ja Espanja. Niissä kansallinen vähimmäispalkka vaihteli Portugalin 650 eurosta Espanjan 826 euroon.
• 'Ryhmässä 3’ kansalliset vähimmäispalkat olivat tammikuussa 2017 yli 1 000 euroa kuukaudessa. EU:n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluivat Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Alankomaat, Irlanti ja Luxemburg. Niissä kansalliset vähimmäispalkat vaihtelivat Yhdistyneen kuningaskunnan 1 397 eurosta Luxemburgin 1 999 euroon.
• Kaikissa EU:n ehdokasmaissa oli käytössä ryhmää 1 vastaava vähimmäispalkka, jonka suuruus vaihteli Albanian 155 eurosta Turkin 479 euroon. Yhdysvallat (1 192 euron kuukausittainen kansallinen vähimmäispalkka) kuuluu ryhmän 3.

Euroalueeseen kuulumattomien, vähimmäispalkkaa soveltavien EU:n jäsenvaltioiden (Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä EU:n ehdokasmaiden ja Yhdysvaltojen euroina ilmaistujen vähimmäispalkkojen tasoon ja sijoitukseen vaikuttavat valuuttakurssit, joita käytetään kansallisten valuuttojen muuntamiseen euroiksi.

Vähimmäispalkat ostovoimastandardeina

Vähimmäispalkkojen ero maiden välillä oli selvästi pienempi, kun otetaan huomioon hintatasojen erot

Kuviossa 2 vertaillaan bruttomääräisiä vähimmäispalkkoja ottamalla huomioon maiden hintatasojen erot ja laskemalla kotitalouksien kulutusmenojenostovoimapariteetit (OVP). Kuten voi odottaa, mukautus hintatasoon pienentää maiden välisiä eroja. Bruttomääräisen kuukausittaisen kansallisen vähimmäispalkan tason perusteella (OVS:ina ilmaistuna) EU:n jäsenvaltio voidaan jakaa kolmeen ryhmään. EU:n ulkopuoliset maat esitetään erillisenä ryhmänä kuviossa 2.

• 'Ryhmässä 1’ kansalliset vähimmäispalkat olivat tammikuussa 2017 alle 560 OVS. EU:n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluivat Bulgaria, Romania ja Latvia. Niissä kansallinen vähimmäispalkka vaihteli Bulgarian 501 OVS:stä Latvian 553 OVS:ään.
• Ryhmässä 2' kansallinen vähimmäispalkka oli tammikuussa 2017 ’ suurempi kuin 560 OVS mutta pienempi kuin 1 050 OVS. Tähän ryhmän kuului 12 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat Liettua, Tšekki, Viro, Slovakia, Kroatia, Unkari, Portugali, Kreikka, Puola, Espanja, Malta ja Slovenia. Niissä kansallinen vähimmäispalkka vaihteli Liettuan 625 OVS:stä Slovenian 1 012 OVS:ään.
• Ryhmässä 3 kansalliset vähimmäispalkat olivat tammikuussa 2017 yli 1 050 OVS. EU:n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluivat Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Ranska, Alankomaat, Belgia, Saksa ja Luxemburg. Niissä kansalliset vähimmäispalkat vaihtelivat Yhdistyneen kuningaskunnan 1 236 OVS:stä Luxemburgin 1 659 OVS:ään.
• Turkkia lukuun ottamatta neljässä jäljelle jäävässä EU:n ehdokasmaassa vähimmäispalkka vastasi ryhmän 1 vähimmäispalkkaa, ja se vaihteli Albanian 337 OVS:stä Montenegron 537 OVS:ään. Turkissa (jonka kansallinen vähimmäispalkka oli 962 OVS) ja Yhdysvalloissa (1 033 OVS) OVS:inä ilmaistu vähimmäispalkka vastasi ryhmän 2 vähimmäispalkkaa.

Ryhmään 1’ kuuluvissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suhteellisen pienet, on myös alempi hintataso, jolloin vähimmäispalkka on ostovoimastandardeina (OVS) ilmaistuna korkeampi. Toisaalta ryhmään 3' kuuluvissa maissa, joissa euromääräiset vähimmäispalkat ovat suuremmat, on myös korkeammat hinnat, minkä vuoksi ostovoimastandardeina ilmaistut vähimmäispalkat ovat suhteellisesti pienemmät. Hintatason mukautus tasoittaa osaltaan kolmen maaryhmän välisiä jyrkkiä eroja, jotka tulevat esiin mitattaessa vähimmäispalkkoja euroissa.

EU:n jäsenvaltioiden väliset erot vähimmäispalkassa laskivat euroilla mitatusta suhteesta 1:8,5 (jolloin euroina ilmaistu korkein vähimmäispalkka oli 8,5 kertaa suurempi kuin alin) suhteeseen 1:3,3 (jolloin ostovoimastandardeina ilmaistuna korkein vähimmäispalkka oli 3,3 kertaa suurempi kuin alin). EU:n jäsenvaltioissa kuukausittainen vähimmäispalkka vaihteli tammikuussa 2017 Bulgarian 501 OVS:stä Luxemburgin 1 659 OVS:ään.

Vähimmäispalkkojen ilmaiseminen eurojen sijasta OVS:inä muuttaa maiden sijoitusta. Joidenkin maiden osalta sijaluku nousee ja toisten osalta laskee. Sijoituksen osalta EU:n jäsenvaltioita ja kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä EU:n ulkopuolisia maita käsitellään yhdessä. Viron ja Irlannin sijaluku laski neljällä, kun tulokset ilmoitettiin OVS:inä. Espanjan sijaluku laski kolmella, Kreikan ja Portugalin kahdella ja Bulgarian, Alankomaiden, Slovakian, Montenegron ja Serbia yhdellä. Sen sijaan hintatason huomioon ottaminen nosti seuraavien maiden sijoitusta: Turkki (nousi neljä sijaa), Saksa, Unkari ja Puola (kolme sijaa), entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (kaksi sijaa) ja Belgia, Ranska, Kroatia, Romania ja Slovenia (yksi sija). Muiden maiden sijoitus pysyi samana riippumatta siitä, ilmoitettiinko vähimmäispalkat euroina vai OVS:inä.

Vähimmäispalkka suhteessa bruttomääräisiin kuukausittaisiin mediaaniansioihin

Kuviossa 3 tarkastellaan kansallisen vähimmäispalkan osuutta bruttomääräisistä kuukausittaisista mediaaniansioista.

Lähtökohdaksi otettiin euroina ilmaistu kansallinen vähimmäispalkka 1. tammikuuta 2014, ja laskettiin sen osuus vuoden 2014 ansiorakennetutkimuksen mukaisista bruttomääräisistä kuukausittaisista mediaaniansioista. Tammikuussa 2014 EU:n jäsenvaltioiden bruttomääräinen vähimmäispalkka vaihteli 39,4 %:sta 63,7 %:iin vuoden 2014 bruttomääräisistä kuukausittaista mediaaniansioista.

Vähimmäispalkkaa saavien osuus

Vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden osuus voi vaihdella voimakkaasti eri maiden välillä. Yhdistämällä kahdesta viimeisimmästä joka neljäs vuosi järjestettävästä ansiorakennetutkimuksesta (lokakuu 2010 ja 2014) saadut mikrotiedot kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin vähimmäispalkkatasoihin voidaan laatia estimaatti (kuvio 4). Vertailukelpoisuuden vuoksi tiedot on rajattu koskemaan vähintään 21-vuotiaita kokoaikaisia työntekijöitä, jotka työskentelevät vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Mukaan ei ole otettu myöskään julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa tai pakollisen sosiaalivakuutuksen alalla työskenteleviä (NACE Rev. 2 pääluokka O). Ansiorakennetutkimuksen perusteella lasketut kuukausiansiot eivät sisällä ylityöhön tai vuorotyöhön liittyviä korvauksia.

Lokakuussa 2014 niistä EU:n jäsenvaltioista, joissa vähimmäispalkka on käytössä, seitsemässä alle 105 % kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien palkansaajien osuus oli yli 7,0 %. Nämä maat olivat Slovenia (19,1 %), Romania (14,3 %), Puola (11,5 %), Ranska ja Liettua (molemmissa 9,5 %), Bulgaria (8,8 %) ja Latvia (7,9 %). Espanjassa (0,2 %) alle 105 % kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevia oli vähiten, kun taas muissa 10 jäsenvaltiossa alle kyseisen määrä ansaitsevia oli 2,3 %:n (Tšekki) ja 6,1 %:n (Luxemburg) välillä.

Vähimmäispalkkaa saavien osuuden kehittyminen

Vuosien 2010 ja 2014 välillä alle 105 % kansallisesta vähimmäispalkasta ansaitsevien palkansaajien osuus nousi yli 2 prosenttiyksikköä Romaniassa (9,9 prosenttiykiskköä) ja Bulgariassa (5,4). Osuus sen sijaan laski yli 2 prosenttiyksikköä Irlannissa (-5,2), Liettuassa (-4,2), Luxemburgissa (-4,1 points), Latviassa (-3,9 points) ja Slovakiassa (-2,2).

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Kansalliset kuukausittaiset vähimmäispalkat

Eurostatin julkaisemissa vähimmäispalkkatilastoissa vähimmäispalkoilla tarkoitetaan kuukausittaisia kansallisia vähimmäispalkkoja. Julkaistavat tiedot koskevat kunakin vuonna 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta voimassa olevia vähimmäispalkkoja. Vähimmäisperuspalkka määritetään tunti-, viikko- tai kuukausipalkkana, ja tämä vähimmäispalkka pannaan täytäntöön lainsäädännössä (viranomaiset) tavallisesti työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tai suoraan kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella. Kansallista vähimmäispalkkaa sovelletaan tavallisesti maan kaikkiin palkansaajiin tai vähintäänkin suurimpaan osaan heistä. Tiedot ilmoitetaan bruttopalkkana. Kattavat vähimmäispalkkaa koskevat maakohtaiset tiedot ovat saatavilla liitteenä kohdassa metadata (englanniksi).

Niiden maiden osalta, joissa vähimmäispalkkaa ei ilmoiteta bruttomääräisenä, nettomääräiseen vähimmäispalkkaan lisätään sovellettavat verot. Näin on tehty Montenegron ja Serbian kohdalla.

Niiden maiden osalta, joissa kansallista vähimmäispalkkaa ei määritetä kuukausittaisena (vaan esim. tunti- tai viikkopalkkana), määrät muunnetaan kuukausittaisiksi näiden maiden toimittamilla muuntokertoimilla seuraavasti:

Saksa: (tuntipalkka x 39,1 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta (arvo 39,1 viittaa kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisiin viikkotyötunteihin NACE Rev. 2:n pääluokissa B–S, arvo on saatu neljännesvuosittaisesta ansiorakennetutkimuksesta);

Irlanti: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Ranska: tammikuu 1999–tammikuu 2005: (tuntipalkka x 39 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta; heinäkuusta 2005 eteenpäin: (tuntipalkka x 35 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Malta: (viikkopalkka x 52 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdistynyt kuningaskunta: (tuntipalkka x kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset maksetut viikkotunnit kaikilla sektoreilla x 52,18 viikkoa) / 12 kuukautta;

Yhdysvallat: (tuntipalkka x 40 tuntia x 52 viikkoa) / 12 kuukautta.

Serbiassa kansallinen vähimmäispalkka määritetään nettona tuntia kohti. Muuntaminen tapahtuu seuraavasti: (nettotuntipalkka x 40 tuntia x 52,2 viikkoa) / 12 kuukautta. Määrään lisätään tämän jälkeen sovellettavat verot.

Silloin kun vähimmäispalkkaa maksetaan useammalta kuin 12 kuukaudelta vuodessa (kuten Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa, joissa palkkaa maksetaan 14 kuukaudelta), tietoja on mukautettu näiden maksujen huomioon ottamiseksi.

Vähimmäispalkkaa koskevat tiedot toimitetaan Eurostatille kansallisessa valuutassa. Euroalueen ulkopuolisten maiden vähimmäispalkkoja koskevat, kansallisessa valuutassa olevat tiedot muunnetaan euroiksi kuukausittaisella valuuttakurssilla, joksi valitaan edellisen kuukauden lopun kurssi (esim. joulukuun lopun 2016 valuuttakurssia käytettiin 1. tammikuuta 2017 vähimmäispalkkojen laskemiseen euroina).

Maiden välisten hintaerojen vaikutusten poistamiseksi käytetään erityisiä muuntokertoimia, joita kutsutaan ostovoimapariteeteiksi (OVP). Kunkin maan kotitalouksien kulutusmenojen ostovoimapariteetteja käytetään muunnettaessa euroissa tai kansallisessa valuutassa ilmoitetut kuukausittaiset vähimmäispalkat yhteiseksi keinotekoiseksi yksiköksi, joka tunnetaan nimellä ostovoimastandardi (OVS). Jos edellisen viiteajanjakson ostovoimapariteetit eivät ole vielä saatavilla, käytetään sitä edeltävän vuoden ostovoimapariteetteja, ja sarja päivitetään, kun uudet tiedot ovat saatavilla.

Maat, joista ei laadita vähimmäispalkkatilastoja

Tammikuun 1. päivänä 2017 Tanskassa, Italiassa, Kyproksessa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa ei ollut käytössä kansallista vähimmäispalkkaa. Sama päti EFTA-maihin Islantiin, Norjaan ja Sveitsiin. Kyproksessa hallitus päättää vähimmäispalkoista tiettyjen ammattialojen osalta. Tanskassa, Italiassa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä vähimmäispalkoista sovitaan toimialojen työehtosopimuksissa.

Bruttomääräiset kuukausittaiset mediaaniansiot

Bruttomääräisiä kuukausittaisia mediaaniansioita koskevat tiedot perustuvat viimeisimpään ansiorakennetutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2014 (tutkimus tehdään joka neljäs vuosi). Mediaaniansioita koskevat tiedot kattavat sellaisten palkansaajien (pl. harjoittelijat)’ vuotuiset bruttoansiot, jotka työskentelevät vähintään kymmenen työntekijää työllistävissä yrityksissä millä tahansa toimialalla paitsi maa-, metsä- ja kalataloudessa (NACE Rev. 2:n pääluokka A), julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa tai pakollisen sosiaalivakuutuksen alalla (NACE Rev. 2:n pääluokka O). Mediaaniansioilla' tarkoitetaan tulotasoa, joka jakaa työntekijät tasan kahteen ryhmään: puolet työntekijöistä ansaitsee sitä vähemmän ja puolet enemmän. Bruttomääräisillä kuukausiansioilla tarkoitetaan kokoaikaisten ja osa-aikaisten palkansaajien palkkoja viitekuukauden aikana (yleensä lokakuu 2014) ennen veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Palkat sisältävät ylityökorvaukset, vuorotyölisät, päivärahat, palkanlisät (bonukset) ja palkkiot. Osa-aikaisten palkansaajien bruttomääräiset kuukausiansiot on muunnettu kokoaikaisiksi ennen kuin niille on annettu keskiarvoa laskettaessa sama painoarvo kuin kokoaikaisten palkansaajien ansioille. Osa-aikaisten palkansaajien jättäminen bruttomääräisiä kuukausittaisia mediaaniansioita koskevien laskelmien ulkopuolelle vaikuttaa vähimmäispalkkojen osuuteen mediaaniansioista yli 5 prosenttiyksikköä Alankomaissa (49 %, muutoin 56 %), Saksassa (47 %, muutoin 53 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (44 %, muutoin 49 %).

Euroalueen ulkopuolisten maiden tietojen muuntamisessa euroiksi käytettiin vuoden 2014 keskimääräisiä vaihtokursseja. Tiedot kansallisten vähimmäispalkkojen osuudesta keskimääräisistä kuukausiansioista toimialoittain ja maittain ovat saatavilla liitteenä kohdassa metadata (englanniksi).

Taustaa

Monella EU:n perustajajäsenvaltioista on pitkät perinteet vähimmäispalkan varmistamisessa niille, jotka kuuluvat työvoiman huonoimmin palkattuihin. Sen sijaan monissa muissa jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja monissa EU:hun vuonna 2004 tai myöhemmin liittyneissä maissa vähimmäispalkkaa koskeva lainsäädäntö on uutta, ja 28 jäsenvaltiosta kuudessa vähimmäispalkkaa koskevaa lainsäädäntöä ei ollut lainkaan 1. tammikuuta 2017.

Viime vuosina monissa Euroopan maissa suhteellisen matalan palkan maksaminen on yleistynyt (palkkamaltti), ja monet palkansaajia edustavat ryhmät ovat väittäneet ostovoiman pienentyneen ja elintason laskeneen. Jotkut poliitikot, palkansaajien edustajat, sidosryhmät ja asiantuntijat kannattavat ns. eurooppalaisen vähimmäispalkan tai kansallisen vähimmäispalkan käyttöönottoa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Kansallinen vähimmäispalkkataso ei välttämättä muutu joka vuosi, eivätkä mukautukset aina johda vähimmäispalkkojen nostamiseen. Esimerkiksi Kreikassa vähimmäispalkka pieneni vuonna 2012 osana julkisen talouden säästötoimia. Kyseisenä vuonna kansallisten työehtosopimusten soveltaminen keskeytettiin ja vähimmäispalkka määritetään nyt hallituksen päätöksellä.

Katso myös

• Earnings statistics (englanniksi)
• Gender pay gap statistics (englanniksi)
• Labour market and Labour force survey (LFS) statistics (englanniksi)
• Labour markets at regional level (englanniksi)
• Palkat ja työvoimakustannukset

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

• European social statistics — European social statistics, 2013 edition (englanniksi)
• Labour market statistics — Pocketbook, 2011 edition (englanniksi)

Keskeiset taulukot

• Earnings, katso (englanniksi):

Minimum wages (tps00155)

Tietokanta

• Earnings, katso (englanniksi):

Minimum wages (earn_minw)

Monthly minimum wages - bi-annual data (earn_mw_cur)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) — NACE Rev. 2 (from 2008 onwards) (earn_mw_avgr2)

Monthly minimum wage as a proportion of average monthly earnings (%) — NACE Rev. 1.1 (1999-2009) (earn_mw_avgr1)

Aihekohtaiset osiot

• Earnings (englanniksi)

Metodologia / Metatiedot

• Minimum wages (ESMS metadata file — earn_minw_esms) (englanniksi)

Kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

• Minimum wage statistics: tables and figures (englanniksi)

Muut verkkosivustot

• Eurofound — European Industrial Relations Observatory (EIRO) (englanniksi)
• International Labour Organisation (ILO) (englanniksi)