Vaaralliset ilmaseokset, huurut ja sumut
Työterveys ja työturvallisuus

Vaaralliset ilmaseokset ovat yleensä näkymättömiä ja johtuvat koko ilman tai sen osan koostumuksen muuttumisesta erityisesti suljetussa tai huonosti tuuletetussa tilassa. Ne voivat johtua tavaroiden vuodosta, tuotteiden ja ympäristön välisestä kemiallisesta reaktiosta tai jostakin prosessista. Tämän seurauksena ilma voi olla myrkyllistä ja aiheuttaa vaurioita keuhkoille tai limakalvoille. Joissakin tapauksissa ilmassa ei välttämättä ole tarpeeksi happea, mikä johtaa tukehtumiseen.

Aineista erittyy huuruja, kun niihin kohdistetaan prosesseja (esim. kun niitä lämmitetään). Jotkut huurut ovat pelkästään ärsyttäviä, kun taas toiset voivat olla myrkyllisiä.

Sumut ovat ainehiukkasia, jotka kantautuvat ilmassa (tavallisesti vesi-)pisaroissa. Ne voivat laskeutua lattioille ja tehdä niistä liukkaita, tai laskeutua ikkunoihin ja valaisimiin heikentäen siten näkyvyyttä.

Sekä huurut että sumut voivat olla vaarallisia sisäänhengitettyinä.

Vaarallisia ilmaseoksia voi olla monissa tiloissa. Niistä tavallisimpia ovat

• hiilidioksidi panimoissa ja tislaamoissa (erittyy käymisen aikana)
• hiilimonoksidi ajoneuvosuojissa
• happivaje lastiruumissa tai konteissa
• asetoni elintarviketehtaissa
• bentseeni öljyntuotantolaitoksissa
• metanoli tislaamoissa ja öljyntuotantolaitoksissa
• etyylialkoholi tislaamoissa ja panimoissa
• sisällöstä kontin sisään erittyvät kaasut, kuten formaldehydi, tolueeni, bentseeni, ksyleeni tai hiilimonoksidi. Ks. Kaasun pitoisuusmittauslaitteisto

Muista: huurut voivat pysyä sammioissa, säiliöissä, tynnyreissä jne. kauan sen jälkeen, kun sisältö on poistettu. Ole erityisen varovainen astuessasi suljettuun tai huonosti tuuletettuun tilaan.

Kaasutteet ovat vaarallisia aineita, joita kohtaat mitä todennäköisimmin työssäsi. Niitä käytetään konteissa jyrsijöiden ja tuhohyönteisten torjumiseen. Kaasutteita käytetään usein ennen kuin kontit laivataan EU:hun. Jos kontteja ei saapumisen jälkeen tuuleteta kunnolla, huurut voivat muodostaa vakavia vaaroja niissä työskenteleville virkailijoille. Kaasutteita on kolmea yleistä tyyppiä, joista kuhunkin liittyy omat erityisvaaransa:

Metyylibromidi (bromimetaani): Erittäin myrkyllinen kemikaali, jota käytetään yleisesti kaasutteena erityisesti pintamaata tai puutavaraa sisältävissä konteissa. Vaikka metyylibromidi on erittäin myrkyllistä, myrkytysoireiden kehittyminen saattaa kestää useita tunteja. Oireita ovat muun muassa seuraavat:

• ihon syöpyminen johtuen pitkäaikaisesta kosketuksesta kemikaalin nestemäiseen muotoon
• nesteen kertyminen keuhkoihin johtuen höyryn sisäänhengittämisestä
• vauriot aivoille ja hermostolle sekä mahdollisesti munuaisille.

Jo lyhytaikainen altistuminen metyylibromidihuuruille voi aiheuttaa vaivoja, kuten päänsärkyä, silmien aristusta, vatsakipuja ja jalkojen puutumista. Vaikutukset voivat kestää useita päiviä, mutta niiden vakavuus riippuu pitoisuudesta ja altistuksen kestosta. Pitkäaikainen altistuminen metyylibromidille voi johtaa jopa kuolemaan.

Alumiinifosfidi (fosfiini): Alumiinifosfidipellettejä käytetään elintarvikkeita, tupakkaa ja muita herkästi pilaantuvia tavaroita sisältävien konttien kaasuttamiseen niiden ollessa kuljetettavina. Pelletit haurastuvat matkan aikana, jolloin niistä vapautuu fosfiinikaasua, joka hävittää tuholaiset ja hajoaa sitten kahdessa kolmessa viikossa. Vaaratilanne syntyy, jos

• kaasutuksesta ei ole vielä kulunut kahta tai kolmea viikkoa; tai
• pelletit on sijoitettu suljettuun tilaan, jossa ne eivät pysty tehokkaasti hajoamaan; tai
• kaasutustiedot puuttuvat tai ne eivät ole saatavilla.

Väärin kaasutettuja kontteja tuodaan silloin tällöin Afrikasta, Etelä-Amerikasta sekä Lähi- ja Kaukoidästä. Fosfiinikaasu on väritöntä, mutta sillä on epämiellyttävä pilaantunutta kalaa muistuttava haju. Sisäänhengitettynä se voi tulehduttaa hengitystiet ja vaikuttaa keskushermostoon. Oireita ovat muun muassa vapina, pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vatsakivut. Vakavat myrkytykset voivat johtaa jopa koomaan tai kuolemaan.

Vetysyanidi: Tätä kaasutetta käytetään harvemmin kuin metyylibromidia ja alumiinifosfidia, mutta se on erityisen vaarallista. Sillä on mantelia muistuttava haju. Jo alhaisina pitoisuuksina se voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsakipuja ja johtaa tajuttomuuteen ja halvaantumiseen. Suuret pitoisuudet voivat sisäänhengitettyinä aiheuttaa nopeasti kuoleman.

Kaasutettujen säiliöiden käsittely: ks. Turvallinen työskentely satama- ja rahtialueilla - Lastien ja konttien tutkiminen.

Vaaralliset ilmaseokset, huurut ja sumut aiheuttavat yleensä vahinkoa sen jälkeen, kun ne ovat joutuneet hengitysjärjestelmään ja vaurioittavat sitä kautta keuhkoja, aivoja, hermostoa ja muita elimiä. Niistä voi kuitenkin aiheutua myös muita vaaroja:

• keuhkojen ja limakalvojen vahingoittuminen
• hypoksia joko hiilimonoksidin/-dioksidin esiintymisen tai hapenpuutteen vuoksi
• lattioiden liukkaus, jos ne laskeutuvat lattialle
• näkyvyyden heikkeneminen, jos ne laskeutuvat valaisimiin ja ikkunoihin
• tulipalo, jos ne joutuvat kosketuksiin tietyntyyppisten sähkölaitteiden kanssa
• leimahdus tai räjähdys, jos ne syttyvät.

Suljetuissa tiloissa saattaa olla vaarallisia huuruja tai kaasuja, esimerkiksi kun työskennellään aluksella. Käytä kaasun pitoisuusmittauslaitteistoa, jotta ilman happipitoisuus ja vaarallisten huurujen esiintyminen voidaan tarkistaa.

Koska monet huurut ja eräät sumut ovat näkymättömiä, on tärkeintä tietää, missä ja milloin niitä saattaa syntyä.

Elinkeinonharjoittajien tiloissa olevilla vaara-alueilla on usein varoituksia. Käytä hengityksensuojainta, jos asianmukaista tuuletusta ei ole ja on pakko työskennellä tiloissa, joissa sumuja tai huuruja todennäköisesti syntyy.

Varoitukset:

• Pölynaamarit eivät suojaa huuruilta ja sumuilta.
• Hengityksensuojaimia saavat käyttää vain koulutetut virkamiehet.

Suljetuissa tiloissa saattaa olla vaarallisia huuruja tai kaasuja, esimerkiksi kun työskennellään aluksella. Käytä kaasun pitoisuusmittauslaitteistoa, jotta ilman happipitoisuus ja vaarallisten huurujen esiintyminen voidaan tarkistaa.

Syttyviä kaasuja, höyryjä ja sumuja tuotetaan tai käytetään monissa teollisissa prosesseissa. Jos niitä ei valvota kunnolla, ne voivat aiheuttaa vakavia räjähdyksiä tai tulipaloja. Tiloja, joissa esiintyy tällaisia ilmaseoksia, kutsutaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. Ne on luokiteltu seuraavasti:

• tilaluokka 0, jos tilassa esiintyy jatkuvasti ilman ja kaasun muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos;
• tilaluokka 1, jos räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy tilassa todennäköisesti; ja
• tilaluokka 2, jos räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on epätodennäköistä ja kestää esiintyessään vain lyhyen ajan.

Tärkein vaatimus tällaisissa tiloissa on estää ilmaseoksen mahdollinen syttyminen poistamalla kaikki mahdolliset syttymislähteet.

Toiset syttymislähteet ovat itsestään selviä, kuten tulitikut, sytyttimet ja palavat savukkeet, mutta toiset ovat vähemmän ilmeisiä. Syttyvät ilmaseokset voi sytyttää myös

• moottoriajoneuvo
• sähkölaite (verkkovirta-, akku- tai paristokäyttöinen)
• kipinä käsityökalusta
• tietyntyyppinen matkapuhelin tai radio.

Aina kun jotain sähkölaitetta tai käsityökalua on käytettävä räjähdysvaarallisessa tilassa, tarvitaan erityisvarotoimenpiteitä. Ota selvää elinkeinonharjoittajan turvallisuussäännöistä ja noudata niitä.

Käytä luonnostaan vaarattomia varusteita aina, kun on olemassa vaara, että ilmaseos saattaa olla syttyvä.

Katso Turvalamput ja luonnollisesti vaarattomat laitteet.