Pölyt ja nanohiukkaset
Työterveys ja työturvallisuus

Ilmaisulla ”pöly” ei ole tarkkaa tieteellistä merkitystä, mutta se määritellään tavallisesti kiinteäksi aineeksi, joka on hajonnut tomumaiseksi jauheeksi tai pienhiukkasiksi. Kun määritetään, onko pöly vaarallista, hiukkaskoko on yhtä tärkeä tekijä kuin pölyn luonne. Yleensä sellaiset pölyt ovat vaarallisimpia, joiden hiukkaset ovat erittäin pieniä eivätkä näy paljaalla silmällä, kuten hienojakeinen jauhe. Tämän tyyppiset hiukkaset ovat riittävän pieniä sisään hengitettäviksi mutta samalla riittävän isoja, jotta ne jäävät kiinni keuhkokudokseen eivätkä poistu uloshengityksen mukana. Kuitenkin eräät aineet (kuten asbesti) tuottavat erittäin karkeaa pölyä, jonka hiukkaset ovat suuria, mutta nekin voivat olla vaarallisia.

Muista: aineista voi syntyä pölyä, jonka hiukkaskoko vaihtelee – vaikka näkyvissä on vain suuria pölyhiukkasia tai rakeita, läsnä voi olla myös pienhiukkasia.

Nanomateriaalit: Monissa nykyaikaisissa prosesseissa käytetään nanomateriaaleja. Ne ovat erityisen vaarallisia, sillä ne voivat imeytyä ihon läpi suoraan verenkiertoon ja keuhkokalvojen läpi, jos niitä hengitetään sisään. Niitä olisi pidettävä terveydelle vaarallisina riippumatta siitä, mistä materiaalista ne on tehty. Tavanomaiset suojavarusteet eivät anna riittävää suojaa. Ota yhteys laboratorioon, ennen kuin tällainen tuote avataan tai siitä yritetään ottaa näyte.

Myrkylliset pölyt: Näitä syntyy yleensä työskenneltäessä myrkyllisten aineiden (esimerkiksi lyijyä, elohopeaa, kromia taikka fentanyylin tai sen analogien kaltaisia myrkyllisiä orgaanisia aineita sisältävien kemikaalien) kanssa. Sisään hengitettyinä ne voivat vahingoittaa keuhkoja tai joutua verenkiertoon ja levitä siten kaikkialle kehoon. Fentanyylit ja muut synteettiset opioidit voivat aiheuttaa erittäin nopeasti hengityselimistön vajaatoimintaa ja heikentää tajunnan tilaa. Katso Valvotut huumausaineet.

Haitalliset pölyt: Haitallisia pölyjä voi syntyä muun muassa seuraavien aineiden käsittelyssä:

• jauhot/jyvät
• hartsi
• tupakka
• sokeri
• paperi
• kuivatut elintarvikkeet
• sementti
• sahanpuru
• kahvinpavut ja tee
• hiilimusta (esimerkiksi kopiokoneiden ja tulostinten väriaineena).

Tällaiset pölyt aiheuttavat yleensä vain ärsytystä, mutta suurina pitoisuuksina ne voivat olla vaarallisia terveydelle. Kovapuupöly aiheuttaa syöpää (katso 7 kohta).

Joissakin tiloissa työskentely voi altistaa kannabispölylle (kuten virallisessa varastossa). Tällaista pölyä ei pidetä erityisen vaarallisena, koska se ei imeydy helposti elimistöön ja pitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Syttyvät pölyt: Syttyvät pölyt kulkeutuvat ilmassa pilvinä, ja helposti syttyvinä ne voivat aiheuttaa leimahduksen tai räjähdyksen. Ne voivat syttyä kipinästä tai avoliekistä tai jopa jos ne laskeutuvat kuumalle pinnalle. Kun syttyvä pöly laskeutuu ja syttyy, se voi leimahtaa tai vain kyteä pitkään sen jälkeen, kun syttymislähde on poistettu. Räjähdyksen jälkeen syttyvät pölyt voivat levittyä laajalle alueelle, mikä lisää vakavan tulipalon riskiä.

On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että joutuisit työssäsi tekemisiin syttyvien pölyjen kanssa.

Haitallisia pölyjä voi olla lähes missä tahansa. Yleisimpiä niistä ovat

• paperipöly postinlajittelukeskuksissa ja paperikaupoissa
• sementtipöly rakennustyömailla
• erilaiset pölyt satamissa, kuivasatamissa ja elinkeinonharjoittajien tiloissa
• pölyt kopiointi- ja tulostustiloissa.

Myrkyllisiä tai syttyviä pölyjä voi olla vaarallisina pitoisuuksina myös paikoissa, joissa lastataan, puretaan tai siirretään irtolastia (kuten jyviä, malmia, hiiltä jne.).

Pölyt vahingoittavat yleensä keuhkoja ja hengityselimiä, mutta eräät tyypit voivat aiheuttaa syöpää. Tärkeimpiä vaarallisten pölyjen hengittämiseen liittyviä sairauksia ovat seuraavat:

Hyvänlaatuinen pölykeuhko. Sairaus aiheutuu näennäisesti harmittomien pölyjen hengittämisestä, kun niitä kerrostuu keuhkoihin siinä määrin, että ne näkyvät röntgenkuvissa. Ne eivät vahingoita keuhkokudosta, joten sairaus ei vammauta. Tila liittyy yleensä metalleista, kuten raudasta ja tinasta, peräisin olevaan pölyyn.

Pölykeuhko. Pölykeuhko on yhteinen nimitys ryhmälle kroonisia keuhkosairauksia, jotka aiheutuvat tiettyjen mineraalipölyjen hengittämisestä. Termi käsittää useita sairauksia, jotka on nimetty sairauden aiheuttaneen pölyn mukaan. Parhaiten tunnettuja ovat

• asbestoosi (asbestipölystä) – katso asbesti
• silikoosi (piidioksidipölystä)
• talkoosi (talkkipölystä).

Keuhkotulehdus. Keuhkokudoksen tai keuhkoputken haarojen tulehdus aiheutuu pääasiassa tiettyjen metallipölyjen hengittämisestä. Oireet ovat samankaltaiset kuin keuhkokuumeessa, mutta niiden vakavuus vaihtelee sen mukaan, mitä metallia on hengitetty. Yleisimpiä aiheuttajia ovat kadmium- ja berylliumpölyt.

Keuhkopussin mesoteliooma. Keuhkokasvain, joka aiheutuu pääasiassa asbestialtistuksesta (katso asbesti).

Keuhkosyöpä. Tämäkin voi johtua asbestialtistuksesta (katso asbesti).

Työterveys- ja työturvallisuussäännöksissä on asetettu altistusrajat useimpia pölyjä, myös haitallisia pölyjä, varten. Lisätietoa saa kansallisista ohjeista ja EU:n lainsäädännöstä.

Sinulla on kuitenkin useimmissa tapauksissa luultavasti vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa pölyn lähteeseen, joten toteuta kaikki varotoimet riskin pienentämiseksi. Toimi seuraavasti:

• Käytä suodatinsuojainta tai naamaria.
• Varmista mahdollisuuksien mukaan, että työtila on hyvin tuuletettu.
• Jos pölynpoistolaitteita on saatavilla, varmista, että niitä käytetään.
• Rajoita pölyille altistumista.
• Käy säännöllisesti terveystarkastuksessa.
• Poistu saastuneelta alueelta heti, jos välittömiä oireita ilmenee.

Muista: pölyisessä tilassa ei pidä viipyä yhtään pitempään kuin on ehdottoman tarpeen työn tekemiseksi – vaikka käytät hengityksensuojainta.