Asbesti
Työterveys ja työturvallisuus

Asbesti on luonnossa esiintyvä kuitumineraali, joka voidaan erottaa ohuiksi, kestäviksi langoiksi. Asbestia on käytetty laajasti useilla teollisuudenaloilla, sillä kuidut ovat erinomaista eristettä: ne ovat lämmön-, tulen- ja kemikaalinkestäviä eivätkä johda sähköä. Usein asbestia on käytetty lisäämään sementin tai muiden materiaalien lujuutta.

Asbesti on kuitenkin erittäin vaarallista, ja kemikaalien luokituksesta, pakkaamisesta ja merkinnöistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 se on luokiteltu kategorian 1A syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Jos asbestia sisältävä tuote rikkoutuu, siitä saattaa joutua hengitysteihin pieniä kuituja, jotka ajan myötä aiheuttavat esimerkiksi asbestoosin kaltaisia sairauksia, mesotelioomaa tai muita syöpäsairauksia.

Asbestia on useaa lajia:

• aktinoliitti
• amosiitti (ruskea asbesti)
• antofylliitti
• krysotiili (valkoinen asbesti)
• krokidoliitti (sininen asbesti)
• tremoliitti.

Krokidoliitti ja amosiitti ovat asbestin vaarallisimpia muotoja – ne muodostavat hengitettyinä suurimman riskin terveydelle. Krokidoliitti on vaiheittain poistettu käytöstä 1970-luvulta lähtien. Sitä on kuitenkin vielä paljon jäljellä vanhoissa rakenteissa.

Muista: asbesti ei aiheuta haittaa kenellekään, jollei siihen kosketa. Se on vaarallista vain, jos sitä leikataan, porataan tai vaurioitetaan jollain tavalla.

Asbestia on edelleen joissakin rakennuksissa eristeenä, ja sitä on käytetty myös jarrupäällysteissä sekä putkien ja kattiloiden lämpöeristämiseen (esim. aluksilla). Joissakin vanhoissa rakennuksissa asbestia on edelleen, mutta se poistetaan peruskunnostuksen yhteydessä. Asbestin käyttö on nykyisin yleensä hyvin vähäistä, koska vähemmän vaarallisia vaihtoehtoja on tullut saataville. Asbestia voi edelleen olla joissakin vanhoissa rakennuksissa, joissa saatat joutua työskentelemään tai vierailemaan – kuten tislaamoissa – ja joillakin erityisesti EU:n ulkopuolisista maista tulevilla aluksilla.

Asbesti on vaarallista vain, jos se rikkoutuu ja sen kuituja joutuu ilmaan asbestipölynä. Hengitysteihin joutuessaan nämä kuidut voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. Sairaudet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia ihmisillä, jotka eivät ole altistuneet suurille määrille asbestia. Etupäässä niitä kehittyy ihmisille, jotka tekevät tai ovat tehneet säännöllisesti työtä asbestin parissa.

• Asbestoosi on keuhkon palautumatonta arpeutumista, joka johtaa vakaviin hengitysvaikeuksiin. Se voi kehittyä edelleen senkin jälkeen, kun asbestialtistus on lakannut.
• Keuhkosyöpä. Säännöllisesti asbestin kanssa työtä tekevillä on muita korkeampi riski sairastua keuhkosyöpään. Katso myös Syöpää aiheuttavat aineet.
• Mesoteliooma on keuhkopussin tai vatsakalvon parantumaton syöpä. Sen esiintyvyys koko väestössä on hyvin pieni, mutta asbestityöntekijöillä on muita suuremmat mahdollisuudet sairastua siihen.

Asbestiin liittyvät sairaudet kehittyvät hyvin hitaasti. Voi kestää 10–20 vuotta ennen kuin asbestoosin oireet ilmestyvät, ja jopa 40 vuotta ennen kuin ensimmäiset merkit asbestiin liittyvästä syövästä ilmenevät.

Se vaihtelee. Kuitujen koko on kriittinen tekijä. Kuitujen on oltava riittävän pieniä hengitettäviksi ja samalla liian suuria poistuakseen uloshengityksen mukana. Tämän takia krokidoliitti- ja amosiittikuidut ovat yleensä vaarallisimpia. Vaaralliset kuidut määritellään direktiivissä 2009/148/EY. On kuitenkin turvallisempaa olettaa, että kaikki asbestikuidut ovat vaarallisia! Vaarallisia ne ovat kuitenkin vain hengitettyinä – asbestin saastuttaman veden ei ole todistettu aiheuttaneen sairauksia.

Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan 1. tammikuuta 2005 alkaen direktiivillä 1999/77/EY. Lisäksi asbestin louhinta ja asbestituotteiden valmistaminen ja jalostaminen on kielletty direktiivillä 2003/18/EY.

Ensisijainen ongelma on kuitenkin altistuminen asbestille poisto-, purku-, huolto- ja ylläpitotöiden yhteydessä.

Kaiken tyyppistä altistusta asbestille eri muodoissaan säännellään tiukasti työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, 30 päivänä marraskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/148/EY.

Direktiivin 8 artiklan mukaan työnantajien on huolehdittava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, kun se kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna ylittää 0,1 kuitua/cm³. Kaikesta työstä, johon suoraan liittyy asbestia, on ilmoitettava vastuulliselle kansalliselle viranomaiselle.

Tarkista myös oman maasi kansallinen lainsäädäntö.

Jos joudut työskentelemään tilassa, jossa epäillään olevan asbestipölyä:

• älä koske asbestiin
• tee työtä lyhyissä jaksoissa ja
• käytä asianmukaista hengityksensuojainta.

Jos asbestia on tarpeen liikutella, työn saa tehdä vain valtuutettu urakoitsija. Asbestia ei pidä missään tapauksessa yrittää poistaa itse. Laita kaikki vaatteet yms., joiden tiedetään tai arvellaan joutuneen asbestipölyn saastuttamiksi, käytön jälkeen merkittyyn muovipussiin. Viranomaisten olisi sovittava pesulan kanssa niiden pesemisestä – vain erikoistuneet pesulat pystyvät puhdistamaan asbestin saastuttamia vaatteita.

Muista: on aina parempi välttää riskit kokonaan, joten pysy poissa paikoista, joissa asbestia tiedetään olevan.

Tarkista kansalliset menettelyt. On kuitenkin suositeltavaa, että asbestiurakoitsija testaa saastuneeksi epäillyn tilan ilmaseoksen. Jos hengitysteihin joutuvien kuitujen keskipitoisuus on yli 0,1 yhdessä millilitrassa ilmaa yhtäjaksoisella neljän tunnin ajanjaksolla (eli puolet lainsäädännössä sallitusta enimmäistasosta), on toimittava heti. Tarkista, mitä paikallisia ohjeita asbestialtistuksen ilmoittamisesta ja jatkotoimista on annettu. Niitä voivat olla esim. tietojen tallentaminen pitkän ajan (jopa 40 vuotta) ja säännölliset lääkärintarkastukset joka toinen vuosi.