1. Mihin sitä tarvitaan?
Eristävä hengityksensuojain ei ole sama asia kuin
hengityksensuojain Eristävän hengityslaitteen tarkoituksena on vain auttaa vaikeuksiin joutuneita ihmisiä eikä sitä ole tarkoitettu yleiseen käyttöön suojaamaan huuruilta tai kaasuilta.
Eristävä hengityksensuojain annetaan henkilöille, joiden on ehkä mentävä suljettuun tilaan (jos tila katsotaan turvalliseksi). Pääasiassa tällaisia suljettuja tiloja on aluksilla, mutta niitä voi olla myös maissa, esim. lentoasemien tunnelit. Näissä tiloissa happea voi olla liian vähän (tai liian paljon), tai ne voivat sisältää syttyviä tai myrkyllisiä huuruja.
Kohdassa ”
Turvallinen työskentely aluksilla” annetaan ohjeita eristävän hengityksensuojaimen käytöstä ja menettelyistä, joita on noudatettava, kun mennään suljettuun tilaan.
Muista: eristävän hengityksensuojaimen avulla ei ole tarkoitus työskennellä vaarallisessa ilmaseoksessa.
Eristävän hengityksensuojaimen avulla on tarkoitus pystyä turvallisesti poistumaan suljetusta tilasta, jos
kaasun pitoisuusmittauslaitteisto osoittaa, että ilmaseos on ongelmallinen. Jos suljetussa tilassa syntyy ongelmia, se auttaa myös pysymään hengissä, kunnes pelastuspalvelu pääsee pelastamaan uhrin.
2. Mitä tyyppejä on saatavana?
Eristäviä hengityksensuojaimia on yleisessä käytössä kahta eri tyyppiä:
- Paineilmapakolaite: Tätä laitetta on helppo kuljettaa ja se voidaan pukea päälle nopeasti. Siinä on ilmaa lyhyeksi ajaksi, jotta käyttäjä ehtii poistua vaaratilanteesta. Se koostuu sylinteristä, jossa on hengitettävää ilmaa 10–15 minuutiksi ja joka on kiinnitetty huppuun ilmaletkulla. Se on helppo vetää pään yli ja soveltuu monenlaisille käyttäjille, myös parrakkaille ja silmälaseja käyttäville. Huppu on paljon helpompi pukea päälle kuin tavanomainen kasvonaamari, jota käytetään yleisesti muissa eristävissä hengityslaitteissa. Laitetta on kuljetettava mukana, kun suljetuissa tiloissa työskennellään.
Muista: Sylinterin paine ei saa laskea alle 180 baarin. Sylinterin täyttöasteen on oltava vähintään 80 prosenttia.
- Respiraattori: jonka osat ovat:
- kolme paineilmasäiliötä, joissa kussakin on ilmaa 45 minuutiksi, säädin ja mittari ilmansyötön seurantaa varten
- 60 metriä ilmaletkua, tarvittaessa 30 metrin varaletku sekä letkukela
- kokonaamari ja valjaat
- Y-liitos, jotta ilmaletkuun voidaan liittää elvytyslaitteisto, ja
- täysautomaattinen defibrillaattori.
Laite on suunniteltu pitämään ihminen hengissä hätätilanteessa. Jos henkilö jää loukkuun tai loukkaantuu suljetussa tilassa, koulutettu työtoveri voi tämän laitteiston avulla auttaa häntä.
Eristävän hengityksensuojaimen lisäksi suljetuissa tiloissa saatetaan tarvita
luonnostaan vaaraton turvalamppuluonnostaan vaaraton turvalamppu, turvavaljaat, pelastusnaru ja paikannusnaru sekä
kaasun pitoisuusmittauslaitteisto.
3. Miten käytän sitä?
Minkääntyyppistä eristävää hengityksensuojainta ei pidä käyttää, ennen kuin on läpäissyt terveystarkastuksen ja suorittanut menestyksekkäästi käyttökoulutuksen.
Lisätietoa koulutuksesta, terveystarkastuksesta ja eristävän hengityksensuojaimen käytöstä saa kansalliselta hallinnolta.
Henkilö, jolla on parta tai joka käyttää tavallisesti silmälaseja, ei voi käyttää eristävää hengityksensuojainta – tämä johtuu siitä, että naamarin on oltava ilmatiivis.
4. Suojaimen rajoitukset
Eristävän hengityksensuojaimen avulla on vain tarkoitus säilyä hengissä, kunnes henkilö pääse pois suljetusta tilasta tai pelastushenkilöstö auttaa hänet ulos sieltä. Tarkastusta ei missään tapauksessa pidä jatkaa eristävän hengityksensuojaimen avulla.
Älä yritä pelastaa työtovereita, jotka ovat jääneet loukkuun suljettuun tilaan – se on pelastushenkilöstön tehtävä.
5. Varusteista huolehtiminen
Tarkastus ja huolto: Kansallisessa lainsäädännössä annetaan menettelyt, joilla kaikentyyppisiä eristäviä hengityksensuojaimia testataan ja joiden mukaan ne tarkastetaan. Perusvaatimukset:
- hihnojen, naamarin, venttiilien ja säiliöiden silmämääräinen tarkastus
- säiliöiden paineen tarkistaminen ja
- pelastuslaitteen syöttämän ilman virtaaman ja laadun tarkistaminen.
Kaikki nämä tarkastukset on tehtävä vähintään kerran kuussa. Laitteistolle voidaan tehdä huoltosopimus. Lisätietoja saa varustevastaavalta.
Muistiinpanot: Jokaisesta perusteellisesta tarkastuksesta ja testauksesta on pidettävä lokikirjaa, johon merkitään muun muassa
- varusteista vastaavan henkilön nimi ja sijainti
- laitteiston tekniset tiedot ja sen erottava merkki/numero
- valmistajan nimi
- tarkastuspäivä ja tarkastuksen tehneen henkilön nimi ja allekirjoitus
- laitteiston kunto ja mahdollisesti todetut viat ja
- (vain paineilmapakolaite) säiliön ilmanpaine.
Muistiinpanoja voi säilyttää missä muodossa tahansa, mutta jokaisen on voitava halutessaan tarkastaa ne. Muistiinpanoja säilytetään viiden vuoden ajan.
Turvavaljaat, pelastusnarut ja paikannusnarut: Tarkasta varusteet ennen käyttöä silmämääräisesti kulumien tai repeytymien varalta. Puhdista pelastus- ja paikannusnarut käytön jälkeen valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Säiliöiden täyttäminen: Säiliöt on aina käytön jälkeen poistettava käytöstä ja täytettävä uudelleen käyttöajan pituudesta riippumatta. Sama koskee sekä paineilmapakolaitetta että respiraattoria.