Näytteenotto vaarallisista aineista

Vaaralliset tavarat ovat tavaroita, jotka voivat aiheuttaa suoran turvallisuus- ja terveysriskin näytteenoton yhteydessä. Niitä ovat etenkin kemikaalit, kemialliset valmisteet ja kemiallinen jätemateriaali, jotka on merkitty IATA:n, IMDG:n tai ADR:n määräysten mukaisesti. Kun näillä tavaroilla käydään kauppaa, niin mukana on oltava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat.

Vaarallisista aineista saavat ottaa näytteitä vain sellaiset virkailijat, jotka ovat saaneet siihen koulutuksen ja joilla on vaadittavat varusteet. Vaihtoehtoisesti voidaan kääntyä toimeksisaajan puoleen, mutta menettely voi vaihdella eri jäsenvaltioissa.
Jos näytteen ottaa toimeksisaaja, tullivirkailijoiden on valvottava näytteenottoa, koska tulli on tällöinkin vastuussa näytteenotosta. Varmista, että näyte sinetöidään ja merkitään asianmukaisesti. Näytteeseen on merkittävä asianmukaiset vaaraluokat ja symbolit, ja näytelomakkeeseen on liitettävä käyttöturvallisuustiedote.

On tärkeää, että kaikki näytteenotossa mukana olevat henkilöt, myös alihankkijoita valvovat virkamiehet, käyttävät asianmukaisia henkilönsuojaimia.

Tuotteet, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi aineiksi, voivat silti aiheuttaa vaaran niiden kanssa kontaktiin joutuville henkilöille. Kemikaalin tai tuotteen käyttöturvallisuustiedotteessa on tarkempia tietoja sen vaarallisista ominaisuuksista.
Lisätietoja terveys- ja turvallisuusriskeistä on luvussa Vaaralliset aineet.

Jos tavarat luokitellaan vaarallisiksi aineiksi, ne on mainittava konossementissa ja/tai tavarailmoituksessa. Tuote-eritelmien ja turvallisuusmääräysten (esim. käyttöturvallisuustiedotteen) toimittaminen on pakollista.
Jos tavaroita ei ole ilmoitettu vaarallisiksi aineiksi, mutta olet epävarma näytteenoton turvallisuusriskistä, tuojaa on pyydettävä antamaan käyttöturvallisuustiedote tai, jos sitä ei ole saatavilla, tuotteen tekniset eritelmät. Nämä tiedot on esitettävä ennen lähetyksen tarkastamista. Jos olet edelleen epävarma, tuote on katsottava tuotteeksi, jonka koostumus on tuntematon. Voit pyytää lisätietoja ja ohjeita tullilaboratoriolta tai vaarallisten aineiden kansalliselta tarkastuslaitokselta.

Älä koskaan ota näytteitä seuraavista (erittäin vaarallisista) tuotteista (vaikka ne olisivat vähittäismyyntipakkauksissa):

• Räjähteet ja ilotulitusvälineet
• Aineet, joita käytetään kemialliseen ja bakteriologiseen sodankäyntiin, sekä tautitartuntoja aiheuttavat tuotteet
• Radioaktiiviset yhdisteet ja ydinmateriaali.

Tarvittaessa muiden toimivaltaisten elinten olisi otettava näytteitä näistä erittäin vaarallisista tuotteista. Tullilaboratorioilla ei yleensä ole valmiuksia varastoida ja analysoida tällaisia näytteitä turvallisesti. Lähetä nämä näytteet toimivaltaiseen laboratorioon.

Vaarallisia aineita sisältävät pienet ja keskisuuret pakkaukset voidaan lähettää laboratorioon avaamattomina, jos laboratorio suostuu tähän ja jos pakkaus on alkuperäinen, turvallinen ja vahingoittumaton.

Koulutetun virkailijan tai toimeksisaajan olisi otettava näytteet suuremmista pakkauksista, jos varotoimet (esim. henkilönsuojaimet tai tarvittaessa vetokaapin kaltainen tuuletettu työtila) ovat riittävät. Kokoomanäytteiden muodostamista olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä altistumisen vähentämiseksi.

Tietyistä vaarallisista tuotteista tulli ei ota näytteitä muiden virallisten elinten kanssa tehtyjen erityissopimusten takia, mutta tämä riippuu kansallisista määräyksistä.

Sopiva kuljetus tullilaboratorioon on järjestettävä ottamalla huomioon vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat säännöt. Tavallisesti rajallinen määrä vaarallisista aineista otettuja näytteitä voidaan kuljettaa. ADR-määräykset ovat tältä osin huomattavasti vähemmän yksityiskohtaisia. Lisätietoja ADR:n määräyksistä on luvussa Vaarallisten aineiden tiekuljetukset (ADR) (linkki lisätään). Ks. myös IATA:n määräykset (linkki lisätään) ja IMDG:n määräykset (linkki lisätään).

Jos todetaan, että tavarat eivät ole annettujen tietojen mukaisia (merkinnät, vaaraluokka, asiakirjat), ne on katsottava tavaroiksi, joiden koostumus on tuntematon. Kysy epävarmoissa tapauksissa neuvoa tietojen täsmällisyydestä ja mahdollisesti todetuista ristiriidoista laboratoriolta ja esimiehiltä.

Sekä laadullisiin että määrällisiin analyyseihin käytettävien vaarallisten aineiden näytteiden määrä olisi pidettävä mahdollisimman pienenä riskin vähentämiseksi ja tarpeettoman jätteen välttämiseksi. Kysy tarvittavaa näytteen määrää tullilaboratoriolta tai muulta toimivaltaiselta laboratoriolta.

Älä koskaan vie toimistoalueelle vaarallisia tuotteita tai sellaisia tuotteita, joiden koostumus on tuntematon!

Luonteeltaan tuntemattomia aineita on käsiteltävä varovasti vaarallisina aineina, kunnes ne on tunnistettu.

Valvottavien kemikaalien laittomassa kaupassa voidaan joutua tekemisiin sellaisten aineiden kanssa, joiden kemiallinen koostumus on tuntematon. Näitä ovat esim. seuraavat:

• huumausaineet;
• huumausaineiden lähtöaineet;
• räjähteiden lähtöaineet;
• lääkkeet;
• uudet psykoaktiiviset aineet;
• sotilas- tai kaksikäyttötuotteet.

Näissä tapauksissa tietoja ei ole saatavilla tai toimitettujen tietojen oletetaan olevan virheellisiä. Epäilyt tavaroiden kemiallisesta luonteesta voivat johtua myös ristiriitaisista ilmoituksista tai siitä, että aineet ovat osa valvontaohjelmaa.

Tuntemattomia aineita on käsiteltävä varovasti vaarallisina aineina, kunnes ne on tunnistettu.
Lisätietoja terveys- ja turvallisuusriskeistä on luvuissa Vaaralliset aineet ja Huumausaineet ja laittomat aineet.

Tuntemattomien aineiden tunnistamiseksi on käytettävissä useita tekniikoita. Joissakin tapauksissa aineet voidaan tunnistaa kannettavilla laitteilla (esim. Raman-spektrometri) läpinäkyviä pakkauksia avaamatta. Muissa tapauksissa on otettava pieniä näytteitä käyttämällä muita kädessä pidettäviä laitteita, kuten IR-spektrometrejä, pikatestejä tai siirrettäviä laitteita. Kaikissa tapauksissa pakkaukset on poistettava huolellisesti kerroksittain, jotta vältetään vahingossa tapahtuva valuminen. Jos testausta varten on otettava pieniä näytteitä, tarvitaan pieniä näyteputkia ja erityisiä sinettejä, jotta pakkaus voidaan sulkea välittömästi uudelleen. Virkailijoiden olisi saatava erityiskoulutusta testauslaitteiden käyttöön, mukaan lukien tällaisten tavaroiden pakkausten avaaminen, ja heidän olisi oltava tietoisia tämän tyyppisen testauksen rajoituksista.

Jos tuntematonta ainetta ei voida tunnistaa paikan päällä, pyydä apua asiantuntijalta (tullilaboratorio, sisäinen tai ulkopuolinen asiantuntija). Jos lisätestaus on tarpeen, enintään 5 kg/5 l:n painoiset pikkupakkaukset voidaan lähettää laboratorioon ottamatta sisällöstä näytettä. Suuremmista pakkauksista olisi otettava näytteitä noudattaen samoja varo- ja turvatoimia kuin mitä noudatetaan vaarallisten aineiden osalta. Olisi suotavaa, että näitä tavaroita ei avata paikan päällä. Sen vuoksi on suositeltavaa, että nämä pakkaukset lähetetään laboratorioon avaamattomina. Maassasi voidaan kuitenkin soveltaa erilaisia menettelyjä. Pyydä lisätietoja paikallisilta virkailijoilta tai tullilaboratoriolta.

Jos aineet on tunnistettu laittomiksi aineiksi tai niiden epäillään olevan laittomia aineita, koko kuorma on takavarikoitava. Tullilaboratorioiden laittomille aineille suorittamat tunnistamis- ja analysointitehtävät vaihtelevat jäsenvaltioissa aineiden tunnistamisesta aina takavarikoitujen tavaroiden täydelliseen analysointiin. Näin ollen näytteenottomenettelyt riippuvat paljolti siitä, minkä tyyppisiä analyysejä tullilaboratorio tekee, sekä kansallisista määräyksistä, jotka koskevat takavarikoitujen huumausaineiden näytteenotossa noudatettavia rikosteknisiä menettelyjä. Tutustu sen vuoksi kansallisiin määräyksiin, jotka koskevat takavarikoitujen huumausaineiden näytteenottoa.

Huomaa: tämän tyyppisiä näytteitä koskevat käytännöt saattavat muuttua nopeammin kuin muun tyyppisissä näytteissä. Tutustu aina varsinaisiin tietoihin!

Lisätietoja laittomien huumausaineiden näytteenotosta:

• Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC)
• Euroopan rikoslaboratorioiden yhteistyöelin (ENFSI)