Ilmastokatu-hankkeella tähdätään ilmastonmuutokseen sopeutuneiden vähähiilisten kaupunkien kehittämiseen. Siksi kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja etsittiin yhdessä suomalaisten yritysten, kiinteistönomistajien, asukkaiden ja paikallisviranomaisten kanssa. Kokeilu toteutettiin kolmella kadulla kahdessa suomalaisessa kaupungissa: Iso Roobertinkadulla Helsingissä sekä Tikkuraitilla ja Asematiellä Vantaalla.
- 10 May 2019
Ilmastokatuja hyödynnettiin avoimina innovaatioalustoina sekä älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen testaamisessa. Perusajatuksena on aloittaa yhdellä kadulla, testata eri ratkaisumalleja ja sen jälkeen ottaa hyvät ratkaisut laajempaan käyttöön. Kustakin kokeiluhankkeesta laadittiin selväsanaisia ohjeita. Yksinkertaiset, käyttäjäystävälliset ja konkreettiset ratkaisut helpottavat toimenpiteiden toistamista, ja sana niistä leviää.
Yritysten kanssa kehitettyihin ilmastoystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin kuuluivat vastuullisen ruoan työpajat, kasvisruokakurssit ja toimet ruokahävikin vähentämiseksi ruokakaupoissa. Lisäksi yleisötapahtumissa kokeiltiin ja esiteltiin energiankulutusta vähentäviä laitteita.Yrityksiä opastettiin energiatehokkuuteen ja energiatehokkaan valaistuksen asentamiseen. Taloyhtiöille ja muille kiinteistönomistajille puolestaan tarjottiin energiatehokkuusneuvontaa ja aurinkosähkökartoituksia.
Tavoitteena hiilineutraalius
Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja Helsingin vuonna 2035, mutta näihin tavoitteisiin ei päästä ilman yritysten ja kansalaisten panosta. Vaikka Suomessa ollaan hyvin ympäristötietoisia, se ei aina näy käytännön tekoina. Jotta kaikki saataisiin osallistumaan, tarvitaan helppokäyttöisiä ja selkeitä hyötyjä tuovia ratkaisuja.
Uudehkoilla asuinalueilla oli jo käynnissä lukuisia energiatehokkuushankkeita ennen Ilmastokatu-hanketta. Sen sijaan niillä alueilla, joiden rakennuskanta on vanhempaa, ei ollut olemassa kovin selkeää mallia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Siksi tällaisilla alueilla tarvittiin kokeiluja. Eri toimintavaihtoehtojen mahdollisia hyötyjä arvioitiin useilla menetelmillä sekä ennen hanketta että sen aikana.
Ilmastokatu-hankkeessa kannustettiin asiantuntijoiden laatimilla maksuttomilla aurinkosähkökartoituksilla asunto-osakeyhtiöitä asentamaan katoille aurinkopaneeleja. Kartoitusten avulla kokeiluhankkeita toteuttavat yhtiöt kehittivät asuinalueiden tarpeisiin soveltuvia paneeleja sekä saivat kumppaneita ja asiakkaita. Helsingin kaupunki laati ohjeita aurinkopaneelien asentamisesta historiallisesti arvokkaisiin suojelukohteisiin. Ensimmäinen asunto-osakeyhtiön aurinkovoimala Helsingin kantakaupungissa saatiin käyttövalmiiksi kesällä 2016.
Taloyhtiöiden puheenjohtajien klubi tarjosi hyödyllisen yhteistyö- ja viestintäfoorumin energiaperuskorjausten ja uusiutuvan energian käytön edistämiselle. Taloyhtiöiden pitkäaikaiset puheenjohtajat ja hallitusten jäsenet jakoivat tietämystään ja antoivat kokemattomammille vertaistukea.
Vaikutukset kotitalouksissa
Kuukauden ajan kestäneessä kokeilussa kuusi perhettä sai ns. personal climate trainerin eli henkilökohtaisen ilmastovalmentajan opastuksella mahdollisuuden tutustua arkielämänsä ilmastovaikutuksiin ja kokeilla ilmastoystävällisempää asumista. Paikalliset asukkaat saivat tietoa ilmastoystävällisestä elämäntavasta erilaisissa tapahtumissa, kuten Viisaat vempaimet -näyttelyissä. Niissä esiteltiin kotitalouden energiaratkaisuja esimerkiksi kirjastoissa, ostoskeskuksissa, kahviloissa ja kouluissa.
Saatuja oppeja ja parhaita käytäntöjä esitellään työkalupakissa, joka on saatavana hankkeen verkkosivustolla.
Ilmastokatu-hankkeen ansiosta paikallisviranomaiset ymmärsivät oman roolinsa asukkaiden ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön edistäjinä, jotta korkeat päästötavoitteet saavutetaan. Niiden roolin kehittämistä jatketaan muissa hankkeissa. Hankkeen tuloksia levitetään Suomen muihin suuriin kaupunkeihin erityisen strategian avulla, ja Ilmastokatu-energiamallia toteutetaan parhaillaan eri puolilla Helsinkiä.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
Ilmastokatu-hankkeen kokonaisinvestointi on 825 619 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen 553 164 eurolla ”Kestävä kasvu ja työpaikat 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma” -toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020.