breadcrumb.ecName
fi Suomi

Avoin data kaikkien käyttöön Suomessa

  • 26 October 2017

Suomen kuusi suurinta kaupunkia avaavat tietovarantonsa avoimeksi dataksi ja kehittävät yhteisiä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja.

6Aika-kaupunkisisällön avulla kehitimme tapahtumarajapinnan, jota lisensoimme asiakkaidemme käyttöön. LinkedEvents-rajapinta on mahtava! Olisi hienoa, jos muutkin Euroopan kaupungit tulisivat mukaan eturintamaan.

Mikko Lintunen, Eventz International (6Aika-hankkeen tyytyväinen käyttäjä)

Suomen väestöstä 30 prosenttia asuu kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) alueella. Jokaisella kaupungilla on paljon dataa, josta voisi olla hyötyä yrityksille, kaupunkilaisille ja monenlaisille kansalaisjärjestöille. Haasteena on löytää tapoja jakaa dataa turvallisesti ja yhtenäisesti. 

Jos kaupungit avaavat tietovarantojaan, ne harvoin julkaisevat niitä käyttäen yhteisiä datamalleja tai -standardeja. Vaikka useammat kaupungit julkaisisivat samoja tietoja, tiedot eivät ole yhteensopivia, kun jokainen kaupunki käyttää erilaista julkaisualustaa. 

Osana kuutoskaupunkien 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -hanketta nämä kuusi kaupunkia kehittävät yhdessä ratkaisuja seuraaviin haasteisiin:

datavetoisen liiketoiminnan vauhdittaminenyhteisten tietomallien ja yhdenmukaisten avointen ohjelmointirajapintojen (API) kehittäminen, jotta eri sovellusohjelmistot voisivat kommunikoida keskenäänavoimen datan käyttö kaupunkien normaaleissa toiminnoissa.

Datan laadun parantaminen

Hankkeen tavoitteena oli lisätä avoimen datan määrää Suomessa. Näin autettiin kaupunkeja parantamaan datan laatua ja tuomaan julkiset tietonsa saataville koneluettavassa muodossa. Hankkeessa kehitettiin yhteisiä tietomalleja ja harmonisoitiin kaupunkien avoimet ohjelmointirajapinnat. Kuutta kaupunkia kannustettiin jakamaan parhaita käytäntöjään ja sopimaan yhteisesti, millaisia tietomalleja ja -standardeja käyttäen ne avaavat tietovarantojaan. 

Jokaiseen kaupunkiin perustettiin kestävä ”clearing house” -toiminto hallinnoimaan avointa dataa. Avointen datakatalogien ja helppokäyttöisen teknisen infrastruktuurin kautta avoimen datan yleinen laatu ja saatavuus paranivat merkittävästi. Lisäksi kehitettiin ja dokumentoitiin avointa dataa koskevia parhaita käytäntöjä, jotka koskivat muun muassa avoimen datan käyttöä hankinnoissa, avointen ohjelmointirajapintojen harmonisointia ja ohjelmointirajapintoja koskevia suosituksia. 

Avoimen datan käytön lisääminen

Yhteisten tietomallien avulla yritykset voivat helposti palvella useampaa kaupunkia yhdellä sovelluksella ja houkutella näin enemmän potentiaalisia asiakkaita ja kasvattaa liiketoimintaansa. Hankkeessa tätä pyrittiin edistämään myös lisäämällä avoimen datan käyttöä. 

Tärkeintä oli kannustaa yrityksiä käyttämään avointa dataa ja avoimia ohjelmointirajapintoja. Avoimen datan yrityssovelluksia on melko vähän, joten hankkeessa pyrittiin vauhdittamaan avoimen datan yrityksiä kehittämällä yritysten tarpeisiin ratkaisuja muun muassa datan laadun ja palvelutasosopimusten asettamiin haasteisiin. Hankkeen aikana järjestettiin myös koulutusta avoimen datan, maantieteen tietojärjestelmien ja data-analytiikan parissa työskenteleville yrityksille. Koulutuksissa annettiin tietoa avoimesta datasta, saatavilla olevasta datasta sekä avoimen datan käytöstä yritysten sovelluksissa ja liiketoimintamalleissa. 

Uusia mahdollisuuksia 

Kuuden suomalaiskaupungin avoimet tietomallit ja ohjelmointirajapinnat harmonisoitiin. Näin lisättiin avoimen datan määrää ja parannettiin saatavilla olevan datan laatua. Kaupungeille kehitettiin neljä avointa ohjelmointirajapintaa sekä skaalautuvia avoimen datan portaaleja, joita datan omistajat voivat käyttää ja toisintaa.

Hankkeen ansiosta kuudella kaupungilla on nyt laajemmat avoimeen dataan perustuvat sovellus- ja palvelumarkkinat. Yritykset tietävät nyt enemmän avoimesta datasta ja pystyvät paremmin hyödyntämään sitä uusien palvelujen kehittämisessä. 

Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus

6Aika, the six-city project (6Aika-hanke) (spearhead project and pilot project) -hankkeen kokonaisinvestointi on 8 100 100 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen 3 409 183 eurolla ”Kestävä kasvu ja työpaikat 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma” -toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020.