breadcrumb.ecName
fi Suomi

HOPE – Helsinkiläisiä autetaan tiedostamaan ilmanlaatunsa ja vähentämään päästöjä

  • 11 June 2020

Healthy Outdoor Premises for Everyone HOPE hanke auttaa kolmen Helsingin kaupunginosan asukkaita tiedostamaan paremmin oman hengitysilmansa laadun. He saavat siitä omaa asuinaluettaan koskevaa ajantasaista, reaaliaikaista tietoa, josta selviää heidän päivittäinen altistumisensa ilmansaasteille. Tällä tavoin hankkeessa pyritään varmistamaan, että ihmiset pienentävät toimillaan omaa osuuttaan kaupungin ilmansaasteista ja parantavat elämänlaatuaan.

HOPE-hanke on erinomainen esimerkki siitä kuinka yhteistyötä voidaan rakentaa eri toimijoiden, kuten yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten välillä. Samalla hanke osoittaa kuinka tietoa voidaan hyödyntää laadukkaampien, yksittäiselle käyttäjälle räätälöityjen palveluiden tuottamisessa.

Anni Sinnemäki, kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsingin kaupunki

Hankkeessa rakennetaan ilmanlaadun mittauslaitteista koostuva kattava sensoriverkko ja kehitetään uusi ilmanlaatuindeksi, josta saadaan nykyistä indeksiä enemmän terveyden kannalta olennaisia tietoja. Antamalla asukkaille tietoa siitä, miten saastunutta hengitysilma on, pyritään muuttamaan heidän toimintatapojaan ja parantamaan asuinalueita.

Hanke keskittyy kolmeen kaupunginosaan, joiden ongelmana ovat liikenteen päästöt ja pöly: Jätkäsaareen, missä on raskasta satamaliikennettä ja rakennustoimintaa, Mäkelänkadulle ja Kumpulankadulle, joilla kulkee päivittäin yli 40 000 ajoneuvoa, ja kahden valtatien halkomaan Pakilaan, missä on puulämmitteisiä pientaloja.

Täsmätietoa

Hankkeen verkkosivuston mukaan 90 prosenttia eurooppalaisista kaupunkilaisista altistuu haitalliselle ilmanlaadulle. Minkä tahansa seudun ilmanlaatutietojen mittaaminen ja analysointi ja näiden tietojen jakaminen on monimutkaista. Reaaliaikaisesta, luotettavasta korkean resoluution datasta on pulaa. Se vaikeuttaa sellaisten toimien kehittämistä, joiden avulla ihmiset voisivat vähentää ilmansaasteita paikallisesti.

Hankkeessa näitä ongelmia ratkaistaan kaksitahoisella lähestymistavalla: Teknisellä tasolla tuotetaan kattavaa, reaaliaikaista ja luotettavaa ilmanlaatudataa kustannustehokkailla teknologioilla. Yhteiskunnallisella tasolla pyritään lisäämään kansalaisten osallistumista ja osallisuutta.

Ilmanlaadun mittaajat

Hankkeeseen tammikuussa 2020 tehdyn päivityksen mukaan ensimmäiset 16 kuukautta käytettiin seuranta-, mallinnus- ja tiedonhankintainfrastruktuurin kehittämiseen ja ilmanlaadun mittaajien verkoston luomiseen.

Verkosto muodostuu vapaaehtoisista, jotka arvioivat ilmanlaatua Helsingin yliopiston kehittämillä edullisilla, kannettavilla sensoreilla. Vapaaehtoisen liikkuessa kaupungissa laite mittaa hengitettävien pienhiukkasten (PM2.5 ja PM10), otsonin, typpidioksidin ja hiilimonoksidin tasoa sekä lämpötilaa, ilmanpainetta, kosteutta, valoa ja liikettä.

Sensori voidaan kiinnittää reppuun, ja se on yhteydessä käyttäjän älypuhelimeen Bluetoothin kautta. Saatu data siirretään puhelimesta Helsingin yliopiston Megasense-ohjelman uuteen IoT-data-alustaan, jossa se käsitellään.

Kesäkuusta elokuuhun 2019 kestänyt pilottihanke toteutettiin Jätkäsaaren ranta-alueella onnistuneesti 26 vapaaehtoisen voimin. Kullakin hankkeeseen kuuluvista kolmesta asuinalueesta toteutetaan kaksi muuta joukkoistettua ilmanlaadun mittauskampanjaa.

Vastineeksi avustaan vapaaehtoisilla on mahdollisuus tutustua verkkosivulla heidän keräämiensä tietojen pohjalta laadittuihin kaavioihin ja lämpötilakarttoihin, joista ilmenee heidän altistumisensa saasteille.

Oikean kuvan saamiseksi kaupungin ilmanlaatutilanteesta näiden kannettavien sensoreiden verkkoa täydennetään uusimman tekniikan mukaisten kiinteiden mittalaitteiden verkostolla. Niistä 32 asennetaan hankkeeseen osallistuviin kolmeen kaupunginosaan.

Datan visualisointi

Kehitteillä on kansalaisille tarkoitettu Green Paths ‑reittityökalu, joka antaa suosituksia kaupunkireiteistä, joilla on vähiten saasteita ja liikenteen melua. Nykyisellään se näyttää parhaat kävelyreitit ja ilmanlaadulle altistumisen reaaliaikaisesti. Hankkeen tavoitteena on laajentaa työkalu koskemaan pyöräilyreitistöä ja koko pääkaupunkiseutua.

Hankkeen seuraavan vaiheen painopisteenä on saada mukaan asukkaat ja yritykset, kuunnella niiden näkemyksiä ja auttaa niitä ymmärtämään, miten ne hyötyvät hankkeesta.

Hankekumppanit ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Vaisala Oyj, pk-yritys Useless Company Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Ilmatieteen laitos ja innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

HOPE-hanke toteutetaan EAKR:n ja kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä koskevan EU:n Urban Innovative Actions (UIA) ‑aloitteen tuella. Siitä myönnetään kaupungeille rahoitusta innovatiivisten hankkeiden toteuttamiseen, jotta ne voivat ratkaista erityishaasteita.

Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus

”HOPE – Healthy Outdoor Premises for Everyone” -hankkeen kokonaisinvestointi on 5 701 571 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen yhteensä 4 561 260 eurolla kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä koskevan aloitteen kautta ohjelmakaudella 2014–2020.